Joulu mielessä, mitä ihmettä?!

Olen viilennellyt tänään alitajuisesti aivosolujani ja kuumottavaa kroppaani, ottamalla suorastaan vahingossa kuvia, jotka ovat värimaailmaltaan kummallisen jouluisia. Tämän vahingon kautta tuli joulu mieleen, yhtäkkiä rupesi tekemään mieli kinkkua ja suklaakonvehteja. Fiilistä villashaalin alla loikoilemisesta, kirjan lukemista kynttilöiden tuikkeessa käden räpeltäessä konvehtirasiassa. (Minun tapauksessa monikossa eli rasioissa)

Näiden purkkien tuloko viritti joulutaajudelle? Sitä paitsi, nämähän ovat jouluisia!

Ei niinkään tätä jokapäiväistä nahkeuden tunnetta, rannalla kun niin kovin soijaa pukkaa ja aurinkorasvan öljyämin sormin vaihtelee kirjan sivuja ja tahmatassuin pilaa koko kirjan tai juomat ovat ehtineet kuumentua ennen kuin huulet ehtivät kohdata koko lasia ja eväätkin ovat kylmälaukusta niitä syödessä ihan lits ja läts tai se inha seikka, että suurinta suosikkiani suklaata on suorastaan hulluutta syödä auringon nujertaessa suklaan alta aikayksikön.

Sehän on aivan selvä joulutähti, vaikka joitain kesäisiä menuita muka suunnittelin vaikka mielessä sinkoili vain joulukinkku!

Kuitenkin olo on huomattavasti pirteämpi kuin talvella, jolloin selkeästi koteloidun herkemmin kotiin, näen tuolloin kovin vähän valoa,  jos lainkaan,  nukuttaisi koko ajan, mutta yöt ovat viileämpiä, pimeitä ja levollisempia. Silti joka talvi mietin kaiken kattavassa pimeydessä, että täällä minä asustelen vapaaehtoisesti, minä suomalainen ja kroppani ja sieluni huutaa tuokaa valoa!

Villaa, turkkia, kirjoja ja punaista jääkaappia, yhtä hyvin vuodenaika voisi olla joulu!

Tästä sitten ajatukset poikkesivat aatoksiin, kyllä vuodenajat ovat ihania, mitäs jos olisi aina talvi tai entäs jos kesä? Juu ei kiva ei, suomalaiselle tai ainakaan minulle. Suomalainen on siitä rasittava (ainakin minä), että vähään on tyytyväinen, mutta aina valittaa eli on tyytymätön. Kumma probleemi?

Koko kesäkuun odotin hellettä ja nyt suoraan sanoen, odotan vimmatusti syksyä ja jopa lumen luontia. Talvisin aina manailen pimeyttä, helmikuussa jopa masennun, kunnes koittaa maaliskuu ja odotan kevättä, kesää jne. ympyrä sulkeutuu.

Onko kaiken takana viheliäinen tyytymättömyyden tunne, kateus ihmisiä kohtaan jotka asuvat maissa, joissa alati sama sää vai onko kyse toivosta, aina toivon uutta vuodenaikaa ja uutta alkua?
Odotuksen tunnehan on mukava, suorastaan kihelmöivä, kun on jotain mitä odottaa tai pyrkimystä johonkin. Voisi jopa sanoa, sisäinen palo aina eteenpäin, ikiliikkuja, tai en tosiaankaan elä hetkessä tyyppi vaan menneessä tai pikemminkin tulevassa.

Päädyn mieluiten toivoon, että olen toiveikas, koska se on suotuisampaa ja on mukavempi ajatella niin mahdollisessa itsepetoksessa.

Kyllä vaan tämänkin kuvan värimaailmassa pitäydytään joulunpunaisessa?!

 Odotan jo lapsenomaisesti joulua, villasukka-aikaa, siinä nyt vaan on romantisoidusti jotain ihanaa ”paluu kohtuun” fiilistä, turvallista ja kodikasta. Näin kesäisin täytyy hurjana hillua ulkona, rannoilla ja joka paikassa, on suorastaan synti viettää aikaa kotona, ainakaan hyvällä omalla tunnolla.

Minulla on ystävä, joka ihan vimmalla piti nuorena vuodenajoista, jopa niin paljon, että hänellä oli ympäri vuoden joulu-ja pääsiäiskoristeet esillä. Eikö kuulostakin suorastaan hullulta, mutta mikä on hullua, sekö että ihminen elää ihan vain mielensä mukaan eikä kuitenkaan ainakaan loukkaa tai satuta ketään.  Ei hitsi, minä totean, hyvä meininki, nyt kun on jo keski-ikäisen itsevarmuus, nuorena ja epävarmana, en osannut muuta, kuin pitää kamua hieman erikoisena.

Kai täällä mielen virrassa jokin ydinlankakin yrittää poukkoilla, kenties se on yksinkertaisuudessaan se, että antaa kaikkien kukkien kukkia ja yritetään minimoida valitus.. Siis minä yritän ja elää tässä hetkessä.



7 thoughts on “Joulu mielessä, mitä ihmettä?!”

  • Aamun väsymysnaurut on ilmeisesti tällä blogilla taattu. Hihittely alkoi tuossa "rasioissa" tarkennuksen kohdalla, ja yltyi vain mitä vanhempia postauksia eksyin lueskelemaan. Että huonosti nukuttua huomenta vaan sinnekkin, ja kiitos pirtsakasta lähdöstä päivään ;D

    • Hei Maikki, voi vitsi sait niin hyvälle mielelle, koska mikä voisi olla mukavempaa jos näillä jorinoilla saan sinulle tai ihmisille vielä hymyn huulille. Sehän on ihan mahtavaa. Ilalla katsoin Instagramiin lataamiani kuvia ja ihmettelin, että niissähä on joulun henki. Sitten alkoi hiukomaan ja tekemään mieli kinkkua, jonka jälkeen suklaakonvehteja. Yön pikkutunneilla kirjoitin postauksen, kun ei tullut uni silmää ja mietin, että ymmärtääköhän kukaan tuosta tekstistä mitään, että tuliko siitä unisen ihmisen päämäätön soperrus… Hieman siltä se tänään lukiessa tuntuu, mutta ei voi mitään julkaisunappia on jo painettu. 😉

      Iloa päivään!

      Tiia

    • Meillä muuten uupuu näppäimiä tästä läppäristä. Samu koira kerran hyppäsi syliin ja nappuloita tarttui sen tassuihin. Siksi välillä jää noita kirjaimia tekstistä pois, vaikka mukamas ne nakutan. Koominen läppäri tämä ja hassu koira.

  • Hih hih, ihan selvää joulua! Hyvää joulua siis sinulle! Tai pikkujoulua.. Sehän voi olla koska tahansa. Muistan eräänkin työryhmän käyneen heinäkuussa pikkujoulun viettoon, sillä yksinkertaisesti edellistalvena EI ollut AIKAA! Juurikin näin! Mitä sitten, jos toiset nyrpistävät nenäänsä… Minä olen tehnyt monet kerrat kesätorttuja. Siis niitä tähden mallisia. Luumulla tai muulla hillolla. Vali vali, kuinka joulutorttuja ei voi kesäkuumalla tehdä… MIKSI EI?!

    • Niin just Viltsu, sinä sen kiteytit! Luin sun blogia ja olin ihmeissään, koska joulu meillä molemmilla mielessä. Niin täällä eletään kyllä muitakin ajatellen, mutta ei muita yli miellyttäen. 🙂 Ja nyt kuule rupes tekemään mieli torttuja ja muuten meillä oli jouluisia piparkakkuja rannallakin tällä viikolla, kun tyttären kamu toi mukanaan ja tuumin rannalla että nyt olisi kylmä glögi paikallaan.:)

      Ja pikkujoulut keskellä kesää, ihan mahtava idea. Aina olen kyllä tykännyt tehdä asioit hieman väärinpäin, eritoten nyt vanhemmiten. Ei tarvitse mennä normi kaavalla.

      Jännää muuten, että luetuimpia tekstejäni on tuo How I wear my Burberry (päivän asu)…On tainnut moni eksyä vahingossa sivuille…

      Iloa päivään, tulin niin hyvälle tuulelle hauskasta viestistäsi. <3

      Tiia

  • 😀 Purkit on kyllä jouluisia ja tuo konvehti kommentti kuulostaa tutulta.
    Hei joo, 2kk vielä niin silloinhan saa jo ruveta joulun viettoon,kaupat rupeaa pursuamaan kaikenlaista joulukoriste/lahja hässäkkää..eli ihan nurkallahan se joulu jo on.

    • Nyt tulee mobiililla vastaus. Voi ei sinäpä sen sanoit, joulu tuntuu tulevan joka vuosi aikaisemmin. .. ennen alkoi vasta marraskuun lopulla. .. Hurja meno. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud