Kuukausi: lokakuu 2014

Voihan Muumit! Tunnustan olen Muumiaddikti.

Voihan Muumit! Tunnustan olen Muumiaddikti.

Aikoinaan tyttäreni saivat syntymäpäivälahjoiksi muumimukit Mymmeli ja Rakkaus ja voin vaikka vannoa, että nuo mukit aikani kun niitä tuijotin tai oikeastaan ne tuijotti minua, niin nuo mukit hypnotisoivat minut. Aivan yhtäkkiä ja yllättäen oli aivan pakko saada lisää ja lisää jäseniä Muumiperheeseen.



Hitsin Muumit, älkää hypnotisoiko söpöillä katseillanne ja pakottako ostamaan aina vaan lisää Muumeja…..

Siitä sitten alkoi armoton keräily, toki molemmille tyttärille, eikä itselle mikä tekee asiasta luonnollisesti pyyteettömämmän, vähemmän ahneen ja suorastaan sijoitusmielessä järkevämmän. Muumithan ovat pompanneet kursseissaan paremmin, kuin yksikään osakesalkku. Ja soppaan kun vielä lisättiin ihanat kummit, jotka ostavat aina jouluisin joulumuumit ja keväällä synttärilahjoiksi kesämuumit, niin kyllähän täytyy myöntää, että hieman sekosin Muumeista, sillä lailla ihan pikkaisen.


Näihin kulhoihin eikä lautasiin pitänyt lainkaan sortua. Mutta kyllä vaan maistuu puuro paremmalta näissä…. Seli, seli. 🙂

Liityin Facebookissa Muumikeräilijät sivustolle, josta saan aina infona kuumimmat Muumiuutiset. Laukkasin aina kauppaan suurin piirtein kauppojen auetessa, kun uusi Muumi oli astunut elävien kirjoihin mukin muodossa. Vannoin, että kerään vain mukeja, en muita…. Nyt on lautasia, kulhoja, aterimia ja figuureja. Niinpä niin keräily on karannut käsistä.

Muumiaterimet olivat aivan pannassa ja nyt sitten on niitäkin, öh miten tässä oikein näin kävi….

Lopulta tapahtui kuitenkin käänne nimeltään ”rillimuki”.. Iittalasta kertoivat, että Tove Janssonin juhlavuoden mukeihin joka kuudenteen lisättiin Toven ”rillit” ja mikä Arabian mielestä oli kiva ja vekkuli idea. Kaikkihan sen tietää, siitä syntyi sekasorto. Kaikki halusivat vain prillejä ja lieveilmiönä osa rillejä hamstraavista ihmisistä aloittivat myymään prillejä kalliilla netissä… Minulle tuli kaikesta tästä pieni henkinen Muumikonkurssi. Ja myös siitä, että Muumeja katoaa vikkelään ja uusia syntyy, kuin sieniä sateella… En ole vuorenvarma sopiiko kaikki Toven ja Muumien filosofiaan. Ainakin eräällä toisella Facebookin Muumipalstalla olen lukenut sellaista toisten ihmisten sättimistä ja rienausta ja tosiaan aivan vaan viattomien Muumien tienoilta. Meitä ihmisluonteita on kyllä vaan erilaisia, kuten Muumilaaksossa.

En etsinut rillimukia, eikä sitä ole sattumalta vastaan tullut, enkä aio sitä vieläkään etsiä. Ajattelin että tyydyn tavalliseen rillittömään, koska se on kaunis ja sitä ei saa hyljeksiä, käy muuten sääliksi koko rillitöntä mukia, kuka sellaisen sitten huolii, no MINÄ!

Rillimukien jälkeen en ole intoillut Muumeista, ottanut vaan rauhallisesti. En ole intoillut näistä rajoitetun erän Muumilautasistakaan, vaikka hämmennyksekseni ne tilasin ja nyt mietin apua, niitä tulee vielä 18 lisää, mitä teen?!


Olen pitänyt Fazer mukia Kluuvin Fazerilassa käsissä ja tuuminut, onpa se ruma…. Oi ei nyt harmittaa, mutta onneksi tämä lautanen nyt lohduttaa. Kaunotar kaiketi, josta en osaa sanoa onko kaunis väri vai ei, no koska olen silkka mainonnan uhri niin tämähän on lumoavan kaunis… Milleniummukin ostoakin mietin, kun muutimme tuolloin Latviaan ja ajattelin tämähän olisi kiva muisto Suomesta ja laitoin kuitenkin lopulta takaisin hyllyyn ja tuumin, mitä nyt muka jollain Milleniummukilla teen, ihan kitsiä romua, arvatkaa fiilikset nyt…



Meillä kaikki Muumit ovat käytössä, se on meillä se juttu, nautitaan niistä. Mutta nyt nämä Fazer lautaset ja Muumipeikko Unelmoi lautaset, eihän niitä raaski käyttää.. Eli tässä sitä taas ollaan, ostetaan kaappiin roinaa pölyttymään, koska se on Hobbittien Klonkun lailla vain saatava mentaliteetilla ”my precious”… Tämä ei perustu järkeen, ei oikein tunteeseenkaan tämä on addiktio! Please help!

Siinä se on lautanen, joka kysyy ollako koristeena vai ollako käyttöesineenä. Siinäpä kysymys.