Kesähaaste! 10 seikkaa tästä blogin pitäjästä

Kesähaaste! 10 seikkaa tästä blogin pitäjästä
Sain hauskan Kesähaasteen sydämelliseltä Sara S:ltä, haastehan on aina kunnia-asia, joka otetaan ilolla vastaan. Kuvat postaukseen valitsin hämmennyksen vallassa, miten aina kuvissa päälläni on raitaa, raitaa ja raitaa. En rohkene edes myöntää kuinka monta raidallista vaatetta kaapistani löytyy ja kyllä monen monta muutakin vaatekappaletta, mutta miksi aina päädyn pukeutumaan raidallisiin vaatteisiin. 🙂 Heh, ehkä sisälläni asuu pieni merimies. 

1, Kerro jotain mitä emme tiedä sinusta?

Olin yläasteella järjettömän kiinnostunut politiikasta. Soitin erään puolueen toimistoon (jota kannatan vieläkin, ei tässä kuulkaas puolueita vaihdella fiilisten mukaan) ja kysyin löytyykö puolueelta kerhoa, jonne voisin tulla ystäväni kanssa. Ei löytynyt, mutta sellaisen perustivat ja niinpä ystäväni ja minä liityimme poliittiseen kerhoon (jossa ei koskaan puhuttu politiikkaa) kerhon ainoina jäseninä. Poliittisia mielipiteinäni en blogissa jaa, mutta tästä voin nyt varmaan sen verran päätellä, että kyseessä ei ollut pioneerit. 🙂 Kerhossa kävimme pulkkamäessä, söimme laskiaispullia ja muistaakseni kaiken maailman muutakin viihdettä oli. Kiva kerho siis, mutta aika vähän jäseniä. 

Toinen asia on, että olen myös kahvimukien ja peltipurkkien lisäksi laukkuhullu ja omistan sellaisen läjän laukkuja, etten kehtaa sitä ääneen edes itselleni myöntää. Tuo tauti on hieman ollut viime aikoina kyllä hälventymässä.



2, Onko sillä väliä mitä lukijat ajattelevat blogistasi ja miksi?
Blogi on minulle yhteisö, jossa saan jakaa omia höpsötyksiäni ja toivoakseni niillä myös herättää yhteisöllistä keskustelua. Välillä on pinnallista, mutta välillä syvempiä juttuja.  Olisin aika yksinäinen, jos yksin täällä veuhaisin, joten koko blogin sydän on yhteisöllisyys ja juuri se, että ihmisillä olisi sellainen tunne, että täällä viihtyy. Haluan blogini olevan positiivinen ja pyrin kertomaan suruistakin huumorin keinoin. Jos anonyymit hyökkäisivät, järkyttäisi se varmasti niin, että menisi yöunet (kerran on meinannut mennäkin,) enkä haluaisi, että kommenttilaatikoissa riideltäisiin myöskään lukijoiden kesken. 
3, Miten bloggariminä eroaa reaaliminästäsi?
Kenties blogissa sisäinen hassuttelijani pääsee enemmän valloilleen, olen livenä ujompi. Mies on myös sanonut, että minussa on ”surumielisyyden verho”. Asiaan nyt sen enempää pureutumatta, miksi verho on, mutta myönnän, että olen erittäin ankara itselleni ja liikaa sieluni sopukoita tutkiva. 
En myöskään täällä jaa poliittisia mielipiteitäni, enkä suurimpia suruja, etenkään juuri silloin kun sattuu liikaa. Jälkikäteen joistain suruista olen saattanut kirjoittaakin, kun suruun on saanut riittävästi etäisyyttä tai asiaan on ns.tottunut. Kuten sydänlapsestamme Sofiasta. <3
4, Mikä saa sinut nauramaan?
Valmiiksi nauretut jenkkisarjat juuri ei koskaan. Nauran aika primitiivisille vitseille helpoiten, kaasunpäästövitsit mm.naurattaa aina. Lasten lohkaisut naurattavat myös helposti. Kuten eilen kun Sofia myi pehmolelujaan pihakirppiksellä ja humalainen mies oli eksynyt paikalle. Sofia oli hyvin järkyttynyt ”känniläisestä” ja ”kännitilaan joutumisen mahdollisuudesta” ja sanoi ettei koskaan enää halua nähdä moisenlaista känniläistä asiakasta hänen kaupoillaan. Tuo asiakas sana nauratti erityisesti. 😉
5, Mitä luovuus sinulle merkitsee?
Hmmm… en tiedä olenko sanan varsinaisessa merkityksessä luova… En luova kuten haluaisin, jotkut ihmiset osaavat kaikkea. Mutta kaiketi tämä blogikin on jonkinlainen luovuuden tyyssija, tai kahvikuppien kuvaaminen tai kodin sisustaminen pähkähulluilla tavaroilla. Joten luovuus merkitsee minulle hassutuksia, iloa ja värikkyyttä. 
6, Ketä läheistäsi ihailet
Mummia, tuota 94-vuotiasta sitkeää tarmopesää, joka asuu yksin, tekee ruuat itse, käy kaupassakin, on menettänyt miehensä, sisaruksensa ja ystävänsä ja osaa kuitenkin nauttia elämästä. 
Ihailen myös omaa rakasta, en palvo, mutta ihailen mieheni positiivista luonnetta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta ja miten hyvä isä ja puoliso on. 
7, Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?
Hahaa nyt pukkaa pitkää listaa… No tuo miehenkin mainitsema surumielisyys, rasittava asioiden jatkuva pyörittele ja kelailu, etenkin kun laitan pääni tyynyn tai nostan pääni tyynystä. Aamujen känkkis, lyhyt pinna, myös liiallinen pehmeys, minun on hyvin vaikeaa sanoa ”ei” ja kun sen joskus sanon, en ilmaise sitä kovin kauniisti, koska sen sanominen on mielestäni niin vaikeaa. 
Luulin ollessani raskaana, että minusta tulee maailman jaksavaisin äiti, askartelen, liimaan, leikkaan ja haen lapsilleni kuun taivaalta. No ei tullut sellaista, 4 lasta ovat vieneet energiat siihen malliin, että olen käskenyt itse askartelemaan ja laittanut lapseni askartelukerhoihin. .) 
8, Mikä sinussa ihastuttaa muita?
Ai kaamea, koko haasteen vaikein kysymys. Kenties se, että olen mitä olen, en esitä mitään. Mieheni sen minulle on kauniisti sanonut ”aitous ei mene koskaan muodista”. Kenties kaunein kohteliaisuus mitä omalla kohdallani olen voinut saada. Eli tämänkin voi toki tulkita, hyvässä ja pahassa, hih. 🙂
9, Mikä sinusta tulee isona?
Työelämäni on mennyt kauttaaltaan pankin sijoistuspuolen hommissa ja omasta valinnastani olen jäänyt kotiin, kun lapseni eivät saaneet iltapäiväkerhopaikkaa. Pian lapset ovat isoja ja on risteyksen paikka, mutta en aivan vielä seiso tuossa risteyksessä, joten en todellakaan tiedä. Olen ajatellut etten sijoistushommiin enää palaa, mutta vannomatta paras. 
10, Uskotko onnellisiin loppuihin?
Uskon onnellisiin vaiheisiin, mutta jotta voi olla onnellinen, täytyy tuntea myös surua ja vastoinkäymisiä. Omalla kohdalla juuri isojen haasteiden ja surujen kautta olen vastapainona saanut tuntea suuria onnellisuuden hetkiä, jotka koostuvat hyvinkin arkisista asioista. 
Katson mummiani, joka on menettänyt kaikki läheisensä paitsi lapsensa ja mummi kuitenkin sanoi vastikään, että nykyään hän osaa jo nauttia elämästä, ei tarvitse ketään passata. Joten onnellinen loppu voi olla asenteestakin kiinni sitten loppuvaiheessa. Mutta mummini vanhuus on ideaalivanhuus siinä mielessä, ettei ole vakavia kremppoja ja pää toimii kuin partaveitsi, joten en 100% usko onnellisiin loppuihin koska kaikkien osat eivät ole noin onnekkaat. 
Jos puhutaan taas rakkaudesta, kyllä uskon. Mummi ja vaari rakastivat toisiaan loppuun asti ja vaari muisti mm.kehua mummin kapeita nilkkoja ja muistella kuinka rakastui mummiin ensisilmäyksellä Hietaniemen hiekkarannalla, kun kaunis mummini lähti uimaan ja höperö vaarini kysyi mummin puhelinnumeroa ja muistikin sen.  Mummi ja vaari elivät onnellisena elämänsä loppuun asti (vastoinkäymisiä toki oli ja isoja matkan varrella). Mummi elää vielä <3
Tämä on kovin sydämellinen haaste ja haluan jakaa haasteen eteenpäin Kristallikimaran Minnalle, Pinkit Korkokengät Maijulle ja Leena Lumi kirjabloggarille. 

Upeaa perjantaita kaikille ja toivottavasti joten kuten jaksoitte lukea pitkät vastaukset ja olisi kivaa kuulla, mitä ajatuksia ne herättivät. Haasteen saa poimia matkaan ilomielin kaikki siellä. 


76 thoughts on “Kesähaaste! 10 seikkaa tästä blogin pitäjästä”

  • Ihania vastauksia Tiia!! Tää on ollut kyllä yksi kivoimmista (ja vaikeimmista!!) haasteista pitkään aikaan!

    Ja hei – sitähän sanotaan "signature tyyliksi", kun on löytänyt oman juttunsa. Sulla se taitaa olla raidat!

    Ihanaa viikonloppua! <3

    • Minttu samaa mieltä, tämä on sydämellinen ja kiva haaste, paljastaa paljon, mutta ei liikaa. 🙂 Heh aivan, taidan olla aikamoinen merimies. <3 Mutta bongasin sinunkin blogista aivan ihanan raitamekon, arvaa vaan kyllä kelpaisi tännekin ja se huivi myös!

      Heh on muuten raitamekko tuossa blogin profiilikuvassa, voi maar tarttiskohan alkaa käyttämään noita muitakin kaapissa seisovia vaatteita. 😉

      Aivan ihanaa viikonloppua Minttu <3

  • Nauratti tuo Sofian känninen asiakas, kuten myös seiska kohdan loppupuoli 🙂
    Näitä on mukava lukea, raottuu toisen persoona enemmänkin kuin pintapuolisesti.
    Aidon lämpöisen ihmisen kuvan olen minäkin sinusta saanut, siksipä pysyn jatkossakin blogisi lukijana.
    Jospa vielä päästäisiin yhdessä käymään kaffeilla siellä Porvoossa 🙂
    Oikein mukavaa viikonloppua sinulle ja perheellesi. Toivottavasti Sofiakin on jo toipunut järkytyksestään 🙂

    • Heh Heli kyllä koko eilinen ilta meni "kännisen" asiakkaan vatvomisessa. Sofia oli hyvin hyvin järkyttynyt, känninen oli mm.neuvonut Sofiaa hyvin määrätietoisesti miten ja mitä kannattaa myydä pehmoleluista ja mihin hintaan. Sana asiakas nauratti myös, minkähän kaupan vielä Sofia isona perustaa, varsinainen liikenainen. <3

      Heli kiitos kovasti kauniista sanoistasi <3 Arvaa lämmittääkö kauniit sanasi ja kuin myös joka sana sinulle takaisin. Olet jaksanut niin mukavasti ja lämpimästi kommentoida jo blogin alkumetreiltä asti.
      Jos ja kun Porvooseen tulet tai peräti enneunen perusteella , niin sitten mennään juomaan maitovaahtokahvit ja leivokset kylkeen, eikös vaan. <3

      Sofia ei ole tänään puhunut enää känniläisestä, taitaa olla toipunut. 🙂

      Ihanaa viikonloppua Heli sinulle ja perheelle <3

    • M ei paineita, eikä pakkoa! <3 Muista se, vain jos tulee fiilis, hei tämän postauksen haluan toteuttaa. Koin ensin että oli hyvin vaikeaa keksiä, mitä ette minusta tiedä, siinä samalla ymmärsin, että aika paljon on tullut täällä paljastettua. 😉

      Kivaa viikonloppua ja kiitos Sinulle ihanasta ystävyydestä, yhveli <3

    • Sain kyllä mielestäni kivan ja monipuolisen haasteen, vaikka omaa kuvaa pitkin lätkiä tällä kertaa aimo kerros. :=)

      Upeaa viikonloppua Pirkko <3

  • Ihanasti kirjoitettu… ja tosiaan niitä kolhuja tarvitaan matkan varrella, jotta osaa tosissaan nauttia arjen pienistä iloista <3
    – Ihanaa perjantaita, toivottelee toinen "raitafani"… jostain syystä niitä vaan kertyy 🙂

    • <3 Kiitos kovasti Marru <3 Kyllä tässä jo kun on ikää kertynyt ajatus on, että jotta voi tuntea syvää onnea aivan pienistäkin asioista, on tarvinut kulkea synkempiäkin polkuja.

      Raidat, raidat, raidat, niin moninaiset, miehelleni paidat ovat vaan pelkkää raitaa, minulle jokainen raitavaatteeeni on jollain lailla erilainen, hih.

      Kivaa viikonloppua <3

  • Sulla on taito kirjoittaa niin, että jaksaa lukea loppuun saakka pitkänkin postauksen! Kiinnostavasti ja hauskasti 😀 Ihania vastauksia!

    • Miru voi että kiitos! Omaa tekstiä on aivan mahdotonta ruotia, ei yhtään tiedä jaksaako sitä vai ei. 🙂 Tulipa hyvä mieli <3

      Oikein mukavaa viikonloppua Miru <3

  • Tottahan se on, että ilman lukijoita ja kommentoijia bloggaus olisi aika mautonta. Itse olisin hukassa ilman sinua ja Outia, jotka olette ainoat vakkarikommentoijani. 😀 Kiitos siis teille.
    ei niitä suruja ja murheita ääneen kerrota heti eikä välttämättä koskaan. Lieneeköhän kaikilla vähän sama?

    • Olisihan se aika hajutonta ja mautonta jos aivan yksin täällä pykistelisi, mutta aloitin blogin kyllä siinä luulossa. Sinä olit ihan ensimmäisiä lukijoita ja olet matkassa pysynyt vaikka olen pälätellyt milloin mitäkin. <3 Sydämelliset kiitokset sinulle Viltsu ystävä siitä. <3

      Ei varmaan kovin moni ainakaan ja ei varmasti kukaan koko sieluaan, sinne sieluun voisi joku vaikka tuikata. Sellaista ei kestäisi juuri silloin kun haavat ovat verekseltään auki. <3

      Ihanaa viikonloppua ystäväni Viltsu <3

  • Mulla oli toi ongelma mikä musta tulee isona kun Amanda meni kouluun ja olin ollut 10 vuotta kotona. Pankkiin ei ollut paluuta, mutta kaikenlaisten koukeroiden kautta päädyin lähihoitajaksi vanhuspuolelle ja sitä en ainakaan enää pankkiin vaihtaisi…

    • Hyvin samanlaiselta ongelmalta kuulostaa. Hieno elämänmuutos, nyt teet tärkeää työtä, siitä saa jotain itsellenikin, omaan sieluun ja sydämeen . <3

      Ihanaa viikonloppua Minna ja kiitos vertaistuesta <3

  • Olipas mukava ja rehellinen postaus, niinkuin aina!! Senpä takia juuri minä sivuillesi aina hiivin.. Mukavaa viikonloppua ihanalle Tiialle <3

    • Tuulikki kiitos niin paljon kauniista sanoista ja kivaa jos tykkäsit ja olen otettu että tänne hiivit ja aina niin kivasti ja positiviisesti kommentoit. <3 Se se onkin se antoisin asia tässä bloggaamisessa, sinä ja te <3

      Oikein ihanaa viikonloppua sinulle ihana <3

    • Kiitos todella paljon ja mikä voisi olla mukavampaa kuulla, kuin että täällä on sellaista tekstiä jota tykätään lukea. Sillä sitä tekstiä pukkaa aina olevan aika paljon. Hih. 🙂

      Oikein kivaa viikonloppua Pihi nainen <3

  • Ihania vastauksia. Jos mä saan aikaa revittyä jostain, niin yritän vastata. Mä vielä sun surumielisyydet karkotan 😉

    • Ei paineita, näitä ei ole koskaan pakko toteuttaa, mutta jos inspis iskee, niin sitten anna palaa. Sun mielessä aina surumielisyydet aina karkoittuu, ihana Maijuliini <3

      Oikein kivaa viikonloppua <3

  • Käsittämättömän ihana blogi! Löysin ja koukutuin. Saman ikäinen kuin sinä. Kirjoitat upeasti, nuorekkaasti ja niin tästä päivästä. Mehän ollaan ihan nuoria vielä. Eikö keski-ikä ala viiskymppisenä??? Ihana sinä!

    t. Sanna

    • Sanna, mää en kestä, miten ihana kommentti, kiitos, kiitos, voi että. Todellakin alkaa keski-ikä vasta viiskymppisenä, oma Samppamummihan eli 102-vuotiaaksi, niin siitä asetelmasta lähdetään. Hih. Vallan ollaan nuoria, vähän välillä väsyneempiä, mutta ei se menoa haittaa. 🙂

      Ihana sinä kiitos kovasti ja ihanaa kun löysit tänne, tässähän voi mennä hymy suussa pian nukkumaan. <3

      Kivaa viikonloppua toivottelee Tiia

  • Ihana postaus ja ihana Tiia <3 Tuon surumielisyyden verhon tunnistan myös itsessäni,kun jäin miettimään asiaa..Vaikka yleensä mennäänkin ihan positiivisella mielellä 🙂

  • Kiitos ihana Anne <3 Niin jännä se surumielisyyden verho, en oikeastaan itse sitä aina tai oikeastaan sitä tunnista, mutta kun mies on sen todennut, niin sen jälkeen heräsin siihen, että näinhän se on. Sama täällä yleensä positiivisella mielellä kuitenkin. <3

    Upeaa viikonloppua ihanainen <3

    • Voi ei Outi, oonko sellainen, en mä vaan kyllä sitä tiennyt, itelleen on aivan sokea. Mutta sähän olet juuri tuollainen, maailman lämpimin ja kuules hauskin <3 Mikä on suuri taito, olla niin hauska. Juu ja mä tykkään halailla, en toki kaikkia vaan ihmisiä joista aistin että ovat samoilla kanavilla, heh.

      Ihanaa iltaa ihana ystäväin Outi <3

  • Tiia, arvaa mitä: Voisin kopsata tekstisi ja läjäyttää sen blogiini, laittaa tilalle vain omat kuvani! Kaikki kaunista alakuloa myöten kotiin jäämiseen ja se lapsein lukumääräkin yhteensä ja moni muu, ihan samat – taas <3 Kiitos haasteesta <3 En laittaisi tätä ihan vielä, mutta myöhemmin, muistan kyllä, sillä laitan kalenteriin: Minullahan oli kesäkuussa just tämä iso juttu itsestäni http://leenalumi.blogspot.fi/2015/06/elama-on-kaikkien-aistien-juhlat.html joten en kehtaa näin taajaan itsestäni päivitellä kirjabloggajana;)

    Ihanaista viikonlopua sinulle, Tiia! <3

    • Leena apua ja mä tiedän, ei missää nimessä paineita, teet kun teet, jos teet. Halusin vaan niin palavasti kuulla sun vastaukset, koska ovat niin polttavan mehukkaan mielenkiintoisia. Nythän se vastaus tuli, että samanmoisilla kanavilla taas mennään, eikö jännää ja ihmistä, mutta tämä seikka ollaan tutkillamme tutkailtu jo pitkän aikaa sitten. Ymmärretään toisiamme rivien välistäkin. Jos tavataan, niin meidän ei kenties tarvitse edes puhua mitään, nyökkäillään vaan ja toinen ymmärtää hih heti. 🙂

      Leena muista ymmärrän, eli älä vaan ota haasteesta paineita. <3

      Oikein ihanaa viikonloppua Leena ihanuus <3

  • Ihastuttava ja lämminhenkinen postaus. Kirjoitit niin lämpimästi isoäidistäsi, että minuun iski haikeus siitä, että omani kuoli 16v sitten.

    • Voi että ymmärrän hyvin, vaaria on kova ikävä, vaari oli pehmoinen kainalo. <3 Onneksi on ihanat lämpimät muistot <3

      Oikein mukavaa viikonloppua Rva Kepponen <3

  • Raitaisia vaatteita löytyy täältäkin… 😀 Ne vaan jotenkin "kolahtaa"..
    Mun mummot ja vaarit ja isä ja äitikin ovat jo kuolleet, vanhemmat liian nuorina syöpään molemmat.. On hienoa että saa elää terveenä ja voimissaan noin vanhaksi kuin sinun mummisi!
    Terv. Uusi lukijasi, keski-ikäinen jo… 😉

    • Marre kivaa että löysit tänne, lämpimästi tervetuloa. <3 Juu raidat ovat vallanneet mielen vahvasti ysäriajoista asti ja vaikka paidan värit olisivat samat, mutta jos paita on erimallinen tai raidat eri kokoisia, sehän on täysin taas jo eri asia. 🙂

      Surullista kuulla, että olet menettänyt vanhempasi ja isovanhempasi aivan liian nuorena. On varmasti monia hetkiä, kun vanhempia tulee ikävä ja olisi asiaa heille. Varmasti sitä ääneti mielessään heille juttelee. <3 Ikävä tulee ilmi moninaisilla tavoilla. <3

      Hih keski-ikäinenhän se täälläkin, pitäisiköhän vaan muuttaa blogin nimi iskevästi Keski-ikäinen!

      Oikein leppoisaa ja aurinkoista viikonloppua sinulle Marre <3

  • Aivan niin ihastuttavan mukava postaus 🙂 Olen sun blogiasi jo pidemmän aikaa seurannut, mutta enpähän ole taitanut ennen juurikaan kommentoida. Mun mielestä sun blogissa on kaks asiaa ihan ylitse muiden: positiivisuus sekä iloisuus ja sitten just se, mitä miehesikin on sanonut eli olet ihan oma itsesi, etkä esitä mitään 🙂 Tosin me ei tunneta toisiamme, mutta tällanen kuva susta on ainakin mulle muodostunut. Ei silti, ei näin "melkein keski-ikäisenä" kai meidän tarvii enää esittäkään mitään 😀
    Oikein mukavaa viikonloppua ja kesän jatkoa!

    • Siru voi että arvaas tämä sinun kommentti oli eilen viimeinen jonka luin ennen kuin nukahdin. Älypuhelimelta vielä äkkiä vilaisin ja täällä oli näin sydämellinen kommentti. Luin kuules ihan miehellenikin ja sanoin, eikös ole niin kivasti ja ihasti kirjoitettu. Olipahan kivaa mennä hymy huulilla nukkumaan. 🙂

      Kivaa että kommentoit nyt, on hirmu mukavaa kuulla keitä täällä käy ajoittain kurkkimassa ja kuulla sinun ajatuksia. 🙂

      Nyt kun taas luen kommenttiasi niin hymy nousee korviin, voi että olen kyllä niin otettu. Tänään tänne on tullut sydämellisiä kommenttia monen monta ja tämä sinun on kyllä sellainen, että wau. <3

      Heh ja voi se olla ärsyttävääkin kun on vaan oma itsensä, no ei vaiskaan, osaan sitten tarvittaessa käyttäytyä. 😉

      Aivan totta keski-ikäisenä ei enää tarvikaan. Olen kyllä aina ollut oma itsenä, mutta nuorena vaan niin ujo, että ei sitä kenties niin hyvin tullut kuitenkaan se oma persoona esille.

      Aivan ihanaa kesän jatkoa sinulle ja mukavaa viikonloppua ja kiitos tästä kommentista, tämän muistan pitkään. <3

      Tiia

    • Ihana Lady, kiitos <3 Hih niin sellaista se mieheni minulle sanoo, se vaan on niin nätisti sanottu. Oma rakas näkee sydämeen sisälle. 🙂 Kiitos Lady että sinäkin näet. <3 Kuules ja minä näen sinun. <3

  • Komppaan nro. 10 "elämä on onnellisia vaiheita"…. se kuka sanoo että on aina onnellinen elää kuplassa 😉 Mukavaa tätä päivää Tiia <3

  • Aika hyvin itsesi tunnet, on niistä iltapohdiskeluista ollut paljon hyötyä. Ja juuri tuollainen suhde elämään pitääkin olla, kaikki ei ole kukkasilla tanssimista, mutta hyvistä hetkistä ja ajoista saa ja pitää nauttia! Niitä huonoja tuppaa elämä heittämään eteen joskus ihan liikaakin. Siksi ihmiset varmaan löytää itsensä täältä sun blogista kun olet niin aito! Ihanaa aurinkoista lauantaita<3

    • Hih ihanasti todettu ja hauskasti. No on tullut vuosien varrella pää tyynyssä tullut psykoanalysoitua syntyjä syviä. 🙂 HIh. 🙂

      Kiitos koko sydämestä, aito on kaunein kehusana mitä olla ja saattaa <3

      Upeaa sunnuntaita ihanuus <3

  • Olipas Tiia tosi kivoja ja aitoja vastauksia ja paljastuksia. Sinun blogissasi parasta onkin juuri aitous – sen oli jokunen muukin kommentoija todennut, vaikka kaikkia kommentteja en nyt lukenutkaan. Tunnut aidosti sydämelliseltä tyypiltä, joka hyväksyy kaikki tallaajat sellaisina kuin ovat.

    Taas kerran toistan tätä, mutta tulee liian harvoin käytyä blogeissa. Ja vielä sitäkin harvemmin kommentoitua, mutta nytpä ryhdistäydyin. Yleensä luen nopeasti puhelimesta esim. töissä kahvia hakiessani, joten silloin ei pysty kommentoimaan. Nyt kuitenkin oikein koneen ääressä täällä mökillä istun.

    Kivaa loppukesää Tiialle!

    • Tiina ihana kiitos sydäntä lämmittävästä kommentista. No kyllä hyväksyn, mutta en ilkeilijöitä ja toisten latistajia, epäoikeudenmukaisuus saa suuttumaan. Mutta et toki tätä tarkoittanut. 🙂

      No mutta blogeissa on kiva käydä välillä, eikö vaan, tännekin voi aivan hukkua ja tästä tulee paha tapa. Pysyttäydy vaan tuossa omassa ja olen iloinen kun käyt ajoittain kommentoimassa ja aina ajatuksella ja niin nätisti. <3

      Mahtavaa loppukesää Tiina <3

  • Kiva kun vastasit haasteeseen 🙂 Mukava tietää sinusta vähän enemmän.

    Ihanaa viikonloppua sinulle Tiia <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud