Hyvästit
Olin eilen edesmenneen vaarini vaimon perinnönjakotilaisuudessa ja tunne mikä jäi pintaan oli se, ettei mitään täältä mukaan saa. Vaarini vaimo taisi olla aikamoinen keräilijähamsteri, kuten itse asiassa minäkin. Eilen kaikkea tavaroita katsellessa tuli sellainen tunne, että jossain kohti täytyy alkaa vähentämään.
Vaarini vaimo oli tekstiilitaiteilija Helmi Vuorelmalla ja hänellä oli peräti kaksi huonetta täynnä kankaita. Näitä kankaita on tulossa katsomaan tekstiiliopettaja ja kankaat pääsevät uusiokäyttöön ja saavat uuden elämän.
Kuulinpa hienon tarinankin, että vaarini vaimo oli suunnitellut Kekkosella villashaalin ja vain vaarini vaimolla ja Kekkoselle oli sitten samanlaiset shaalit.
Suloisimpana muistoina jäi vaarin ja vaarini vaimon vihkisormukset, jotka ovat erittäin paksut, kuin Kalevalakorut, ne olisi tunteikasta ottaa käyttöön tai säästää lapsille.
Päivä oli erittäin raskas, mutta meni hienosti. Jos perinnönjakotilaisuuden tulisi olla hyvien henkien siivittämä, eilinen oli sitä. Jätin hyvästit, mutta päivästä jäi kaunis muisto.
Nyt tehopakkaus Maijun kanssa luonnonkosmetiikkamessuille. Olin päättänyt etten mene, koska on ollut aika haipakkaa viime päivinä ja blogikin on kommenttien vastaamisineen retuperällä, mutta mennään nyt sitten, koska onhan päivä vielä huomennakin.
Miten siellä, luonnonkosmetiikkamessuilla kävijöitä tai mitä touhuatte tänään. Muistoja menneistä rakkaista, isovanhemmista, niistä kuulisin mielelläni.
