Avainsana: obama

Mies ja nainen keskustelee osa 1218

Niin huvittaa nämä yöllä syntyneet ”loistokkaat” postausideat, jotka yön hämärässä tuntuvat suorastaan nerokkailta ja aamulla sitä on ihan, että minne ne kaikki ajatukset katosivat. Pitäisi äänittää puheena pään sisäiset ajatukset ja voisi sitten päivällä pähkiä, mitä kummaa on yön pikkutunneilla tullut mumistua. 

Pari yötä sitten kuitenkin tuumin, että haluan täällä kirjoittaa aiheesta, josta mieheni kanssa keskustelimme perjantai-iltana. Tosin mies enemmän argumentoi ja heh minä toimin opponenttina ja aika vaisuun tyyliin, kun oli se pirullinen migreeni. Mutta muutama yö sitten tosiaan mieli oli liekeissä ja yritän jotain jutun tynkää nyt tänne bloginkin puolelle asian tiimoilta pipertää.

Keskustelu taisi lähteä alunperin Trumpista ja siinä ei kovin kauniita sanankäänteitä tosiaan käytetty.  Pohdittiin miten Trump murentaa koko Amerikan presidentti instituution ja tarvitaan useampia hyviä presidenttejä Trumpin jälkeen kiillottamaan Trumpin kauden jälkeen presidentin paikkaa.

Lopulta päädyimme joka tapauksessa keskustelemaan vallasta, sivuutetaan blogissa nyt Suomen poliitiikka, Paavo Väyrynen ja keissi valtakunnan ylin syyttäjä, kun en täällä blogissa politikoi. Jostain syystä Obama siis oli tämän keskustelun aiheen keskiössä, älykäs presidentti, joka teki hienon uran presidenttinä ja tuo ura vaan korostuu Trumpin hölmöillessä. Monet jenkit muuten tykkää Trumpista, siinä on mies joka sanoo asiat suoraan. En ole kyllä ihan varma, että aina se suoraan sanominen on se juttu, etenkin jos suusta tulee sammakoita.  Mietimme myös, miten jopa Bush nuorempi näyttää Trumpin kyljessä nyt kiiltokuvalta, jota varmaan moni amerikkalainen saattaa ikävöidä. 

Mietimme kuitenkin miltä tuntuu lopulta menettää valta ja muuten ollessa kaikesta samaa mieltä, tästä olimmekin eri  mieltä. Mies heitti kehiin myös kuun pinnalla ensimmäisinä kävelleet Armstrongin ja Aldringin, miten he ovat lausuneet, ettei oikein mikään tuntunut miltään enää kuukävelyn  jälkeen. Kun ihminen (tässä tapauksessa väittäisin, että mies) saa maistaa valtaa ja olla yhdellä maan näkyvimmällä paikalla, kuten Obama, niin elämä ei kenties maistu samalta enää ihmisen menetettyä tuon maailman näkyvimmän paikan.

Minä olin täysin eri mieltä, väitin että Obama keskittyy nyt perheeseen, vihdoin on poissa kaiken keskiöstä. Miten raskasta on tehdä isoja päätöksiä, tehdä työtä ympäri vuorokauden, olla koko ajan ihmisten saatavilla ja nähtävillä. Heitin ilmoille miten kivaa on nyt tehdä vaikkapa omat voikkarit ja grillata hampparit, eikä koko ajan pelätä henkensä puolesta, miten mukavaa on, että on kenties vihdoin on aikaa harrastuksille ja perheelle. 

Mies tuumi, että Amerikan presidentiksi ei halua, kuin sellaiset henkilöt, jotka kuitenkin haluavat valtaa ja vallan menettäminen voi aiheuttaa sen, ettei mikään enää tunnu miltään. Muistuttaisin, että tässä kohden käytimme tahallista provosointia toisiamme kohtaan, vaikka loppupeleissä ympyrä olisi saattanut aiheen tiimoilta sulkeutuakin ja kompromissikin oli mahdollinen, mutta on kivaa väitellä toisiaan vastaan, kärjistäen jopa niitä omia mielipiteitä. 

Toki tuossa tietynlainen identiteettikriisi voi pukata, mutta kun ajattelee, että presidenttiydestä luopumiseen on ollut aikaa valmistautua, niin luulisi että tuota uutta vapautta suorastaan syleilisi. Tosin eihän tässä voi päästä lopputulemaan kumpi meistä mieheni kanssa on oikeassa vai väärässä, kun ei Obaman saappaissa olla seikkailtu. 

Näin me miehet ja naiset ajattelemme eri tavoin asioista. Miehiä ajaa enemmän todistamisen nälkä, miehinen identiteetti ja me naiset saamme kicksejä vaikkapa pitsinnypläyksestä, sellaisista pienistä iloista. Noh en toki väitä etteivät miehet saisi ja oma mieheni ei voi tietää parempaa, kuin perhokalastus ja golf, mutta näin karkeasti ajateltuna tämä sai taas muistamaan, että valta tai miljoonat eivät välttämättä ole onnellinenkaan asia. 

Nimittäin saatat menettää tavan katsoa miten pilvistä muodostuu erilaisia hahmoja, et enää kurota mieltäsi tähtiin, koska sinä olet se tähti. On parempi olla tälläinen tavis vaan, joka saa onnensa pienistä asioista, kuten aamukahvin ensimmäisestä siemauksesta, miehen rakastavasta katseesta, lasten hymystä (etten ole teineille aina idiootti), siitä että on koti ympärillä ja ruokaa pöydässä. 
Asiasta viidenteen, äänestättekö? Vaikka tasa-arvoa kannatan, en äänestä sukupuolta, vaan henkilöä joka ajaa eniten omia arvojani, mutta on myös samalla paras keulakuva Suomelle. Nämä on kriteerit oman presidentin valintaan ja voin sanoa, ettei valintani ikinä osuisi Trumpin kaltaiseen, joten kyllä vaan maailma on merkillinen paikka, että mahtivaltaa pyörittää Trump ja jopa tälläisen suomalaisen on Obamaa ikävä ja toivon todella, että Obama osaa nauttia elämästään, sellaiselta kaverilta hän ainakin tuntuu.  

Ohessa vielä Carpool Karaoke video Michelle Obaman kanssa on ihan mahtavaa katsottavaa. Väittäisin jopa, ettei Michellen kyljessä Barack Obamalle tule tylsää. Näin rennosti Michellekin pystyi vihdoin ottamaan Barackin presidenttikauden lopussa. Kuten Michelle videollakin toteaa, että on vain kerran päässyt jammaamaan 7,5-vuoden aikana auton kyydissä tyttären ottaessa ajotunteja ja Michelle saa valtavasti iloa ihan vaan musan kuuntelemisesta autossa, ne pienet ilot, ne pienet ilot. 


Loppupeleissä, me kaikki olemme vain ihmisiä ja viisaita ja inhimillisiä ovat ne, joita valta ei päihdytä eli naisia, haha terkkuja vaan miehelle. 😉 Noh ei vaiskaan. <3