Ei sittenkään mummovuodet!
No niin, taas väännetään tikusta asiaa, vaikka eilen juuri pipersin täällä niinkin pienestä asiasta, kuin vessanraikastimesta, mutta sehän oli totaalisen vertaistuellinen tarina, jossa inhimilliset mokat auttavat ihmisiä kollektiivisesti jakamaan omia harmittavia kömmähdyksiään.
Tämäkin teksti saattaa olla vertaistuellinen tai sitten vaan omaa tuskaisaa mölinääni tyyliin, kunhan nyt vaan puran tuntojani tässä.
 |
| Aamu vielä menetteli… |
Lyhyesti taustaa, söin voimakkaita minipillereitä, jotka kutistivat munasarjani rusinoiksi, aiheuttivat parrankasvua ja puolukkakausia ei enää tullut. Sanaliitäntä puolukka, tulisi lailla kieltää kaikkeen naiseuteen liittyvässä, mutta en tohdi menstruaalisia sanoja tähän postaukseen mahdollisen sensuroinnin vuoksi nakutella.
No asiaan, uskoin siten, että minulla oli alkanut mummovuodet ja niin uskoi gynekologinikin, mutta kaikki johtuikin liian vahvoista popsituista minipillereistä. Gynekologikin vaihtoi ne toiveestani toisiin ja humps, kaksi kuukautta myöhemmin puolukkahommelit alkoivat eilen.
Olotila on sekava, olen iloinen, sekä mieleni pahoittanut yhtä aikaa. Huojentunut, ettei mummovuodet ihan vielä alkaneetkaan ja parrankasvu ja muut miehiset muutokset, eivät olekaan ihan vielä ovella. Olen kuitenkin myös pahoilla mielin, sillä en enää muistanut mitä se on, kun on puolukkaisa olo.
Miten voisin kitalakipurjeet heiluen raivota koko maailmalle, koska vain vihaan oikeasti itseäni ja omaa vähintääkin epämukavaa olotilaani. Miksi omassa kehossa on niin kurjahko olotila, että pieni levitaatiosessio olisi nyt paikallaan. Miten housut kiristää, kaikki kiristää, no kiristää ne toki muutenkin, mutta vihaspäissäni nyt niitä muita ei lasketa. Haluaisin olla kotona yksin ja alasti ja syödä vaihdellen kilotolkulla suklaata ja sushia. Nyt myös ymmärrän, miksi olin päässyt suklaa-addiktiosta eroon, koska ei ollut marjaisia kausia lainkaan 3-vuoteen!
 |
| Hain 1,5kg Wiener Nougat konvehteja ja tasapuolisuuden nimissä lapsille tikkaripussin. |
 |
| Söin kasakaupalla sushia ja join colaa, aah kun maistui hyvälle ja ihan yksin, en edes kilauttanut kaverille. |
Itkettyneisyys, hermostuneisuus, raivo ja masennus vaihtelevat paikkaa ja olotila on vähintääkin maaninen, kun ei tietoa mikä noista kurjuuden maximoimista olotiloista tulisi valita. Ei, en näihin tunnelmiin halunnut enää koskaan palata.
Miksi naisen fyysinen puoli on näin katala. Nyt tulisi valita, popsinko vahvoja pilsuja ja jatkan mummovuosiani, jolloin mielentila oli tasainen, mutta olo miehinen. Vai jatkanko kevyiden pillereiden popsintaa ja sama kehä pyörii ja pyörii. Kohtuutonta, että naisen elämä on luotu näin monimuotoiseksi. Pidin nimittäin aika paljon tasaisesta minästäni, jota ei mielentilat heitelleet, mutta en pidä parrasta, enkä rusinamunasarjoista, vaikka ne vääjäämättä on muutenkin edessä ja oikeastaan jo ihan ovella kolkuttamassa.
Jos pitää valita, valitsen tasaisuuden, koska ihmisyyden nimissä, minun on ajateltava myöskin kanssaihmisiä, joiden kanssa en yhdenkään kanssa haluaisi olla nyt tekemisissä, sillä kaikki ihmiset ovat ihan pepusta, joo kyllä on. No tiedetään, minä itse olen pepusta, mutta puolakkuisuus vetää naisen aika äreäksi ja yksipuoliseksi.
Millä te selviätte kaikista näistä, pilsut vai ei, puolukkaviikot vai ei, Pms miten se ilmenee, tekeekö mieli hotkia suuhunsa koko maailma ja räjäyttää kaikki maapallon ihmiset pois, koska ovat hitsin ärsyttäviä mukamas. Onko puolukkaviikko sellainen, jos et muuten joudu hankaluuksiin ja riitoihin kanssaihmisten kanssa, niin ainakin silloin joudut. Oman miehen kanssahan tämä on jo ikiklassikko, jonka olin jo hieman unohtanut. Kerran kuussa mies menee aina halpaan ja saan mieheni ärsyyntymään ja parin päivän päästä voidaan jo nauraa, ai niin sehän oli taas se juttu, miksi ei vain ukkeli kiertänyt minua kaukaa.
Happy Halloween eli hyvää Halloweenia lähettää kaikille Tiia Monsteri. ”I just hate myself on tänään mottoni mun”.
 |
| Joo ja viiskyt kaulaa, tiedetään kyllä! |
