Ystävyyttä 30-vuotta ja paljuhommissa
Jösses, juuri oivallettiin kamuseni kanssa, että olemme olleet ystäviä tänä vuonna 30-vuotta! Toki nassut kohtasivat jo vuonna -88 KOP:n arvopaperiosastolla, mutta ystävyys syntyi vasta noin vuoden jälkeen ensikohtaamisesta. Pitihän sitä ensin vuoden pätkät puolin ja toisin uutta tyyppiä tarkastella.
Ystävä teki lapset nuorena, mutta vaikka meikäläisellä pukkasi olemaan bilekausi päällä aika pitkään, näimme aina säännöllisesti. Kävimme aina vuorotellen toistemme luona syömässä ja välillä minä kamusella yökylässä.
Ehdimme olla n. 2-vuotta samassa työpaikassa ja kun olimme vuoden pätkät osake clearingissä kahdestaan eli siihen aikaan kauppojen osakkeet kuljetettiin tarkastettavaksi aina ostojen ja myyntien myötä, tuossa tiimellyksessä meistä tuli hyvät ystävät.
Ehdimme olla n. 2-vuotta samassa työpaikassa ja kun olimme vuoden pätkät osake clearingissä kahdestaan eli siihen aikaan kauppojen osakkeet kuljetettiin tarkastettavaksi aina ostojen ja myyntien myötä, tuossa tiimellyksessä meistä tuli hyvät ystävät.
Muistan vielä, että nautimme usein lounaaksi patonkia Patros fetajuustolla ja maksamakkaralla ja jälkkäriksi Chymoksen riisisuklaata ja Turkin pippuri lakritsikarkkeja, joita saa vieläkin, mutta silloin sai keltaisessa pussissa pelkästään, Sitten oli aivan ihanaa minttucrispsuklaata, jossa oli hopeinen kääre, kuka muistaa tälläisen sukulaatin taisi olla Cloetan.
Olemme aina tuoneet toisillemme tuliaisia ulkomailta ja monissa jutuissa meillä on sama maku. Meidän ulkomaan vuodet eivät haitanneet ystävyyttä, vaan tässä kohden meidän miehetkin tutustuivat ja ystävystyivät, kun tulivat he yhdessä meille pariskuntavierailulle. Ystäväpariskunnasta tuli myös meidän kuopuksen kummeja.
Koskaan emme ole riidelleet ja jos jokin on ollut hampaankolossa, se on juteltu halki. On ihan mieletöntä, että on ystävä, joka on kulkenut matkassa 30-vuotta ja nähnyt myös kaiken ja aina pysynyt siinä. Vaikka esimerkiksi kun olivat meillä kylässä Latviassa ja suutuin miehelleni ja hyppäsin Suomeen menevään bussiin ja tulin Latvian ja Viron rajalla katumapäälle ja palasin taas bussilla kotiin juuri sopivasti aamupalaksi. Kaikkea mahtuu vuosiin, mutta ennen kaikkea hyvää tahtoa, ei ketunhäntää kainalossa ja paljon paljon onnellisia yhteisiä hetkiä ja hyvää ruokaa.
Tällä kertaa oikein vaihdettiin tuliaisia. Sain Köpiksen tuliaisina pörröisen Mikki Hiiri avaimenperän tai laukkukorun. Ystävälle vein Lontoosta peltirasian ja Salted Caramel M&M:s namusia.
Voi mahotonta mitä herkkuja taas pöytä oli pullollaan. Pihviä, viikunasalaattia, piparjuuriaiolia, cheddarvalkosipulileipää, melonia, grillattuja nyyttejä joissa oli aurinkokuivattuatomaattijuustoa, perunoita, sipulia, pekonia ja sieniä, apua miten hyvää. Entäs sitten tuo jumalainen kakku, mikä taidonnäyte.
Saunoimme 92-vuotta vanhassa saunassa, jonka ystävän vaari on rakentanut, paljuilimme, höpötimme ja ahmimme ruokaa ja herkkuja niin paljon, että hyvä ettei kaikki vedet paljusta paenneet, kun istahdimme paljuun.
Hih ja jokuhan on joskus ollut huolissaan meikäläisen alkoholin käytöstä, niin tällä kertaa meni skoolausskumppa ja puolikas Happy Joe ja siinä kohden tämäkin alkoholimäärä alkoi väsyttämään niin, että oli pakko vaihtaa jääteehen. Uikkarikuvassa oleva bisukka on miehen, josta pidin huolta, kun mies tuon kuvan nappaisia. Alkoholi ei vaan enää ole meikäläisen juttu, ei millään. Mutta kilisteleminen on aina kivaa.
Tässäpä ennen ja jälkeen kuvat. Voi mahoton meidän tyylejä ja ah nuoruus! Olipahan taas kiva ja makoisa lauantai. <3
Miten siellä, onko tarinoita ystävyydestä, niitä on aina kiva kuulla ja miten ystävyys on alkanut? Oikein sydämellistä viikon jatkoa kaikille. <3
