Blogi täyttää tänään 3-vuotta!
Tälläisissä tunnelmissa blogi täyttää tänään 3-vuotta ja tuo soffa jolla Samu tänä aamuna taas luvatta makoili, oli se sohva, jossa istua törötin 3-vuotta sitten, suhauttaessani ilmoille ensimmäisen postauksen. Sanoin miehelleni eilen, että miten voi olla 3-vuotta, pikemminkin 2-vuotta. Mies tuumi, että sehän on hyvä asia, että tuntuu vaan kahdelta vuodelta.
Mitä kaikkea on sitten tapahtunut kolmen vuoden aikana? Merkityksellisimpinä, olen saanut aitoja uusia ystäviä ja paljon virtuaaliystäviä, joita kohtaan tunnen sielunystävyyttä. Olen erittäin onnekas ja kiitollinen, että niin moni viisas, sydän kultaa oleva ja sielukas ja aito nainen ja muutama mieskin on löytänyt blogini pariin.
Olen myös otettu monista yhteistyökumppaneista, jotka ovat ottaneet lämpimästi minunkin ikäisen bloggaajan vastaan ja mielestäni blogimaailmassa vähemmän esiintyy ikäsyrjintää, kuin esimerkiksi tavallaan aikakauslehdissä. Aikakauslehdissä mainostaa nuoret ja kauniit, blogissa blogin edustama henkilö, ikään, sukupuoleen ja ulkonäköön katsomatta.
Sivuilmiöinä olen päässyt kivoille reissuille, yöksi Messukeskukseen, perustanut Pinkit korkokengät Maijun kanssa Tädit tubettaa kanavan ja vielä omakin tubekanava on heräämässä eloon nimeltä Tiia K. Saan kuulua 40+ blogiyhteisöön, jossa on aivan mielettömän hyvä henki ja joka on myöskin tuonut ystäviä ja paljon kivoja happeninkejä elämään.
Blogi on myös toiminut äärimmäisen terapeuttisena. On ollut mahdollisuus purkaa sydäntä vaivaavia asioita ja saada aivan valtaisasti tukea teiltä lukijoilta ja muilta bloggaajilta. Koenkin koko blogin ytimen olevan yhteisöllisyydessä.
Kommentteja blogiin on tullut 55000 ja siitä puolet on omia vastauksia kommentteihin, jos ymmärsin oikein eli huiman paljon on kommentoitu ja kommentteihin vastattu. Ilmankos vuoden ikäisestä läppäristä on kaksi kirjainnäppäintä haljennut ja kynnet heh liuskoittuu. Postauksia olen rustannut 1129 kappaletta eli yli yhden postauksen per jokaikinen blogipäivä. Kärsimättömälle luonteelleni aika hyvin. Jossain kohden blogi ylitti miljoonan sivulautauksen verran, joka oli aikamoinen rajapyykki tämän ikäiselle bloggaajalle alle 3-vuodessa.
Luvuista kuitenkin viis, tärkeintä olette te ja tänään kyhään täällä kotosalla arvonnan blogin 3-vuotissynttäreiden kunniaksi ja julkaisen arvonnan huomenna. Mitä sinne arvontavoittoon sitten sisältyy, tuumin että suklaata ja kosmetiikkaa, asioita joista minä pidän ja varmasti moni muukin siellä. 🙂
Kiitos kaikille, jotka olette siellä, te jos ketkä olette muovanneet blogia yhdessä kanssani, sellaiseksi kuin se on tänä päivänä. Ukkeli jossain kohden tuumi, että enkö ole jo tuosta ja tuosta asiasta ole jo kirjoittanut, etten vaan toista itseäni. Tuo toisto on taatusti aikamoinen rotanloukku, mutta minkäs teet, olen vain yksi ihminen, joten todennäköisesti tulette jatkossakin näkemään sitä samaa mitä ennenkin. 🙂
Alla vielä ihan ensimmäinen postaus 3-vuoden takaa ja eniten tuossa 3-vuoden takaisessa postauksessa ketuttaa, että ikä on selkeästi tehnyt tuhoja nassulle, lippaluomet ym. ja kurjimpina suupieliin on tullut inhat rypyt, jos en hymyile, näytän surulliselta. Kilojakin on selvästi tullut, huoahh.. Noh mutta ensi vuonna 50v, pakko se on kuulkaas vanheta.
Mahtavaa maanantaita kaikille ja täällä nämä blogisynttärit alkoi hieman ärsyttävissä merkeissä, sillä tuli valvottua koko yö vatsan merkillisten kivistysten vuoksi, ehkä tämä blogi-ikääntyminen sitten jännitti niin maar mahottomasti. 🙂 Hulluinta muuten, että eilen oli tuo alla olevan kuvan raitapaita päällä, mutta nyt se on vähän niin kuin napapaita, jostain syystä nousee kummasti ylös.
Tässä olen minä keski-ikäinen, 163cm pitkä ja kiloja niin paljon, että kerron niistä enemmän jahka lukumäärä on pudonnut kymmenyksen. Eli mitä todennäköisimmin en koskaan.
Päätin osallistua ylläolevalla kuvakollaasilla Vichy Dermablend kisaan, koska Dermablendin tulisi olla se kaikkien aikojen peittävin meikkisarja, joka taikoo ihoni hehkuvan kauniiksi. Siis minun keski-ikäisen? Laitoin kisakupongin vetämään kuvitellen, että onpa tässä aito näkemys meikin parantavasta voimasta. Tämä keski-ikäinen ei vain ottanut huomioon sitä seikkaa, että nuoret ja kauniit ovat myös taitavampia. Kuvani on suorastaan alkeellisen nolo näiden tekniikan ihmelapsien taituroimien kuvakkeiden joukossa.
Mitä oikein muutenkaan kuvittelin itsestäni, ei kai kukaan muutenkaan valitsisi voittajaksi keski-ikäistä? Vai valitsisiko? Onko meillä keski-ikäisillä mitään mahdollisuuksia noin ylipäänsä? Sitä olen blogini kautta selvittämässä.
Keski-ikä on tila joka vain tapahtuu, hiipii salakavalaa kuin uni. Huomaat täyttäväsi lomakkeita ja ikää kysyttäessä, et tiedä mitä vastata. Minähän juuri olin 30-vuotias, nyt joudun täyttämään rastin kohtaan 40+ tai mikä omituisinta 45-50.
Huomaat valokuvista, että vain hymyillessä näytät vähemmän väsyneeltä, että nenäsi on kasvanut satuja kertovan Pinokkion lailla, että hiuksistasi koostuva ponihäntä on vain ohut siima, nappi
kiristää
navan kohdalta ja kengän kokokin on kasvanut yhdellä, koska sinulle on kasvanut LIIKAVARPAAT!
Paino ei putoa, vaikka söisit vain pillillä imutettavia ruokia, vaikka rehkisit kuinka urheiluareenoilla! Kuulostaako tutulta? Toki meitä keski-ikäisiäkin on nuorekkaita versioita, kauniita, sorjia, ihot ihanaisen persikkaisia. Tämä blogi kertookin vain tämän keski-ikäisen seikkailuista keski-ikäisyyden viidakoissa. Ketään loukkaamatta, nuoria, vanhoja, keski-ikäisiä, sillä mikä ei ole takana, on vielä edessä.
