Eläinystävyyttä ja pitsaa
Viime viikonloppuna, kun olin hotellihommissa ja mies Saariselällä hiihtämässä, niin tätini tuli meille Bea koirulin kanssa pitämään taloa pystyssä. Hih tai no Beahan nyt oikeastaan laittoi koko talon sikinsokin.
Perheen eläimet ovat kohdanneet Bean kerran jo aiemmin. Tällöin Bea antoi muiden eläinten olla suht rauhassa, koska oli niin kiire tutustua taloon ja löytää mm. kaikki meikäläisen 10 paria kadonneita tohveleita.
Tällä kertaa kaikki kengät piilotettiin lopulta Bealta ja myös kaikki mahdolliset syötävät herkut pöydiltä. Joten Bealla oli aikaa tutustua perheen eläimiin. Osku-pappa oli kuulemma aluksi piilossa vaikka onkin koiriin täysin tottunut, mutta se ikä ja moinen koiranpentu.
Lopulta Oskukin hengaili muiden kanssa ja kerjäili ruokaa tuttuun tapaan. Bea oli selkeästi hoksannut, että Osku on niin iäkäs, ettei toisesta leikkikamua saa.
Samuhan kokee itsekin olevansa pieni koira, eikä oikein ymmärrä oman kokoisten tai oman rotuisten koirien päälle. Pienet ovat parhaita. Johtunee siitä, että tädilläni on aina ollut pieniä koiria ja täti on aina hoitanut meidän Samua, jos apua on tarvittu. Samukin sai pientä virtapiikkiä Beasta, mutta löysään tyyliinsä tylsistyi hyvin pian.
Ei ollut siten mitenkään ylläri, että alkukauhistuksen jälkeen Beasta ja Mikistä sukeutui parhaita ystäviä. Mikihän kun tuli meille, niin Miki kiinnittyi heti ensimmäisenä iltana Samuun ja painautui Samun viereen nukkumaan. Aina on Samun kyljessä kiinni vaikka ei saa Samulta niin minkäänlaista vastakaikua. Kaiketi kun Samu oli pentu, niin perheen kissat lätkivät Samua sen verran paljon kuonoon, että Samu luovutti ja totesi, ettei kisuista ole hänelle ystäviksi.
Lopulta kuitenkin kävi niin, että kuulemma juuri Miki ja Bea juoksivat rallia ympäri taloa toistensa perässä kisaten ja söivät lopulta yhtäaikaa samalta lautaselta ruoatkin. Sanonpa vaan, että kyllä on suloista ja ihan pötypuhetta sellainen, että kissat ja koirat olisivat toistensa suurimpia vihollisia.
En tiedä mikä siinä on, mutta meillä aina on koirat ja kissat olleet sulassa sovussa ja ehkä se vaan johtuu siitä, että ovat tottuneet toisiinsa jo aikojen alussa. Tai sitten on vaan meille sattunut hyvin sopuisat yksilöt.
Kaikki yllä olevat eläinkuvat on ottanut perheen tytär viime viikonloppuna tätä eläinrallia seuratessa. Samun ilme on niin varautunut, älä käy iholle tyyliin.
Ohessa alla tädin ikuistama yhteinen ruokahetki, en kestä miten suloista!
Ohessa alla tädin ikuistama yhteinen ruokahetki, en kestä miten suloista!
Kun tädin saan meille auttamaan ja pois omasta kodista pitämään meidän taloa, pystyssä, on selvää, että jääkaapit on täytetty, puhtaat lakanat on sängyssä ja odotti sängyssä tätiä sellainen kosmetiikka pitoinen lahjakassikin.
Mitä pitsoihin laitoin, se selviää lauantailounasvideolta alla. Vauhtimimmien kanavalle pyritään joka lauantai Souliinan kanssa puolin ja toisin laittamaan ruokavideo, jos joskus sitä ei sinne tule, niin sitten ei olla vaan ehditty videoida kokkaushommia, mutta pyrkimys on laittaa kuitenkin.
Miten eläinten ensikohtaaminen meni, siitä myös video alla. Vauhtimimmit YouTube-kanavan voi halutessaan tilailla oheisesta linkistä.
Miten siellä, onko kokemuksia kissojen ja koirien välisestä ystävyydestä. Olisi kiva kuulla tarinoita. Entäs mitä teidän pitsan päälle tulee, jos pitsaa syötte.
Mitä mukavinta keskiviikkoa kaikille. <3
