Mitä sieltä pöksyistä taas roikkuikaan?!
No nyt se rima on joko alitettu tai ylitetty riippuen miten päin katsoo! Juu kyllähän omista pöksyistä on roikkunut toki vaikka mitä ja erityisesti niitä vessapaperilaahuksia. Nolona olen saanut olla monen monet kerrat ja siksi onkin aivan mahtava onnenkantamoinen, että tämä uusin järisyttävä ja jopa fysiikan lakeja rikkova sattumus tapahtui kotona perhepiirissä.
Nimittäin eilen aamusella kävin naistenhuoneessa ja ihmettelin mitä ihmeen kovaa roikkuu takapuolelta pöksyissä?! Tuumin, että on vain kerran pesukoneessa pyörineet pyjamapöksyt, että roikkuuko niissä jokin hintalappu vai mikä?! No kuulkaas niistä roikkui vessanpöntön raikastin, anna mun oikeasti kaikki kestää!
En edelleenkään voi ymmärtää miten vessaraikastin voi irrota vessanpöntön kannen alta ja livahtaa roikkumaan sukkelana pöksyihini. Olenhan istunut kannen päällä, jonka alla porsliinipytyn reunassa raikastin on kiinni? Miten raikastin, vaikka kätevä koukku siinä onkin, on voinut loikata housuihini ja hypätä roikkumaan takapuoleen? Onhan se tietenkin toisaalta mojovaa, että takapuolella on raikastin omasta takaa.
Onneksi asiaa todisti vain aamupalapöydässä oleva mieheni ja lapseni. Kyllähän tuo episodi kivasti virkisti harmaata aamua, ei siinä mitään. Kiva olla perheen viihdevintiö…
Tässä, kun vaan on saanut pelätä perinteisiä pöksyistä roikkuvia vessapaperilaahuksia, niin nyt joutuu sitten aina vessassa käynnin jälkeen tekemään vessaraikastintarkistuksen myöskin. Puleerata pöksyt oikein kunnolla, että mitä kaikkia joulukuusenkoristeita sieltä pöksyistä oikein kurkistaakaan, meikäläisen housuthan on, kuin joku muuttoauto, rekvisiittaa pullollaan!
Sanoin miehelleni aamusella naurun jälkeen huokaisten, ”en aina jaksaisi kyllä olla minä”… Mies säesti nauramalla, ”juu vain sinulle näitä tuppaa alvariinsa sattumaan ja olet sinä kyllä aikamoinen pakkaus eli aika seko” ja lapset hirnuivat vieressä.
Vaikka tämä merkillinen episodi sattuikin kotona, väkisinkin asia aiheuttaa stressiä, miten rohkenen jatkossa ulkoistaa itseni turvallisista kotioloista kaiken kansan nähtäville ja joudunko suhtautumaan epäluuloisesti kaikkeen maailmalla leijuvaan irtaimistoon ja myös kiinteisiin tavaroihin. Tarttuuko ne kaikki takapuoleen roikkumaan?
Omaako takapuoleni jonkinlaisen magneettikentän tai onko tämä jotain uudenaikaista kierrätystä. Tai ehkä takapuoleni onkin siivojaarobotti, jolla on oma alitajunta ja joka siivoaa asioita puolestani? Väsyttävää, niin väsyttävää. Miten tästä jaksaa taas jatkaa eteenpäin, taas yksi stressinaihe lisättävänä listaan…
Löytyykö jostain terapeuttia, sekopäisten roikkuvien tavaroiden ihmisille? Tarvitsemme kriisiapua. Alan kohta oikeasti miettimään, että on rinnakkaistodellisuus ja sieltä käydään tekemässä kaikenlaisia kepposia meikäläiselle. Okei no myönnetään, uskon minä ihan aikuisten oikeastikin siihen rinnakkaistodellisuuteen, tietenkin uskon, sillä elämä on yhtä ihmeellistä, kuin fysiikan lakeja rikkova wc-raikastin.
Noh mitäs teiltä on viime aikoina roikkunut pöksyistä, hiuksista tai mistä vaan? Roikkumatonta perjantaita vaan kaikille!
