Tänä aamuna pyykkiä laittaessa tuumin taas kerran, että hitsinpimpulan sukkasavotta! Sukkameri ei lopu koskaan! Sukkia rullatessa pareiksi iski kuitenkin hetkellinen liikutuksen tunne. Oivalsin, että sukkahärdelli loppuu joskus. Lapset lentävät pesästä, loppupeleissä, jompi kumpi puolisoista jää yksin. Mietin mummiani, suurperheen äitiä, jolla nyt on vain omat pyykit pestävänä.
Mieleen kumpusi ilo, miten onnekas olen, että saan oikeasti pyöritellä näitä sukkia. Minulla on perhe, en ole yksin.
Alkoipa sitten sukkien suhteen mielikuvitus lentämään, mitä kaikkea sukat ovat perheenjäsenten jaloissa nähneetkään. Nuo mieheni tummat sukat kävivät juuri Roomassa ja valkoiset sukat toivat onnea ja mies voitti Roomassa jonkun golfkisan työkamujen välillä.
Omat Superman sukkani ovat nähneet monen monta jännää leffaa, sillä Superman sukat laittamalla jalkoihin antaudun elokuvien pauloihin. Viininpunaiset sukat olen saanut hyvältä ystävältä lahjaksi ja voin ajatella, että ystäväni on ajatellut minua. <3
Lasteni sukat ovat varmasti nähneet vaikka mitä, iloja ja pettymyksiä, leikkejä, ihastumisia, ystävyyttä, suuria ja pieniä seikkailuja.
Sukat ovat myös Samun karvoilla kuorrutetut, joten Samppakin kulkee kaikkialla matkassa perheenjäsenten mukana.
Sukat ovat myös Samun karvoilla kuorrutetut, joten Samppakin kulkee kaikkialla matkassa perheenjäsenten mukana.
Arkinen sukka ei olekaan vain sukka, vaan niin paljon enemmän, jos sukkia sillä silmällä katsoo. Joukosta uupui mummini kutomat villasukat, jotka ovat aina elokuvissa mukana ja eilen olin unohtanut ottaa ne mukaan laukkuun. On siten mahdollisuus myös ikävöidä sukkia.<3
Tänään on kahvimukini niin täysi ja illalla teemukini, sillä elämän arkisella pienellä hetkellä, onni astui sydämeen ja näin jopa sukkasavotan kauneuden.
Sukkaterkkuja jouluisista tunnelmista. Oivalsin, että aiemmin joulukaan ei ollut niin tärkeä, että joulun tekee perhe tai, että on joku rakas, jonka kanssa joulun jakaa ja myös sen teekupposen. Jouluna saan myös aina lahjaksi mummin kutomat villasukat ja sekin asia ei ole mikään itsestäänselvyys, mummilla kun on jo ikää 95-vuotta. <3
Nyt saa puhua sukista, perheestä, ystävyydestä, rakkaudesta, yksinäisyydestäkin eli itse elämästä. Joskus elämä yllättää ja pieni aliarvostettu sukkakin voi nousta arvoon arvaamattomaan. Oivalsihan Harry Potterin kotitonttu Dobbykin sukkien arvon. 😉 Iloa päivään ja muistakaa, jos ei muuta, niin sukat lämmittävät päivittäin teidän varpaita. <3
*English Tea Shop teet saatu blogiin
Niin arkinen asia kuin sukat on kuitenkin hyvinvoinnin kannalta tärkeä tekijä. Jos yrität nukahtaa kylmien jalkojen kanssa, niin ei tahdo onnistua, mutta sukat muuttavat tilanteen paremmaksi. Jos kengät hiertävät, niin sukka auttaa. Pitkillä lentomatkoilla lentosukat tekevät jalkojen olosta siedettävän ja tukisukat seisomatyötä tekevän askeleesta kepeämmän.
Itse tykkään sellaisista sukista, joissa ei paljon vartta ole ja nyt kun kesän jälkeen totuttelen taas sukkien käyttöön, niin olen ollut parikin kertaa ihmeissäni, kun pesukoneesta sitä tyhjentäessä löytyy vain yksi sukka. No viimeiseksi kun otan pesupallon pois koneen pohjalta löytyy sen sisältä yksi sukka palloksi käpertyneenä. Liikuttavaa!
Toivottavasti saat vielä monena jouluna avata paketin, jossa on sisällä mummosi kutomat villasukat <3
Olet niin oikeassa, nimittäin nukunkin sukat jaloissa. <3 Tukisukat lentokoneessa on ihan must!
Voi pesupallo sentään eli ainakin tuon mystisen sukan tarina selvisi, ihana <3
Samaa toivon minäkin ja olen jo nähnyt mummelin aloittaneen jouluhommat. <3
Ihana ajatus sukista, noista mokomista, joista toinen tahtoo aina olla kadoksissa kun tulevat pyykistä… Mutta miten kivasti ajateltu, sukat tosiaan auttaa moneen lähtöön ja mitä kaikkea ne näkevät ja kuulevatkaan jaloissa kulkiessaan. Minä yritän opetella pikkuhiljaa kutomaan villasukkia, viime talvena muutamat sain aikaiseksi, eilen aloittelin vähän lisää, kun ei enää ole noita mummuja kutomassa, on itse pakko yrittää…
Hih itse kuljen aina eri parisissa, koska ihan mahdotonta löytää pareja! Ihanaa jos kudot, omatekoiset on niin ihanat ja voit varmaan sukilla yllättää omia rakkaitasi <3
Meillä ei kovin värikästä kirjoa, kahden hengen sukkaläjästä löydy, mutta joskus kun tupa on täynnä pieniä yövieraita, niin silloonhan on sukkakasa melkoinen ja pyykkikone laulaa. Kun oon koneen tyhentäny ja sukat ja muut päällepantavat kuivia, niin silloin alkaa oikea sirkus, mikä kenenkäkin sukka ja teepaita on. Siloon kutsun kaikki sukkien omistajat koolle ja voi, joskus se on todella sirkusta, kun kulluu kaikkien suusta "se ei oo mun sukka/teepaita", mutta lopuksi kaikille löytyy omistaja ja saavat puhtaat sukat jalkaan, taas niin kauaksi kunnes sukat ovat pyykkikoneen syövereissä ☺
Toinen asia mihinkä en vieläkään meinaa oppia, ettei isoa katilallista ruokaa kaksi vanhusta jaksa syödä. Meillä kun molempien tyttärien poikakaverit asui meillä monta vuotta ja silloonhan sitä ruokaa upposi melkoisesti ☺
Ja muuten todella haikealta tuntui kun tyttäret muutti pois kotoa, jotenkin sitä aina odotti heidän käyntejään malttamattomana ja taas "kattilat täynnä puuroo" ☺☺
Siis ymmärän hyvin, että sukkakasa on rakas ja herättää monenlaisia tunteita ♫~♥
Ihana Sinun Mummisi, kun jaksaa vielä kutoa sukkia ♥
Kivaa syyspäivää Sinulle Tiia ihanuus ~♥~
Hih mutta voit kutsua kaikki "palapelin" tekoon leikin muodossa, ihana <3
Juu kun on tottunut keittämään tietyllä reseptillä, jonka osaa jo ulkoa, niin mahdotontahan sitä on enää muuttaa!
Juu sukkakasa ketuttaa silloin kun on arkinen ja mölli mieli, mutta luulen etten katso enää tästä lähtien sukkakasaa samoin silmin, kun kirjoitin tänään ajatukseni ulos. <3
Ihana mummi ja ihana sinä <3
Voihan joulu! Mä en oo viel valmis siihen :)) Mä muuten haluisin sellaset isot ja ja polviin asti ylettyvät sukat! Ne näytti tosi kivalta Fridan tapahtumassa A-K:n jaloissa 🙂
Ne ois ihanat, jos ne ois hih tosi värikkäät ja villaiset. Hitsi kun en huomannut katsoa, olikohan ne mustat, siinä tapauksessa ne saattoivat mennä väri-ihmiseltä ohi. 😉
<3
Voi kuinka suloisia sukka-ajatuksia. <3 Minäkin pyöritän meidän sukkarumbaa nykyään mielelläni, kun Matti on niin ihastunut Happy Socksin sukkiin, ettei juuri muita enää käytäkään! 😀 Värikkäät sukat löytävät parinsa todella näppärästi! 😀
Matin Happy Socksit on ihania ja helpottavat ehdottomasti parin löytymistä, ihana <3
Mä oon onnellinen mun pitkistä villasukista. Siirryin tänä vuonna suoraan sukattomasta villasukkiin.
Ihanaa keskiviikkoa Tiia <3
Oih ollapa pitkät villasukat, lämmittäisivät pohkeitakin ihanasti <3 Kivaa iltaa Outi <3
Ihana sukka postaus ❤️ Minä monta kertaa ihmettelen että miten paljon meidän pyykkikone syö sukkia kun aina pareja katoaa 😉Kivaa keskiviikkoa ❤️
Juu imeekö pesukone kaikki sukat ja lopulta sitten menee rikki, koska on niin ähky? Ihanaa keskiviikkoa <3
<3 Niin ihana postaus, taas <3
Tämä sukka -ajatus on varmaankin just sitä KonMarin sisäisintä sydänajatusta. Arvostus ja kiitollisuus niin arkisia, mutta niin tärkeitä asioita kohtaan. <3
Voi että, vieläkö mummisi jaksaa neuloa sukkia, ihan hämmästyttävää. Ihanaa päivää Tiialle <3
Oi kiitos Soili niin paljon <3 En ole muuten KonMaria lukenutkaan. 🙂 Niin jos oikein katsoo voi nähdä jotain ihmeellistä. <3 Mummi jaksaa neuloa, lukea, ottaa aurinkoa vaikka mitä ja tokeni juuri keuhkokuumeesta. Mummille pitäisi saada omat Superman sukat. <3
Ihania unia Soili <3
Kolmen lasten perhe, miehellä ja itselläni pakkolliset turvakengät töissä, vilukisat kakki (myös kesällä kotona sukat päällä) x 2 jalkaa per nuppi…. Tarviiko sanoa muuta?
Hih ei tarvitse, todellakin ymmärrän yskän <3
Sukista tuli mieleen, että itsellä menee joka kerta hermot, kun miehen sukat on aina mustia, joillain pienillä vivahde tai materiaalieroilla, toisssa on leveämpi resori, toisissa kapeampi. Olen vähitellen koittanut ostaa hänelle kirjavia sukkia, koska niille olisi niin paljon helpompi löytää pari. 😀
Oo Jonna niin komppaan sua, oma rakas ja rakkaan erilaiset mustat sukat, voi hyvät hyssykät sentään mikä palapeli!
Mies ei kirjavia käytä, ei sitten millään… Mutta sen varmaan arvasitkin 😉
Miltei inhoa sukkia. Olen ollut keväästä tähän asti sukitta, mutta nyt taitaa olla aika taas siirtyä sukkien käyttööb. Sukkien lajitteleminen myös ärsyttää, miehellä on onneksi suurimmassa osassa sukkia jotain väriä, minun ovat mustia. Siti parittomia sukkia näyttää aina tulevan koneesta.
Parittomia tulee koneesta täälläkin ja miehelle on kolmea väriä ja niitä selvitellessä. 😉
<3
Sukkien pesu vielä menettelee, kun siinä kohtaa ei tarvi välittää, meneekö ne koneeseen parittomina vai parillisina, mutta ans olla, kun ne tulee sieltä koneesta parittomina ulos, niin johan taas ressaa :).
Mutta koska parittomien sukkien mysteeri ei ratkea ikinä, ollaan perheen miesten kesken ratkaistu ongelma niin, että "riittävän samanlainen" kelpaa ihan hyvin pariksi. Silläpä ukkelilla on toisessa jalassaan "Tuesday" ja toisessa "Sunday". Tai toisessa lyhyt ja toisessa pitkä varsi, mutta jos värit on edes vähän lähellä toisiaan, niin olkoot. Ei se oo niin justiinsa. Pääasia, että on niitä sukkia ja erityisesti niitä rakkaita jalkoja, joita niillä lämmittää 🙂
Ihana teksti! Oma ukkeli on hieman tarkka noissa ja sitten niitä sukkia kääntelen ja ihmettelen resoreita, kun ovat niin prikuulleen saman näköisiä, mutta eivät sitten kuitenkaan ole. Omalla kohdalla olen luovuttanut ja lapset myös, meillä on ihan mitä sattuu jaloissa, pääasia on, että on sukat. <3
Sukkia siellä, sukkia täällä, pitää ainakin meidän perheessä paikkansa 🙂 Poikien huoneista saattaa löytää sukan mitä ihmeellisimmistä paikoista, parittomia sukkia varten meillä on kori jonne ne laitetaan ja säännöllisen epäsäännöllisesti katsotaan läpi onko pareja 🙂 Tuo Annukan "riittävän samanlainen" toimii meilläkin 🙂
Niitähän löytyy suurinpiirtein korvista, niin liikkuvaisia epeleitä sukat on. Hih täälläkin oli kori, mutta lopulta luovutin sen suhteen, niitä pareja ei vaan ikinälöytynyt. <3
Eli riittävän samanlainen tai erilainen, ihan sama kunhan on sukat toimii minulla ja tytöillä, miehen työsukat pitää olla samaa paria. 😉
<3
Niinpä, joskus se sukkahärdelli tosiaan loppuu, ja ehkä sitä jopa sitten haikaillen muistelee. Mutta sitä ei vain saata ymmärtää, kuinka se toinen pari on aina hukassa. Meilläkin on korillinen sukkia odottamassa, josko kaveri joskus löytyisi, mutta saattaapi olla turha toivo. Villatöppöset ovat itselläni jo kovassa käytössä, varrelliset sukat kaivelen jalkaan vähän myöhemmin syksyllä 🙂 Kiva, kun löydät näistä arjen ärsykkeistä positiivisiakin puolia. 🙂
Luulen, että sitä saattaa katsoa pyykkikorin tyhjyyttä haikeudella <3 Villasukissa on jotain rakastettavan kotoisaa ja erityinen merkitys, että joku on ne käsin ommellut. Välillä näinkin, aiemmin olen katsonut turhautuneena sitä loputonta sukkakasaa <3
Ihana juttu ja niinkin arkisesta asiasta kuin sukat:) Olen niin samaa mieltä, että onneksi on perhe ja muidenkin sukkia saa kieputella eikä vain niitä omia! Vaikka se aina välillä mietityttää, että mihin ja miten ne sukat aina pesussa katoavat? Mies nykyisin tekee sukkapallon varmistaakseen sen, etteivät parit häviä:D
Hih ihana, niinpä ja muistatko, voi miten suloista oli niitä vauvojen sukkia aikanaan kieputella <3 Oma mieskin tekee sukkapallot ja niitä sitten heh harmistuneena auon, ennen kuin lataan pyykkokoneeseen, ettät tulevat puhtaiksi. 😉 Mutta ei sieltä koneesta sitten aina tule paria ulos. 😉
<3
Kiva postaus!
Meillä on tosi tylsää sukkapyykkiä, pääasiassa mustia sukkia, ehkä pari harmaata ja valkoista eksynyt joukkoon. Ja noille on sitten kiva etsiä paria, suoraan sanottuna inhoan koko hommaa;)
Kivaa keskiviikkoa♡
Ihan hirveää etsiä paria, värikkäiden suhteen on sentään täyspäisen hommaa, mutta mustat, harmaat ja valkoiset, syvä huokaus!
Kivaa iltaa Milli <3
Minä paritan sukkia tyyliin, melkein samanlainen. Mutta toisinaan tuntuu, että pesukone syö sukkaparista toisen. En ymmärrä, miten sieltä näyttää tulevan ulos parittomia sukkia. 😮 Olen sukille käyttöön pesupussin, sieltä ne eivät luulisi katoavan. Kai…
Pesukone syö minkä ehtii, mokomakin ahmatti. Tämä muuten on maailman oudoimpia selvittämättömiä mysteerejä ja yleismaailmallinen ongelma. <3
Voi että miten suloinen sukkapostaus! 🙂
Meillä on nyt vähän yli vuoden ollut vain kipparin ja minun sukat pestävinä ja niitä on ihan supertylsää pesun jälkeen lajitella kun ovat pääasiassa mustia sekä muutama pari (minun) valkoisia. Me käytämme hyvin usein eriparisukkia, sillä hulluksi niitä resoreita ja varsia tuijottaessa meinaa tulla, ja vaikka kuinka yrittää niin ei täysin identtistä paria löydä kuitenkaan =D
Ehkäpä ensi keväänä tilanne on jo toinen, kun piakkoin syntyvä tyttärenpoika alkaa vierailla meillä 😉 Sitten on taas kirjavaa ja tosi pientä sukkapyykkiä minullakin lajiteltavana ♥
Oi, että miten ihana uutinen ja ei voisi olla söpämpää, kuin ne pienen pienet sukkaliinit. <3 Sitten on taas sukkailoa elämässä. <3
Hauska kirjoitus! Tyttärien vielä kotona asuessa meilläkin sukkahärdelli oli melkoista touhua, oikeiden parien löytäminen monesti ihan mahdotonta ja parittomia sukkia oli jossain vaiheessa iso laatikollinen. Nyt tilanne rauhoittunut kahden aikuisen taloudessa.
Niin ajattele, on sukkavaiheita ja sitten on sukkavaiheita. <3 Ei esim.yksinäiset sukat ollut niin mikään asia, silloin kun perhettä ei vielä ollut, mutta sitten kun niitä jalluroita, jotka asuu niiden sukkien sisällä, ei olekaan enää kotosalla, niin sitten tulee sukistakin jopa ajoittainen haikea fiilis. Tai niiden uupumisesta. <3
Voi Tiia toi kaikki on vaan niin totta. Meillä kerään parittomat pussukkaan, joka roikkuu pesuhuoneen naulakossa ja sit kun rupee oleen liian täys. Lapset pääsee etsiin pareja. Tämäkin on tietty vaihe ja ei sitä halua mihinkään muuttaa ♡♡
On lapsille kiva leikki 😉 Ei meillä kyllä aina niitä pareja tosiaan löydy ja sitä ei vaan voi kuin ihmetellä. <3
Niin tämä on vaihe vain, joten nautitaan sukkasavotasta. <3
Meillä parittomat sukat ovat lähes tulkoon historiaa. Hommasin aikanaan Tokmannilta sellaisia klipsuja, joilla sukat niputetaan. Meillä jokainen laittaa omalla värillään omat likaiset sukkansa nippuun. Tosin neidin sukkia on parittomana ihan siitä syystä, että riisuu niitä missä sattuu, ja sille tielle ne jää…
Ihanan syvällisiä sukka-ajatuksia olit kehittänyt <3
Oi auttaako ne oikeasti, olen ajatellut, että taas sellainen vempele, joka on enemmän puhetta vaan. Sellainen pitää sitten kyllä hankkia. <3
Kiitos Tuija <3
Supi-sukanpidikkeet auttavat ongelmaan.
Tuhannesti kiitos vinkistä <3
Hauska postaus. Mulla on kesät-talvet sukat jalassa…en millään osaa olla ilman sukkia.
Sukat lämmittää niin ihanasti <3