Avainsana: poskipussi

Pieni eläin iso suru

Pieni eläin iso suru

Kirjoitin Facebookiin tässä parin päivän aikana näin ja ajattelin jakaa meidän Mini-hamsun tai hellittelynimeltään Mini-makkaran tarinan täällä. 

Tänään oli päivä, jonkalaista en ihan heti uskonut näkeväni. Mini-hamsterin poskipussi oli luiskahtanut ulos. Ensin luultiin, että on kasvain, mutta netistä löytyi tietoa. Ei muuta kuin pussin kosteutus ja hellästi pumpulipuikolla posken sisään ujutus. Nyt toinen pesee itseään tyytyväisenä. Oon niin järkyttynyt, hyvä ettei oksu lentänyt. Etenkin koska näin just unta, että oman korvan alta roikkui vastaavat pussit! Painajaisesta eli etiäisestä kerroin tietty unen jälkeen heti Jussillekin eli ei ole mitään hölinää tämä etiäinen. Toinen toki olisi voitu viedä huomenna eläinlääkärille, mutta hellästi päätettiin kokeilla itse. Hetken räpiköi, mutta kun hoksasi, että nyt se poskipussi on menossa sinne takaisin minne kuuluukin, niin toinen rauhoittui täysin. Olipahan Mini-hamtarolla aikamoinen päivä. 
Tässä kohden ajattelimme vielä, että asia ratkesi sillä. Saimme kuitenkin eilen aamulla huomata, että poskipussi oli tullut taas ulos. Soitin eläinlääkäriin, että miten toimia. Vielä oli toivoa. 

Mini-hamtaro kauhunäytelmän osa 2. Pussi oli aamulla tupsahtanut ulos, mikä shokki. Soitin eläinlääkäriin ja nyt viimeinen keino on laittaa pussi uudelleen takaisin, tehty, syöttää vauvanruokaa, kuulemma Bona broileriperuna on oikein hyvä ja eläinlääkärin omat hiiret ovat tykänneet Pasta Bolognesesta. Ostin jälkkäriksi myös mangososetta. Pussi laitettu takaisin ja syötin Miniä pumpulipuikolla, jotta saa sitä pehmeää ruokaa pussiinsa. Tälläinen pussin ulostulo voi johtua liian täyteen ahdetusta poskipussista tai terävistä siemenista. Jos Mini tästä selviää, saa parasta Bonaa ja Pilttiä elämänsä ehtooseen asti. Pitäkää peukut pystyssä, sillä jos tämä viimeinen keino ei auta, niin huomenna on eutanasia. Olen itkeä tirauttanutkin, vaikka meillä on kuollut monta hamsteria, mutta tämä poskipussin absurdius ja kaameus ja toisen hätä ottaa nyt niin tunteisiin.

Kun poskipussi tuli vielä ulos, Minin syötyä pehmeää ruokaa, tein päätöksen etten rääkkää ja stressaa toista enää poskipussin kanssa, vaan tänään menemme eläinkääkärille saattamaan Minin ikuiselle matkalle. Automatkalla vielä mietin, että voisiko Mini elää ilman toista poskipussia, jos pussi vaan leikattaisiin pois ja laitettaisiin pienet tikit. 

Eläinlääkärille tätä viimeistä hätäkeinoa kertoessani oivalsin samalla itsekin, että operaatio tehtäisiin minun takia, ei enää Minin hyväksi. Pienen talvikkojyrsijän henkiinjäämisprosentti on niin pieni ja suupieleen olisi jäänyt kivuliaat tikit ja mistä kukaan meistä tietää, miten tuskaisaa olisi ollut elää ilman toista poskipussia. 

 
Meillä menehtyi n. kuukausi sitten albinohamsu vanhuuteen ja elämäni aikana on n.10 hamsteria menehtynyt. En tiedä miksi tällä kertaa pienen eläimen kohtalo otti niin koville, että olen täällä kyynelehtinyt pari päivää. Mini vaan oli niin erityisen eloisa ja kiltti ja antoi poskipussinkin laittaa takaisin purematta ja urhoollisesti. Tänään, kun Mini sai rauhoittavan piikin, ei toinen taaskaan yrittänyt purra vaan laittoi pienen päänsä tassujen väliin piiloon. Se oli koko tämän asian surullisin hetki. 

Voi Mini, olet se hamsteri,  jota me koko perhe jäämme kovin ikävöimään, olit aivan erityinen. Oli eläin miten pieni tahansa, meidän tehtävä on saattaa se pieninkin eläin turvallisesti viimeiselle matkalleen.

Pikku-Mini-Makkaran muistolle, jonka kohtaloksi koitui poskipussi. En Minin poskipussista halunnut ottaa kuvia, mutta jos jotain kiinnostaa, niin hakusanoilla ”cheek pouch” löytyy. 

Onneksi tänään on paljon ystäväkohtaamisia, niin täytyy vain todeta, ”elämä jatkuu.”


Miten siellä, onko teillä ollut jonkun kotieläimen kanssa aivan erityinen suhde ja eläimen saattaminen viimeiselle matkalle erityisen raastava? 


Hamstereita tai pienempiäkin eläimiä ottaessa, on hyvä muistaa, että eutanasia kustantaa ihan yhtä paljon, kuin vaikka kissan eutanasia. Ei ole pieniä juttuja nämä. <3

Kaunista torstaita kaikille. <3