Kun ketuttaa, harmituttaa ja on viheliäisen kateellinenkin olo!
Miten joskus mieleen kulminoituu sellainen oikea piikki, vuoren harjanne, pyramidin huippu, että kaikki ärsyttää ja olo on jopa kateellinen….
Vähän sellaista ilkeyttäkin sisuksista löytyy, että mitä tuokin tuossa oikein hymyilee, seisoo tai ylipäänsä on. En tiedä iskeekö tämä niljakas olotila juuri silloin kun on aikaa ärsyyntyä ja kadehtia? Onko tälläiset tunteet nykyihmisen ylellisyyttä? Jos tässä yötä myöten peltoja kyntäisin ja hoitaisin helmoissa pyörivää satapäistä lapsiheimoa, kenties ei olisi aikaa pohtia näitä fiinejä ”tunnetiloja”, että mikä tänäänkin oikein on? Nukkuisin vain fyysisen työn väsymyksen yöllä pois, edes näkemättä unia.
Tällä hetkellä ärsyttää oma pärstä niin mahottomasti, että kaikkien muiden maailmassa olevien nassut näyttää huomattavasti paremmalta. Olo on nihkeä ja tukala ja haluaisin olla suorastaan alasti, koska ärsyttää vaatteetkin miten ovat asettuneet iholle. Kaikki jotenkin, hiertää, pinnistää, nipistää, tukehduttaa.
Liika flunssaisena olo ja siihen liittyvä makoilu ei tee ihmiselle hyvää, alkaa kehittelemään ja muhittelemaan kaikkea punkan pohjilta ja pohtimaan, että kyllä naapureilla on kaikki paljon paremmin. Pitkällinen olemattomana olo saa mielen synkistelemään ja profetoimaan, että ei niin mikään voi mennä hyvin. Vähän niin kuin olisi lapsi, kun ei ole jaksanut olla pääpuikoissa kotona vähään aikaan ja ukko on hoitanut kaiken.
Nythän se kirkasvalolamppu pään päällä syttyikin, meikäläisen rooli on pöllitty ja varas oli oma ukkoni. Kun olen koomaillut punkassa räkärätteineni on ukkoarmas hoitanut sapuskat ja muut ja minähän tunnen oloni vallan nollahyödykkeeksi. Hommathan pyörii ilman minua! Myönnän olen ehkä joskus ukolleni päsmäröinyt tavaroiden asennoista, mitä maustetta ripotellaan minnekin, miten päin se wc-paperi tulee olla, laitetaanko näkkileipään voi kummalleko puolelle ja esimerkiksi eihän nyt tyynyjä joissa teksti laiteta ylösalaisin. Tälläisiä pieniä pätemisiä on saattanut täällä joskus ilmoille päästä.
 |
| Teksti oikeinpäin, eikä miten vaan sattuu…. Grrr… |
Nyt täällä flunssaisena huomasin ukkoni tekevän top-secret tason salaisuutena pitämäni lihapullatkin paremmin, kuin minä! Olen siis kateellinen omalle ukolleni ja myös vihainen itselleni, koska en olekaan niin korvaamaton kuin luulin.
 |
| Meni sitten tekemään paremmat lihapullatkin! |
Siis eihän tästä tule mitään, on ukon hommat, on minun hommat ja nyt ukko on pöllinyt ne kaikki. Ei ihme, että ketuttaa ja risoo kaikki maailman immeiset, minähän olen aivan turha jämäpala jos annan homman jatkua pitkään näin. Nyt ukolle potku pepatsulle ja tuuppaan vaikka katsomaan iänikuista Golfia mikä lie loputon masters, masterskilpailu siellä aina onkaan meneillään ja tartun pölyhuiskaan kuin sotatantereella peitseen ja otan omani takaisin.
 |
| Kyllä minä hommani osaan!!! |
Kohta ei ole tilaa synkistellä, inistä uikuttaa, kun on taas rooli tässä taloudessa. Mutta on tässä pari hyvääkin asiaa tapahtunut, ukko ja minä olemme huomanneet, että on se mukavaa kun on arjessa toinen, jonka kanssa hommat jakaa. Ei se olisi aina niin mukavaa taaplata näitä hommia yksin, vaikka silloin asiat menisivätkin juuri sillä toivotulla tavalla eli tyynyjen tekstit ylöspäin.
 |
| Joskus kun on oikein HÄJY olo, kannattaa kääntää homma nurinpäin ja tehdä vaikkapa makkarasta Runebergin torttu. |
Ukko I Love You. <3 Saat lihapullat tehdä tästä lähtien aina, en olekaan Meatball-Queen.
 |
| Aamusumppikuva tältä aamulta. Hieman näkyy luomisen tuska ja synkkyys näissä maisemissa. |
 |
| Aamusumppikuva eiliseltä, tässä ollaan jo matkalla henkisesti ”metsään”, mutta vielä on hieman auringon pilkettä nähtävissä. |
