Kadonneen voileivän metsästys!
Älkää kiinnittäkö siihen mitään huomiota, että itse voileipä on pahinta mahdollista valkoista leipää, tänään ei kaapissa ollut muuta. Normaalisti jos paahtelen tai teen kerrosvoileipiä, se on Taika leipää. Niin paljon kuin Lidlistä tykkäänkin, tuohon kyseiseen valkoiseen paahtoleipään on kyllä ujutettu muumiogeeni, sillä se ei vanhene ikinä!
Eräs blogikollega kun oli viime viikolla unhoittanut ripsiinsä viideksi tunniksi ripsien värjäysaineen, mikä on täysin ymmärrettävää, kun on pienen vauvelin äiti. Unhoitin muuten kysyä onko ripset vielä tallella… Joka tapauksessa tuumin, että oma elämä on aina tuollaista, oli vauvaa tai ei. Tänään sain kerta kaikkiaan solmun mahaan ja pukkasi pientä ahdistuksen kipinää, koska hukkasin voileipäni. Lisäturhaumaa voileivän etsimiselle aiheutti Samukoira, mutta koska lautastakaan ei näkynyt mailla eikä halmeilla en voinut sijaiskärsijää syyttää vaan saatoin syyttää jälleen kerran vain itseäni.
Voileipä lopulta löytyi lautaskaapista, enpä hoksannut sieltä ensimmäisenä etsiä. Yleensä lautanen otetaan kaapista ulos, eikä laiteta lautasta leipineen takaisin sisään. Samalla jäähtyi kahvi ja pehmeni Fittnessmurot, hyi olkoon miten vikkelään nekin kehtaa muuten pehmentyä. Hyvä kun ehdit lusikoida muroja loppuun, niin loppu on jo yhtä klimppihyhmärettä.
Olen miettinyt kaikki nämä piskuiset vastoinkäymiset niin, että meillä asuu kotitonttuja, sellaisia kuin Harry Potter leffojen lepakonkorvainen Dobby, mutta meillä asuu niitä useampia ja haluavat aina keksiä ukkelin ja meikäläisen päänmenoksi kaikkea jäynää, jotta saavat pitkät päivänsä kulumaan neljän seinän sisällä kotitonttuina. Ehkä tontut myös hieman lumimaastoutuvat ulkosallekin ja käyvät säpälöimässä ajoittain meidän autojakin? Harmillisia otuksia kuitenkin ja arki olisi niin paljon silkkisemmän soljuvaa ilman kapuloita rattaissa, joita tonttuset rattaisiin heittävät.
Miten teillä, asuuko teillä Dobbyn kaltaisia kotitonttuja, jotka tuovat harmaita hiuksia ja heittävät eteen kaikenlaista jäynää?
Hah huomasitteko muuten, pääsinhän lopulta syyttelemään muita. 😉Leppoisaa maanantaita ja älkööt teidän voileipänne karkoittuko!
