Avainsana: olennolo

Nyt mokasin! Hävettää, nolottaa, vajoan… Vihaan itseäni…

Olen lähetellyt tätini kännykkään vuoden pätkät kahvikuppikuvia päivää piristämään. Näin ainakin oletan, että piristää, sillä täti on joskus sanonut, jos mukikuvia ei ole vähään aikaan pläjähdellyt luuriin, että niitä on ikävä. 

Tänä aamuna lähetin tädilleni yllä olevan mukikuvan päivää piristämään, mutta lähetinkin se vanhalle ystävälleni, jonka kanssa on mennyt välit… Iski joltisenlainen paniikki. Haluan jo antaa ystävälleni ja itselleni rauhan.. En halua avata vanhoja haavoja, vettä on liikaa virrannut… Näin ystävästäni viime yönä untakin, sellaista surullista, ehkä siksi lähetin viestin ajatuksissani vahingossa hänelle… Toisaalta tädilläni ja hänellä on sama etunimi, oliko alitajuntaa vai silkka vahinko, en tiedä, sillä juttu vielä vaikeutuu.

Olin laittamassa toiselle sukulaiselleni tekstaria, joka menee joltisenkin näin, apua lähetinkin tämän kuvan henkilölle x, kun piti lähettää kuvaa tädilleni x….. Lähetin myös tuonkin viestin vanhalle ystävälleni…. Aargghh, siinä kohden tuntui, että mitä täällä tapahtuu, mitä alitajuntani sekoilee, miksi sormeni tekevät mitä sattuu?! Miksi avaan vanhoja haavoja, kenties pilaan toisen päivän, loukkaan, tuli niin, niin paha mieli. Vaikka välimme ovat menneet tietyistä selvittämättömistäkin syistä, asiasta olen kirjoittanutkin ja sen voi lukea täältä Ystävän menetys. En halua toiselle surua, pahaa mieltä, herättämällä muistoja meistä ja meidän 30-vuoden ystävyydestä… Olo on niin nolo ja tälläinen alku päivälle pilasi päivän kyllä… Mieskin on kalassa, eikä lohtua näy…

Näin voi juuri tapahtua ihmiselle, joka on tällä viikolla kulkenut vessapaperilaahus housuista roikkuen koiralenkillä tai on ollut lähdössä Helsinkiin ja ihmetellyt miksi saappaiden vetoketju ei mene kiinni ja löytänyt lahkeesta kalsongit!!! Joskus en kestä itseäni ja tänään on sellainen päivä, minne piiloutuisin… Luulen, että lymyän peiton alla koko turkasen päivän ja paikkaan tyhmyyttäni…Voin aivan fyysisesti pahoin, onko tämä pelkoa, häpeää vai mitä, sitä täällä peiton alla selvittelen, uijui…

Tämän hetken tunnelmat…
Lisäksi iski viime yönä flunssa,
joka korostaa huonot tunteet potenssiin tuhat…


Onko teillä lähtenyt matkaan vahinkotekstareita, sähköposteja ja mitä niistä on seurannut ja kaikkia muitakin kömmähdyksiä saa taas kerran jakaa täällä Tiian Lepotuolissa! Ehdottomasti parempaa lauantaita teille kaikille. <3