Otsikko jo kertoo kaiken, mitä sitä on menty tekemään ja tähän on heti todettava ”älkää vaan tehkö perässä”.
Poskeeni tuli kova valkoinen näppylä, joka ei sormilla puristamalla poksunut, eikä mikään maailman näppivoima riittänyt näpyn puristamiseen. Saako näppyjä puristella, ei kuulemma saa edes sitä, mutta jos toinen vaihtoehto on näppylän kuoltua, että poskeen jää tulitikun pään kokoinen kraateri, niin kyllä se näppy on pois puristettava ja keinolla millä hyvänsä! Ikävä muuten ennen näpynpuristamisepisodia tuli phformula a.c.n.e hoitoa, sillä kyseisellä hoidolla näppylät olisivat ns. sulaneet pois, eikä minun olisi tarvinut harjoittaa väkivaltaa omaa poskeani kohtaan.
Mutta kun olen nopealiikkeinen nainen, kuten useampi tiikerihiustenvärjäysoperaatiokin on todistanut, keksin näpylleni oivan puristusvälineen, nimittäin kuulikärkikynän. Ei meinaan pöllömpi idea näin teoriassa. Kuulakärkikynän pää niin, että itse kynäosa on suljettuna kynän sisälle luonnollisesti, enhän minä nyt mikään aivan hullu ole! Sitten piilotetaan näppylä kynän aukosta sisään ja kynän pään reunat painavat näppylän sisukset ulos. Juu noin sen teoriassa piti siis mennä…
Kuulakärkiepisodi kuitenkin meni niin, että valkoinen näppy lyttääntyi ja olin sinä iltana salaa erittäin tyytyväinen itseeni, pohdin jopa olevani hullu nero ja salaa myhäilin, ettei muut oivalla miten kätevää on puristaa näppyjä kuuliksella. Hohoo mietin jopa, onko tämä kaikkein kauneusalan ammattilaisten ns. ”vaiettu salaisuus”, jota kukaan ei rohkene ääneen kertoa. Kuulishoito kun ei kuulostaa niin kovin mediaseksikkäältä.
Seuraavana aamuna sain kuitenkin karvaasti katua itserakkauden sävyttämää tuudittautumisen tunnetta neroudestani, sillä poskessani oli iso paise ja kipeä sellainen, koko poskea jomotti. Menin kuitenkin tyynenä blogitilaisuuteen Keyword Love Jonnan kanssa ja en etenkään Jonnalle kehdannut ikimaailmassa myöntää mitä oli tullut tehtyä! Jonna olethan tämän jälkeenkin vielä mun kaveri, vaikka olen niin nolo ja teen tyhmiä juttuja? Vähättelin Jonnallekin tilannetta sanomalla, kun kaaduin muffinssia ihaillessa portaissa, ”ettei mene hyvin nyt ja nassussakin on maailman isoin finni”. Ei se mikään finni enää ollut, vaan finnin uusi mutaatio, paise jolle olisi varmasti tuota pikaa kehittynyt jo raajatkin.
Lenkillä iltaselle miehelleni sitten epätoivoissani paise nassussa jomottaen tunnustin mitä älytöntä olin mennyt tekemään ja mieshän yksiselitteisesti tokaisi ”hullu”. Sitten tuumittiin yhdessä mitä tulisi tehdä, lähteekö, poski, naama, koko pää mädättyy, antibiootitko pitää hankkia vai miten toimia, miten pelastaa oma pää ja naama?! Laitoin ensiapuna illalla septidiä puhdistukseen ja antibioottivoidetta päälle ja kahdessa päivässä juuri esikehitysvaiheessa oleva lihansyöjäpaise oli silinnyt pois. Nyt alkaa hiljakseen olla tilanne, ettei ole enää näppyä, eikä paisetta. Joten salaa tänään myhäilin, se kuulakärkihommelihan toimi sittenkin. 🙂
Juu kyllä tämä sai miettimään myös sitä puolta, että ihminenhän on ikuinen lapsi ja en kyllä enää ihmettele mistä lapset saavat kaikki järjettömät päähänpistonsa älyttömiin tihutöihinsä. Aivan selvästi jostain aivojen salaisesta sopukasta, oman persoonan pimeästä puolesta, joka taitaa sanoa ”tuhoa, tuhoa” tai jotain sinnepäin, sillä jälkikäteen en vieläkään ymmärrä mikä minuun meni ja kyllä tämä juttu olisi voinut päättyä ikävemminkin eli koko pää olisi voinut vaikka mädäntyä pois tai se paise olisi voinut vaikka syödä pääni!
Miksi täällä on pelkkiä luontokuvia, noh en kait nyt omaa paisenassua kehtaa tänne laittaa, asia on vieläkin nolon kipeä ja nolo, sanoinko jo nolo? Minua hävettää…
Tämä oli kenties myös vastine Ilopillerin minulle heittämään blogihaasteeseen ”Ei tullut mieleen”. 😉
Mikä on älyttömin juttu mitä olet tehnyt, ihan minkä tahansa ikäisenä ja ihan mitä tahansa, sellainen etteipä tullut sitten ajateltua?
Olenko hullu puolesta ja vastaan, kommenttikenttä on vapaa, nyt saa torua 🙂
Tuli muuten vielä mieleen, että loppuukohan nyt kuulikärkikynät kaupoista? 😉
Miten ikimaailmassa oletkaan voinut olla noin kekseliäs sillä mulla ei olis kuuna päivänä tullut mieleenkään käyttää kuulista moiseen! Mut mä olenkin blondi 😉 Mut nyt voisin kokeilla ellei olis se riski että finni tulehtuisi…onneks jo paranemaan päin. Oon kyllä oppinut että puristaa ei saa elli oo ihan kypsää kamaa, muuten se voi jämähtää ihon sisäään ja sitten ei lähde pois ilman kosmetologia.Mä oon kuule melkein ylpeä susta että oot moisen tavan keksinyt ja sillä finnin selättänyt vaikka olikin vähän uhkarohkeeta 🙂
No kuule, olen salaa ylpeä itsestäni "mikä neronleimaus", siinähän nyt oikeasti oli fifty fifty mahdollisuus, että homma toimiikin hyvin ja loppupeleissä loppu hyvin, kaikki hyvin.
Kun on hulluksikin moitittu, niin isosti kiitos, että saan sparrausta moiselle ajatustyölle, jonka menin sitten käytännössäkin vielä toteuttamaan. 😉
Voi sua, 😀 ymmärän kyllä tuon pakkomielteen saada puristettua näppylä hinnalla millä hyvänsä. Onneksi nyt paise jo parempaan päin. Hihii en oo kyllä koskaan kuullut kenenkään keksineen tuollaista keinoa, tai kukaan ei oo tunnustanut ainakaan. Ihanaa viikkoa. <3
Hih ehkä kukaan ei ole vaan tunnustanut, toivoo täällä minä. 😉 Ihanaa viikkoa <3
Mun mielestäni toi oli kokeilemisen arvoinen idea. Se ei nyt toiminut, mutta sitä vois yrittää jatkojalostaa 🙂
Oot ihanan hömppä!
No niin just, nyt ei ollut tähtien asennot vaan tälle keksinnölle kohillaan, vielä se tästä kuule.
Kiitos ja kuin myös, ainakin ihana, superihana. <3
Voi sua, sattuuhan sitä, olet silti rakas ja ihana! Mä mökillä kerran puhkaisin ison rakon kantapäästä vihreällä puuvärikynällä ja olin tosi pollea… Nooh, lapset osaa edelleen sanoa ettei rakkoa saa rikkoa puuvärikynällä, koska se tulehtuu ja tosi pahasti… Juuuuu… <3
Ooo sinäkin olet keksinyt, mahtia! Meidän kumpaisenkaan keksinnöt ei vaan nyt ymmärtäneet oikein toimia, mutta hei ensi kerralla sitten. 😉 Juu ja lapsille täytyy sanoa, mitä äiti edellä, älkää vaan tehkö perässä. 😉
Näppylät ilmestyy naamaan yleensä aina silloin kun niitä ei missään nimessä tarvitsisi (juhlat tulossa tms.)ja ainakin minulle käy niin että kun näppylää yrittää poistaa niin lopputulos on juuri samanlainen kuin kuvailit 😀 tosin mustekynää en ole vielä testannut 😉
Niin ilmestyy, liekö stressiä? No nyt täällä on näpytön naama, monen mutkan kautta homma siis toimi, hihi. 🙂
Vikkelä ehtii enemmän, näinhän se menee. Periaatteessa hyvä ajatus. On sitä itsekin tullut tehtyä kaikenlaista kotikauneudenhoitoja, ei niistä sen enempää. 😉
Hihi taitaa kaikilla meillä naisilla olla omat "synkät" salaisuutemme. 🙂
Upsista Tiia 😀 Tuo näppylä mitä yritit puristaa oli milium eli luufinni. Niitä ei oikein saa muuten pois kuin tekemällä ihoon reiän neulalla – parhaiten tämä toki hoitaa kosmetologi mutta näppärä tyttönä saat sen itsekin pois. Mutta täytyy sanoa, että tuo poisto kuulakärkikynällä osoittaa kyllä luovuutta sanan varsinaisessa merkityksessä 😀
Mukavaa iltaa – kuulakärkikynällä tai ilman <3
En ole varma oliko milium, oli isompi ja mielestäni siinä oli sellainen tummempi pää ja näin jo sieluni silmin miten möhkäleestä lätsähtää lopulta kaamea ihoaukki eli kraateri. Mutta kova se kyllä oli, mutta hei nyt se on tiessään, eli homma toimi monen mutkan kautta sittenkin.
Niin kenties pisteet luovuudesta, mutta miinuspojoja matkan varrella tapahtuneista pelkotiloista ja paiseesta, hui kamala.
Hih ei enää kuulakärkikynää tai no vannomatta paras. 😉
Ihanaa päivää Marjo <3
Ehdottomasti saat pisteet luovuudesta mutta onneksi ei sattunut kasvoille mitään pahempaan. Olet itse kerran käyttänyt avattuja saksia ikäänkuin ruuvimeisselinä sillä seurauksella, että toinen saksenkärki meni kämmenen läpi. Juu, en enää käytä ja tikit tuli….
"Korjasin" joskus kokovartalopeilin. Kehyksen kulma repsotti ja päätin naputella sen pienellä naulalla kiinni… sillä seurauksella, että naula osui kehyksen läpi peiliin ja lasi halkesi pitkältä matkalta. Hups!
Hui kauhistus ja siinä olisi voinut käydä huonosti!!! Kaikille meille kyllä sattuu ja tapahtuu, välillä oikein ihmettelen, miten ei käy pahemmin kuin on käynyt. 😉
*reps* Kaikkea sitä on näppylöihin tullut koikeiltua, mutta kuulis on vielä testaamatta. Ja taidanpa jättää kyllä testaamatta. Mutta niinhän se menee, ettei kukaan oo niin viisas kuin nainen 😀 Ja todellakin sopii Tarun haasteeseen 😀
Haha ideana loistava, toteutuksena ei niin loistava, mutta monen mutkan kautta pääsin maaliin.
<3
Toi kuulostaa vähän samalta, kuin mustapääraudalla mustapäiden poisto, mutta siis kuuliksessa on terävemmät reunat ja likaa ja mustetta ja ja bakteereja. Onneksi loppu hyvin ja saat henkäistä helpotuksesta. Olishan se kamalaa, jos yhden pikkufineksen takia pitäs pää paketoida, tai pahempaa: amputoida!
Ehkä jotain samaa hommaa näissä, mutta ehkei tuo kuulis ole sitten niin hygieeninen, kun pukkasi paise nassuun. Juu kyllä näin jo sieluni silmin paiseen paisuvan ja syövän koko naaman! Ajattele!
<3
Ei vitsi , ei voi kuin hiemaa nauraa tirskua täällä : D
Tiedän etten kokeile :Dd
Ihanaa viikkoa ja paljon aurinkoa sinne<3
Juu älä tee perässä ja ihania päiviä sinne. <3
Apua Tiia… kuulakärkikynällä 😉 Mä kuolen täällä nauruun 😉 Voi sun kanssasi 😉
Pitäiskö tästä tubettaa? 😉
Mä luulin,et oon koittanut kaikki keinot hammastahnasta teepuuöljyyn, mut kuulakärkikynä vie kyllä voiton, haha! 😀
Ei nyt en jaksanut kokeilla vaan iskin suoraan järeämmällä aseella kohteeseen. 😉
Ahhahahah!! Kiitos päivän parhaista nauruista!!
Muuten, kosmetologilta sai joskus 80-luvulla ostaa sellaisen "näppyraudan", mikä oli itse asiassa just kuten kynän pää: sellainen ympyrä, joka teoriassa räjäytti sen mädän…. (ei muuten toiminut 80-luvulla, ja sittemmin kadonnut WC:n kaapista….)
Itsellä toimivana, ei niin järkevänä, keinona on aina ollut tökätä finniin reikä nuppineulalla (säilytän siis muutamia neuloja varta vasten vessan hyllyllä) ja sitten puristaa. Plus aina töpötän topzilla Neoamiseptia. (Se ei katsos toimi jos ei vähän kirvele….)
Ei ole totta, eli olihan tässä jotain ideaa kuitenkin, ehkä olisi pitänyt se kynäosa ottaa pois ja sitten desinfioda se ensin, niin jo vain!
Hui josko ensi kerralla neulailen, kiitos kovasti vinkistä ja puhdistus on kaiken a ja o. 😉
<3
Voi sösses sun kanssas! Siis mä otsikosta päättelin että Teidän teini on tehnyt jotain noin älytöntä mutta eihän teinitkään ihan tommosta sentään… heh heh että sai taas nauraa ;D ;D
Tai no kyllä teinit ainakin ennenvanhaan saattoi tehdä yhtä älytöntä kuin keski-ikäiset nykyään eli mulla oli kauheet silmäpussit jo teininä ja kerran päätin että laitanpa silmien alle yöksi teipit niin ne pussit ei pääse tulemaan. No aamulla mulla oli sekä silmäpussit että kirkkaanpunaiset teipin jäljet silmien alla! Arvaa lintsasinko koulusta sen päivän? Että eipä tullu mieleen ;D
Meidän teinit on ehdottomasti fiksumpia kuin minä! 😉
Hih en kestä, mutta ideana jälleen kerran ihan loistava, kiitos kun jaoit tämän ja hei sinä olit sentään teini. 😉
<3
VOI APUA! Mä muistan sun finnin, luulin, että se nousi siinä aamun aikana. 😀 Seuraavaksi jos vain pistäisit siihen Basironia päälle, yleensä se auttaa saamaan kunnon pään siihen yön aikana ja sitten sen uskaltaa varovasti puristaa, jos on ihan pakko. Jookosta? Mä pistän mun miehen joskus sun seuraan yhdeksi päiväksi, niin se ei varmaan enää koskaan hauku mua sähläksi, diili? 😀
Häpesin liikaa! En kehdannut kertoa, törttöilin muutenkin sinä päivänä niin paljon. 😉
Lupaan ja vannon, nyt toimin jatkossa neuvojesi mukaan. 😉 Juu ja on mun miehellä kuule kestämistä ja lapset häpeää. 😉
<3
Itse olen myös kova puristamaan näppyjä, vaikka ei saisi. Yleensä ilmestyvät juuri silloin kun tulisi olla hehkeimmillään. Mutta, tuota en ole keksinyt kokeilla! Olet kyllä hauska ja niin ihanan aito kun jaoit tämän testauksesi meidän kanssa!
Voi itku ja kiitos kovasti ja juu ei sitä totuutta kannata häpeillä, hölmö mikä hölmö, siis minä ja toisaalta lopputuloshan olikin onnistunut. 🙂
<3
Finnejä on niin mukava puristella =D Itsellä oli teini-iässä leuassa iso finni ja keksin laittaa siihen mustaa kulmakynää päälle, että kaikki luulisivat sitä luomeksi. Väri jäikin pysyväksi ja nyt on vielä mummo-iälläkin musta luomi leuassa kasvattamassa kahta pitkää mustaa karvaa =) Onneksi ei sentään ollut nenän kärjessä =)
Voi eihhh ja arvaa mitä täällä oli nenässä ja nyt on leuassa ja siinä kasvaa miljoona karvaa, ihan kauhea luomi se onkin. Me ollaan samikset. <3
Mä oon tehnyt tämän teräväksi teroitetulla lyijykynällä… Siis puristanut näpyn. Tais olla tuollainen Marjon (ei Maijun) edellä kuvailema milium. Kyllä se sieltä tuli mutta tuli kyllä vertakin varmasti enemmän kuin olisi tullut esim. nuppineulan kanssa. En suosittele kokeilemaan tätäkään tapaa.
Hui ja apua jos olisi tullut lyijymyrkytys?! Voi meitä, ollaan me vinhan kekseliätä kuules. 🙂 Nuppineulaillut en ole vielä, mutta josko ensi kerralla. 😉
<3
No sanopa se :D. Onhan sitä välillä vähän pahvi… Nimim. heitin eilen sängystä viltin pyörimästä jaloista ja suoraan vesilasiin, tai siis vesilasi kaatui ja tajusin kyllä näin käyvän heti, kun olin päästänyt viltin kulmasta irti :). Erittäin sopiva siis mullekin tämä mun blondausprojektini [sarkastisella äänellä todettuna].
ps. ja eilen nälissäni vetäisin tonnikalapurkillisen, oli sellainen chilikastikeversio. Noh, siinä kellui ihana porkkanasiivu ja heitin sen onnellisena suuhuni vaan eihän se mikään porkkana tietenkään ollut vaan juurikin chili. Noh, illan poltteli kivasti nielussa, eipä ainakaan pöpöt iske 😀
Aargghh niin tuttua tuo vesilasihomma ja kuinka se harmittaa, mikä suttu tulee ja siivota täytyy vaikka ei jaksaisi, hööh! Eijei apua, nyt kuule Heli sut laitetaan viltti, vesi ja tonnikalakieltoon. 😉 Pysyt terveenä varmaan ainakin vuoden! <3
Apua kuolen nauruun. 😀 Aamu menikin itkiessä, niin nyt menee nauraessa loppuilta. 😀
Sitä ei tiedä vaikka olisit Tiia aikaamme edellä, kosmetiikkateollisuus nappaa kohta kaikki kuulakärkikynät! 🙂 Mie meinasin huom! meinasin nimittäin noin kymmenen vuotta sitten viritellä meidän keittiön verhoista (silloin oli vielä verhoja meillä) oopperajuhlille asun kun ei ollu mitään hienoa mitä laittaa päälle. Jopa kollegani (jolle ihan kaikki on yleensä normaalia) sanoi että nyt Soili ei, ei tuollaista asua kuitenkaan. Mutta nyt siis jos menisin oopperaan keittiönverhoista kiedaistussa asussa, niin pääsisin varmana johonkin Fashion lehden etukanteen :). Verhot oli Marimekon paksumpaa kangasta, tosi kaunis kangas, Lompolo, kolmion malliseksi leikattu. Siitä olisi tullut kyllä katseita kääntävä, oikein näyttävä puku. 😉 Kivaa iltaa Tiia <3
Niin kohta on steriloidut näppykuulikset kaikilla ja joku takoo miljoonia, voi elämän kevät, kyllä ottaisi kupoliin sekin.
Hei olen sitä mieltä, että niistä verhoista olisi tullut aivan ihanat juhlatamineet. Niinhän se Mariakin teki Von Trappin lapsille verhoista vermeet, niin miksi ei voisi tehdä itsellekin, kangastahan sekin on. 🙂
Ihanaa päivää Soili <3
Tätä sinun blogia lukiessa tulee kyllä aina niin hyvälle tuulelle =D =D. Eikös se mene niin että hätä keinon keksii ja kaikkia konsteja kannatta ainakin kerran kokeilla. Ehkä nyt ei ollut ihan paras menestys, mutta olisi voinut olla… eikö? =D.
Niin ja jos ei kerrasta viisastu, niin onko sitten hih hölmö. Mutta kun loppu hyvin kaikki hyvin, paise on tiessään ja näppy samaten, joten tämähän olikin aika hyvä juttu! Juu ja oli menestys jos lopputulosta ajatellaan, eikä mutkia matkalla. 😉
<3
Kerran pienenä ja kauniina seisoin pesäpallojonossa ihan liian lähellä häntä, jolla oli pesäpallomaila käsissä ja seuraavana lyöntivuoro. No jo nyt saattaa arvata, kuinka kävi. Minähän sai mailasta päähän ja sitten en muistakaan mittää. No hengissä olen, valitettavasti, mutta järki taisi tarttua mailaan. Siitä se kaikki hurjuus ja mielettömyys lähti, ainakin syytän tuota. Minähän olin syytön, eikös niin??? 😉
Aamulla menen hakemaan uutta päätä. Siis haluan kokonaan uuden pään, mutta oletan, että kuontalo vaan harventuu, huoh ja rahapussia kaventuu.
Mukavaa viikkoa sulle Tiia!
Voi Marketta sinä se vaan olet ihana ja voi hurja, tuo on ollut ihan kauhea tapahtuma ja siinä olisi voinut käydä todella todella huonosti. Onneksi ei käynyt ja olet täällä ilahduttamassa ihanilla kommenteilla minunkin päivää. <3
Ihanaa viikkoa ja kivoja kuontalohetkiä. <3
Voi Tiiaaa… 😀 Toisaalta tuo olisi saattanut tulla mullekin mieleen..!
No niinpä, satuin vaan keksimään ensin. 😉
<3
Kunhan nyt vain muistat, ettet liian kovakouraisesti et siellä puristele, kasvoihin jää helposti arvet. Jos yhtään helpottaa, en kyllä huomannut sitä sun finniä lainkaan silloin 🙂
Ihanaa alkanutta viikkoa <3 <3 Onneks ne finnit ei oo ikuisia
Etkö huomannut, aah autuus ja kiitos!
Onneksi ei mutta onkohan tyhmyys ikuista, hihi. 🙂
Ihanaa viikkoa <3
Hyvänen aika sinua. Toivottavasti naamasi paranee pian ja kannattaa vaikka antibiootit hakea. Olet kyllä aikamoinen vekkuli keksimään asioita 😀
Kyllä nyt on jo hyvä ja paise on tiessään ja näppy tiessään. Tämä on sellainen onnellinen loppu satu. 🙂 HIh kiitos, ei ainakaan kekseliättömyydestä voida syyttää. 😉
<3
No johan olit välineen keksinyt ja kyllä niitä valitettavasti tulee puristeltua itsekkin.Niihin on olemassa oma väline komedorauta mulla löytyy niitä tuolta useampi ylimääränen joten jos haluat voin postittaa sulle sellasen nii ei tarvi mustekynää käyttää =)
Onko olemassa, mutta nyt kyllä luulen, että meikäläisen kaikki puristusajat ovat ohi, oli tämä sen verran traumaattinen kokemus. Kiitos olet kyllä niin ihana ja ajattelevainen, <3 Sydämellistä päivää eekku <3
Pistetään tulemaan piakoin =)
Hah 😀 Sä oot kyllä mestarikeksijä. Mulla on yks erittäin hyvä finnien tehokuivattaja liuos, siis ihan kempparista ostettu. Toimii!
Hih täälläkin oli ja se oli Lieracin, mutta se on loppu! 😉
Hahahhahah! Sorry! Siis mä en naura sun tuskalle, mutta jotenkin taas sait kerrottua tarinan niin hyvin, että nään sut silmät suurina kuulakärkikynä kädessä!! Hahhahahaha! Tiia <3 <3
No saa nauraa tuskalle ja kaikelle, olipahan tämä taas kerran älyvapaa episodi, mutta minkäs teet, joskus sitä on vaan sellaisissa tiloissa, joista puuttuu järki tykkänään. 😉 Juu voihan kuulis sentään, no tehty ja koettu ja eipä tiedä oliko viimeinen kerta tämän kokeilun suhteen vai vieläkö joskus rohkenen kuuliksella painella. 😉
Ihanaa päivää <3
Thih, ihan loistavaa ongelmanratkaisua 😀
No mutta kiitos, hieman olen kyllä ainakin salaa, samaa mieltä. 😉
Ihana sinä 😀 kaikkea on tullut näppyihin kokeiltua, mutta tämä keino on kyllä käyttämättä ja siis oikeassahan sinä olit, se toimi kuitenkin…
Niinpä, kait se lopputulos ratkaisee, hehee 🙂
Ei saisi nauraa, mutta tämä on huippujuttu! Itse en ole tuollaista vielä keksinytkään. Ehkä pian testaan tätäkin. Ja minä kun luulin olevani ainoa aikuinen (?) ihminen, joka puristaa finnejä. Viikonloppuna juuri leuasta rutistin rasvapattia, eikä meinannut "irrota", joten jatkoin vain uutterasti. Nyt on sitten kiva rupi leuassa. 🙂
Hih no mutta pakkohan ne on puristaa tai niistä tulee vaikka mitä ja jos ei niistä tule, niin tulee kauheita kraatereita! Et ole ainoa ja symppaan rupeasi, toivottavasti se pian paranee! <3
Voi sinua =D. Koskaan ei voi tietää toimiiko hyvä idea, ennen kuin sitä on itse kokeillut. ideahan oli nimittäin kekseliäs, eli tylsyydestä sinua ei ainakaan voi moittia.
Näpytöntä ja siloista loppuviikkoa sinulle <3
No niinp ja hei toimihan se lopulta, ei ole paisetta, ei näppyä vaan siloinen poski. Toki tie oli hieman mutkikas ja stressaava, mutta niinhän elämä pukkaa aina muutenkin olemaan.
Kiitos niin paljon Birgitta ja ihania unia <3
😀 olet mainio! ja ihana. Lohduttavaa kuulla, että muillekin tulee välillä hassuja päähänpistoja :-). Aivan ihastuttavia nuo kaksi ensimmäistä kuvaa.
Ninnu kiitos niin paljon ja kyllä sitä joskus mopo karkaa käsistä aikuisellakin ja toimii ennen kuin miettii. 😉
Apua, sä tapat mut nauruun 😀 😀 Mutta hei, jos tuo olisi vaan steriili, niin eipä varmaan olisi yhtään huonompi näpyn nitistäjä? 😀 Mullakin on nimittäin paha tapa puristaa finnit, itse käytän tähän apuna pinsettejä..:P Mutta hyvä kuulla, ettei kehittynyt pahempaa, ehkäpä itsekin yritän vieroittaa itseäni puristelusta!
Niinpä jos ois ollut steriili (miten se ei muuten tullut siinä puristamisen palossa mieleen;) Pakkohan ne on puristaa, niin ällöä jos on valkoinen pää esim… hyi…
Miten pinseteillä puristetaan, taidanpa kuule ottaa ne käyttöön ja lopputulema jää nähtäväksi. 😉