Kun menin aivan sekaisin!

Nyt kyllä tiistaina höpsähdin oikein totaalisesti. Onnellisena sushit mahassa menossa ostamaan Samu koirulille furminatoria, jolla kuulemma karvat lähtee niin, ettei imurinpussi enää täyty yhdellä imurointikerralla ja karvapallerot ei niin tiheään pyöri nurkissa.

Noh furminatorista ei sen enempää, sillä päätimme mennä tyttäreni kanssa hamsuja vain katselemaan, sillä onhan meillä kotona jo kaksi hamtaroa entuudestaan, Lulu ja Nipsu. Yhtään hamsteria ei näkynyt kopeissa, vaan kaikki olivat piilossa nukkumassa pesissään. Pienen vaalean takapuolen näin pönöttävän yhden isohkon puupesän alta ja jotenkin siinä hetkessä jo heräsi läikehtivä tunne, että kukas se siellä onkaan. Pieni etiäinen, olisiko siellä joku rakkautta vailla oleva tapaus meille. 

Pieniä karvapalleroita olemme käyneet katselemassa Faunattaressa monen monta kertaa, mutta tiistaina heräsi tunne, että tuon vaalean palleroisen etupuolikin on vaan nähtävä. Niin sitten myyjä tuli näyttämään ken pallero se siellä onkaan ja silmiini suoraan tapitti pieni albino hamsu. Se oli kuulkaas rakkautta ensi silmäyksellä, kun katseeni kohtasi pienet punaiset simmut. 

En oikein itsekään tiedä mitä siinä tilanteessa tapahtui ja miten menin niin impulsiivisesti vallattomaksi ja tytär vielä yritti puhua tälle äidille järkeä ettei uutta perheenjäsentä meille enää tulisi. Toisin kävi, mitään epäröimättä tunsin sisimmissäni tapittaessani toisen söpöjä punaisia silmiä, että tämä tapaushan on jo perheenjäsen. Vielä kun kuulin, että toisella on samana päivänä syntymäpäivät, kuin minulla, niin siinä samassahan tilanne aivan järjettömäksi riemuksi muuttui ja synttärit oli kuin hamsukohtalon sinetti. 

Hieman tuli kupla kurkkuun, kun lasku furminatorin kanssa oli yhteensä 212e ja mietin, mistä oikein maksoin? On se nyt jotenkin tilanne epäsuhdassa, jos elävä olento maksaa puolet vähemmän, kuin muoviloota, jossa toinen tulee meillä majailemaan. Hieman kirpaisi, mutta niin siinä kävi, että impulsiivisen sekoamisen tuloksena, meidän taloudessa asuu nyt kuusi karvaista olentoa ja se on aika hyvä luku, koska meidän perhe koostuu myös kuudesta ihmisestä. 

Onko hamsut teistä kivoja ja milloin olette tehneet järjenvastaisen totaalisen impulsiivisen päätöksen/ostoksen ja jota ette ole katuneet tai olette katuneet. 

Kivaa keskiviikkoa kaikille. <3

Related Posts

Tuplasynttärionnea!

Meillä on tänään yhtä juhlaa, kun tuo hamtaromme Dobby täyttää huikeat 1-vuotta ja samalla siinä sivussa minäkin jyrsijä, 49-vuotta. Rakastan perhettäni niin paljon, koska meillä ei tehdä numeroa mistään, ei aamiaisia sänkyyn, ei kukkahömpötyksiä, ei paineita puolin eikä toisin. Tässä perheessä pystyn tuntemaan itseni vapaaksi, […]

Maailman järkyin selfie, pääkuhmuja, kevätturkkia, kakkusia ja sushia!

Tytär otti meikäläisestä tuollaisen kuvan (kuvankäsittelyohjelmalla), sitä on käyty hampaiden piennenysoperaatiossa ja ainakaan enää kukaan ei voi kutsua jänöpupuksi tai kurreksi, hehe. Nyt myös tiedän oman tulevaisuudenkuvan, miltä näytän sitten mumsana. 😉 Eilinen viikatemiesuni ja koulusta tullut viesti, että tytär oli kaatunut suorilta jaloilta ja […]



68 thoughts on “Kun menin aivan sekaisin!”

  • Voi ihana Tiia 😀 <3. Eikös usein mene niinpäin, että äidit joutuvat puhumaan lapsillensa järkeä näissä asioissa? 😀 Mutta onhan tuo valkoinen mini aika suloinen :). Mikä tämän nimeksi tuli?

  • Oi, mulla oli lapsena kultahamsteri Nöpö! Se oli niin rakkautta <3 Ja tyyppi oli aikamoinen persoona. Se karkaili välillä häkistään, teki varapesän milloin minnekin ja monet kerrat luultiin sen kadonneen ikuisiksi ajoiksi. Vaan aina se jostain rintamamiestalon nurkista löytyi pähkinöiden avulla 😀
    Ihana nöpönenä tuo teidän perheen uusin jäsen ♥

    • Hei kuulostaa ihan omilta lapsuuden hamsuilta Murulta ja Eerolta. Silloin häkeistä pystyi hamsut murtautumaan. Meillä oli keittiön putkissakin. Kiitos kovasti. Hyvää viikonloppua<3

  • Sä olet niin ihanan vallaton, mäkin haluan olla!!

    Ps. Mä olen lapsuudesta asti ollut marsuihmisiä 🙂

  • Noi on pahoja paikkoja, eläinkaupat! 😀 Mä olen monesti puolitosissani ollut ottamassa meille hamsua, mutta vielä sitä ei ole tapahtunut. 😀 Lapsuudessa mulla oli hamsuja ja gerbiilejä, on ne söppänöitä!

    Mikäs tämän ihanan uuden perheenjäsenen nimi on?

    • Söpöliini nimi on Dobby. Eläinkaupat on pahoja paikkoja ja multa nyt kielletty. Oliko sullakin lapsuudessa eikö tekisi mieli hankkia oma hamsteri? <3

  • Kyllähän tuo katse sulattaa 🙂 Pieni sai teiltä kiva kodin ja rakkautta <3 Onnekas hamsteri. Onko pienellä jo nimi?

  • Voihan ihanuudet!

    Muutama kuukausi sitten olisin kohauttanut olkapäitäni näille söpöille eläinjutuille. No empä tee niin enää! Tämänkin vanhan parin elämäni meni sekaisin yhdestä nappisilmästä.

    Aurinkoisia päiviä teille ja onnea uudelle perheenjäsenelle <3

    • Voi Huomasin kuvassa teidän söpöliini. On niin suloinen suklaasilmä ihanaa viikonloppua Tuula-anneli ja myös uudelle perheenjäsenelle. <3

  • Onnea uudesta perheenjäsenestä! Meidän eläinsuhde on mennyt ihan pitkäksi, kun meillä kahdella neljä kissaa. Tällä logiikalla teillä pitäs olla 12 elukkaa 😉

  • Kyllä hamulla oli varpaat pelissä. Katsoi niin ihanasti ja suorastaan huusi..
    tahtoo teille…..
    Kerran meille kannettiin isoa häkkiä, jota en heti siinä silmänräpyksessä tunnistanut, kun oli muuta puuhaa. Kun kerkesin katsomaa mikä oli kyseessä..sain "laakin". Rotta tuijotti häkistä mua silmät suurina. Kun sain itseni koottua, sanoin, etten ikään tule koskemaan tuohon rumilukseen ja pitikö sopimatta hakea meille ja jäk, jäk, jäk
    Aikaa kului ja kuinkas kävikään, äiti ja Rattus-rotta nukkuivat sohvalla vierekkäin Rattus mamman kainalossa.
    Lopulta niin ihanaa otusta ei voinut vastustaa.( häntäkään ei inhottanut)
    >Leena

  • Kuulostaa vielä ihan kohtuulliselta lemmikkien määrältä ja onhan ne niin ihania.
    Asuin aikoinaan pienen poikani kanssa 30 neliön yksiössä ja meillä oli koira , kaksi kissaa ja kolme undulaattia. Samana keväänä sitten kissa sai neljä pentua ja undulaatit teki kymmenen poikasta. Silloin tuntui että on ahdasta ja liika on liikaa.=D Onneksi kaikki kissanpennut sai uuden hyvän kodin ja linnun poikaset sain myytyä eläinkauppaan, mutta kyllä välillä tuntui että hermot menee niitten kanssa 😉

    • Kyllä sanon että siinä on ollut kova savott, hurja määrä eläimiä mutta siitäkin selvisit ja ihanaa että kaikki saivat uuden kodin. Hyvää viikonloppua Sude <3

  • Enpä yhtää ihimettele ihastustasi 😊 onhan hän niin söpösen näköönen☺
    Hamsuja meillä oo ollu, mutta tytöt kun oli pieniä, niin yks pitkäperjantai oli lähdettävä hakeman "pääsiäispupua" ja niinhän siinä kävi, jotta kun kotia lähdettiin niin föliyssä oli kolme pikkukania ja tytöt oli onnesta soikiana😊
    Hintaa en enää muista.
    Onnea teidän hamsulle😊 ristiääsiä odotellaan😀
    Kivaa torstaita Sinulle Tiia 💕💕

    • Oi mikä tarina 3 pääsiäispupua, siinä on ollut vilinää, mutta pääasia että lapset ilahtui. On kyllä hamsterilla jo nimi, on Dobby. Upeaa viikonloppua. <3

  • Jyrsijöitä meillä ei ole koskaan ollut, mutta koiria sitäkin enemmän, sekä yksi kani, jota kuopukseni kinusi sinnikkäästi monta vuotta. Lopulta sitten annoin periksi ja niin meille muutti kääpiölupan ja leijonaharjaskanin risteytys. Tosi söpö, mutta hirveä sotkemaan =D Sen hankkimista kaduin kyllä monta kertaa, mutta tyttäreni oli siitä niin ikionnellinen, että olihan se kaikki siivoaminen ja jyrsittyjen tavaroiden, jalkalistojen ym. korjaaminen / uusiminen sitten kuitenkin sen arvoista 😉

    Voihan Pyhä Valentinus, miten suloinen tämä tuorein pikkukaverisi onkaan ♥

    • Puput ne taitavat olla kovia järsimään ja haluavat juosta vapaana eivätkä viihdy koko ajan häkissä, aikamoinen homma kaikissa eläimissä on eikä sitä arvaakaan kun hankkii pienen kissanpennun, että sitten se vanhemmiten sairastuu tulee sokeritauti niin kun meidän Onnille ja on kova hoitaminen. ihanaa viikonloppua <3

  • Tuo on niin ihana heräteostos, ettei mitkään hinnat haittaa missään.
    Meidän Manni eli Herra Karvajalka tuli meille yllättäen. Emme olleet suunnitelleet millään tavalla kissan hankkimista, mutta isäni toi pienen valkoisen karvapallon vuonna 2008 juuri ennen joulua. Kissanpoikasta ei kuulemma ollut pakko ottaa, mutta otettiin me, eikä olla todellakaan kaduttu päivääkään tätä päätöstä. Näinhän ei saisi ikinä ottaa lemmikkiä, mutta uskon, että Herra Karvajalka on saanut osakseen rakkautta ja huolenpitoa monen kissan edestä.
    Ihania hetkiä teille uuden karvavauvan kanssa<3

    • Elämässä kaikki ei mene sääntöjen mukaan joskus pitää kuunnella sydäntä ja teidän herra Karvajalka ja meidän pieni hamsteri ovat tulleet perheenjäseniksi, kun olemme vaan kuunnelleet sydämiämme ihanaa viikonloppua. <3

  • Oi miten ihana uusi perheenjäsen<3
    Aikoinaan kissa tuli meille siten, että menin vain katsomaan pentuja ja siinähän kävi niin että muutaman viikon päästä hain kisulin kotiin 😉
    Siis nykyään minulla on kielto päällä mennä katsomaan kissan- tai koiranpentuja 😀

    • Kissat ovat minulle pahin vitsaus, niitä en voi ollenkaan mennä katsomaan tai heti alan haluamaan meille uutta kissanpentua eli ymmärrän tosi hyvin, sama täällä. ihanaa viikonloppua milli. <3

  • Onpas hän pieni ja todella söpö 🙂 Varmaan näin oli tarkoitettu tapahtuvaksi kun astuitte sisälle sinne kauppaan…

  • Voi ihanuus <3 Eikös joukkoon mahdu aina yksi vaikkei käyttäisikään sitä Rexonaa 😉

    "Hamsuista" viikonloppua !

    Terkuin, Johanna

  • Apua! 😀 Ensimmäinen lemmikkini oli hamsteri hyvin kauan aikaa sitten ja hermostuin, kun se nukkui päivät ja piti hirveää mekkalaa yöllä ja järsi kaltereita, enkä koskaan saanut nukuttua. 😀

    • Oho Niille pitää olla sellainen hampaiden teroituskivi,niin meillä ei ainakaan hamsterit järsi kaltereita ja nyt kun on sellaisia erilaisia pyöriä, joissa hamsterit voivat pyöriä niin niistäkään ei tule mitään ääntä. Varo vaan sinulla on kaksi tyttöä ja vaikka teillekin joskus tulisi hamstereita Hyvää viikonloppua Katja <3

  • Naureskeltiin jo Juniorin kanssa, kun instassa/fasessa asiasta mainitsit…vähän sama homma täällä. Minun ei pidä mennä ollenkaa mihinkään missä on karvalapsia tarjolla…kaikki on kuitenkin kohta meillä!!!!
    ja meidän furminaattorin varsi sanoi räks ja poks…tarvii siis uuden. On se hyvä, mutta ei silti estä villejä, perheeseen kuulumattomia 'villakoiria' juoksemasta nurkissa. Imurin paikka on eteisessä ja aina seinässä 😉 Uhkasin jo leikata koiran ja kanin kaljuksi, kun eieln siivosin ja aina löyty jostain uusi karvapallero 😀
    No tämä on tätä eläinperheen riemua, ja en kuitenkaan vaihtais pois <3
    Ihanaa viikonloppua Tiiaseni <3 xxx

    • Pölypalleroita aina meilläkin, se on niin rasittavaa. Imuroi tänään ja kaksi vuorokautta Ja koirankarvoja on joka nurkassa Toivottavasti furminaattori auttaa tähän ongelmaan. Menin kyllä aivan sekaisin tuosta pikku albiino hamsterista ihanaa viikonloppua. <3

  • Voi mikä söpöliini teille muuttikaan mutta tuo summa sai sydämeni heittämään häränpyllyä, o ou.
    Haleja ihana Tiia mussukka <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud