Nyt ollaan sitten oikein blondina ja pohditaan voiko sähkölaitteita ottaa mukaan sänkyyn, kuten leivänpaahdinta. Järkyttävintä, että tässä säheltäessä taas kerran, istuin varmaan luurini päälle tai jotain, julkaisin tuon blondikuvan vahingossa Instaan, vaikka sen piti tulla vain tänne edustamaan ajoittaista blondiuttani. Poistin kuvan instasta kiireellä ja ehdin nähdä vain, että ilman hastagejä sinne oli jo ehtinyt plompsahtaa 109 tykkäystä. Kommentteja en ehtinyt vilaista eli anteeksi, jos joku kommentoi, kyseessä oli peffalla bittiavaruuteen laukaistu instakuva, jonka paniikissa poistin.
Yllä olevan paahdinkuvan taustaa: Kotini Viiskulma, stadin keskusta, ikää noin 24-vuotta. Sydänystäväni Mape meillä ilmeisesti baarin jälkeisen yön sunnuntaina. Konvehdit ja eväät sängyssä ja edesmennyt kissani Senni. <3 Eli kyllä vaan paahtimen voi halutessaan ottaa mukaan sänkyyn, mutta en suosittele. Vaikka kesti vuosia aikaa oppia, niin sähkölaitteilla ei ole sängyssä pelleileminen. Omat Carmen-hiusrullani vain n.3-vuotta sitten tuikauttivat pussilakani tuleen.
Tarinan opetus, nuorena sitä on kuolematon, mutta jotta oikeasti saisi elää näinkin pitkän elämän ja näinkin paljon sähkölaitepaahdinonnea matkassa, niin neuvoni on, älä ikinä pidä paahtimia, hiusrullia tai muitakaan sähkölaitteita sängyssä piste!
Tarinan toinen opetus, eläköön nuoruus ja stadin keskusta, silloin teitä en osannut arvostaa, mutta nyt täällä maaseudulla arvostan ja ikävöin vanhoja kotikulmia kovasti ja Senni kissaa. Onneksi ei niin kovin tarvitse riutua uskollisen sydänystäväni perään, hän on sydämessä ja hän on sellainen pakkaus, että aina on antanut vapaasti hengittää, koskaan syyllistämättä. Nähdään, kun nähdään ja jatketaan siitä mihin jäätiin. Ystäväni kanssa tahdomme joka pv, näkemättä joka pv. 🙂 Mutta oi noita aikoja, jos yksi noita aikoja siivitti, juu ei pelkkä leivänpaahdinhuolettomuus, vaan ihan silkka totaalinen huolettomuus, jolloin ei ollut koskaan huolta huomisesta. Se kaikki näkyy tuosta kuvasta ja kuvan bongasi tänään tyttäreni jostain kätköistä ja hänelle annoin viisaan elämän opetuksen äidillisesti ”älä koskaan paahda leipää sängyssä”.
Eläköön nuoruus ja hulluus ja se onni, mikä on ollut matkassa ja sähköiskuja ei ole liiemmilti tullut, noh paitsi kerran lapsena kun leikkasin leipää ja toinen leipä oli paahtimessa ja leikkasinkin sähköjohtoa tai se, kun poltin peffani kiukaaseen ja nahat vaan jäi kiinni kiukaaseen. Mutta hei ne on eri tarinoita ne ja niistäkin selvittiin. Nyt kuitenkin olen vanhempi ja tuosta Carmen-rulla episodista nöyränä oppinut, kannattaa olla varovainen, eikä tyhmä, mutta kannattaa säilyttää muutama pisara sitä nuoruuden hulluutta ja huolettomuutta.
Huoletonta ja turvallista viikonloppua kaikille, mitä te aiotte touhuta tai onko jakaa tarinoita nuoruuden hullutuksista tai sähkölaitteista? Huomenna pikkuserkun 50v, varattuna kylpyläpaljua, skumppaa ja saunaosasto meille kolmelle pikkuserkukselle, jotka onnekkaasti tulivat elämääni pari vuotta sitten, aijai ja ei sähkölaitteita!
Huippu tuo blondikuva 🙂 Ja hiukan minua hymyilytti tuo lakanoiden syttyminen vaikka toki vaarallinen tilanne onkin 🙂
Huh mutta en tuota kuvaa nyt instaan halunnut kuitenkaan laittaa, heh johan sen seurauksena lähtikin muutama seuraaja. Juu pussilakanat kyti vaan, mutta äkkiäkös olisivat siitä roihahtaneet eli hui kauhistus. Nykyään tarkkana kuin porkkana ja silti sattuu, kuten se aamutakki tulessa episodi. 😉
Ihanaa viikonloppua <3
🙂 Sinulle sitä sattuu ja tapahtuu 😀
Mä tykkäsin sun kuvasta Instassa..just hyvä :)..hih
Hih ihana oot, kiitos Kristiina <3
Ei nyt tule mieleen nuoruuden hullutuksia, on niin pitkä aika siitä.
Oikein ihanaa viikonloppua kuitenkin <3
Ehkä hyvä niin 😉 Kivaa uutta viikkoa <3
Ihana nuoruuskuva! Voi nuoruus – vähän jo muistia kaihertaa, mutta jos oikein muistan, niin 24 vuotiaana tai niillä main purettiin kihlat silloisen avomieheni kanssa. Taisi olla huolettomuus kaukana, mutta siitäkin selvittiin ja hyvin kävi;)
Ihanaa viikonloppua, Tiia – ja nauti huomenna täysillä <3
Oih ei draamaa, onneksi kaikki suttaantui <3 Ihanaa uutta viikkoa Lady <3
Ihana kuva tuo ensimmäinen ♥ ja muutkin ♫
Onhan sitä nuoruusvuosina tullut hulluteltua, mutta ei kyllä leivänpaahtimella ja yhä vielä isoisomummanakin hulluttelen ☺
Aurinkoista viikonloppua Sinulle Tiia ♫~♥~♫
Hih hyvä ettei paahtimella, muuten saakin hullutella. 😉
Ihanaa uutta viikkoa ma-te <3
Heti tuli mieleen lieskoja syöksevä hiustenkuivaaja. Piti saada yksi määrätty paita päälle baari-iltaa varten ja se tietenkin oli likainen. Pesu ja kuivatusta hiustenkuivaajala. Kuivaaja ylikuumeni ja alkoi iskeä lieskaa. Paniikki iski, mutta onneksi ei kokonaan syttynyt tuleen ja sain tiskihanskat kädessä otettua töpselin irti seinästä. Opetus: Hiustenkuivaaja ei ole kuivausrumpu 😀
Mukavaa viikonloppua!
Ounou mikä juttu ja just sellainen, et kas kun en itse nuorena keksinyt. 😉 Kiitos illan nauruista ja vaaratonta viikkoa Outi <3
Sä oot niin huippu ❤ olisit vaan antanut kuvan olla instassa se on niin makee😊
Ja kyllä täälläkin monesri nuoruusvuosia muistellaan hymyssä suin, vaikkei paahdin ole sängyssä ollutkaan 😂
Se oli niin vahinkolaukaisu hih 😉
Hih eikö ole paahdin ollut sängyssä, hitsi löytyyköhän ketään, jolla on ollut. 😉 Kivaa iltaa <3
Voi Tiia, sinä ihanuus. Miten sulle voikin aina sattua ja tapahtua.Nuorena tuli kyllä hulluteltua, eikä kaikki kestä edes päivänvaloa 🙂 Onneksi on vähän tullut järkeä näin aikuisiällä päähän 😀
En tajua, kait olen sellainen, et toimin ennen kuin mietin <3 Hih juu sama, mut voidaan joskus muisteloida, kun nähdään. 🙂 Kivaa uutta viikkoa Jani <3
Hei Tiia,
ja heh, kaikkea hullua (ja vaarallistakin) sitä sattuu nuorena. Onneksi kaikki turmista johtuneet pipit ovat parantuneet 😉 . Itse muistan sen, kun laitoin veden kattilaan kiehumaan ja meninkin takaisin sänkyyn ja tietysti nukahdin. Onnekseni heräsin kamalaan, outoon käryyn!!! Hella helotti aivan tulipunaisena ja se teräskattila oli aivan sulanut levylle!!! Tosi outoa; lämmön on pitänyt olla tosi kova, kun kattila sulaa. Ihme ja kumma ettei syttynyt tulipaloa. Jokin varjelus siinä oli mukana. Äitiä harmitti kun hyvä kattila meni piloille :-O , heh heh… Kaikkea sitä on sattunut, mutta muistin mukana kadonneet on ne hulluimmat sattumukset.
Ihanaa viikonloppua!
Terkuin, Johanna
Ou no, tuossa olisi voinut käydä niin huonosti, onneksi ei käynyt mitenkään. Muisten muuten omasta lapsuudesta, kun oma huone oli keittiön vieressä ja setä, minua 8v vanhempi isoveljen virkaa setäni, tuli huppelissa kotiin ja teki lämpimiä voileipiä. Muuten tuon samaisen DDR:n valmistaman laitteen ostin itsellenikin ja meni koko talosta proput. No kuitenkin, niin heräsin kunnon valoon ja se DDR grilli loimotti keittiössä ihan kuumana, siinäkin oli kerrakseen tulipalon ainekset.
Juu muisti kultaa muistot. Kivaa uutta viikkoa Johanna <3
Haha, ihana olet! Minullekin yksi pikkuserkku ja myös monta serkkua tuli elämään vasta muutama vuosi sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Aurinkoista päivää toivottelen!
Niin on, pääasia että ollaan kaikki löydetty serkkumme. <3 Ihanaa uutta viikkoa Liiolii <3
Minäkin taisin ehtiä tykätä tosta mainiosta blondikuvastasi!
Juu, leivänpaahdin ei ehkä ole se paras kaveri petiin…
Minäkin kysyin mieheltäni eräänä päivänä 'Voiko hiustenkuivaajan pakastaa?'…mutta jätin kuitenkin sitten väliin! HA!
Lempeitä toukokuun tuulia viikonloppuusi!
Hih voi ei ja anteeksi, en tajua miten se meni julkaisuun hih. 🙂
Niin muuten voisko, pitäisikö testata 😉 Ihanaa uutta viikkoa Susanna <3
Oikeasti apua tota leivänpaahdinta! Tohon kuvaankin on tullut sellainen savuverho kuin joku jo savuaisi. 😀
Hehe joo muuten outo tuo kuvassa oleva savuverho, hih. 🙂 Kivaa iltaa Jonna <33
Niin hauska tilannekuva leivänpaahtimineen. Kaikenlaista sitä elämään mahtuu 😀 Ihanaa viikonloppua!
Kuvassa on sitä nuoruuden elämänmakua, huolettomuutta jota on ajoittain ikävä <3 Ihanaa uutta viikkoa Kaisa <3
Voi ihanaa nuoruuttaa ja huolettomuutta. Mulla oli muuten vielä pari kuukautta sitten sama leivänpaahdin kuin 30 vuotta sitten… En ottanut sänkyyn niin kesti kuule kokonaisen ihmisiän ennen kuin hajosi…:)) Ja peffankin poltin nuorena ihan vaan puulämmitteiseen kiukaaseen… Ihanaa kevätviikonloppua ja paljuilua<3
Ohhoh onpa ollut ikää ja onneksi ei räjähtänyt lopulta tai jotain. Ei varmaan ollut maadoitettu johto yms Mutta kyllä vaan ennenvanhaan osattiin tehdä ja nykyään mikään ei kestä 2v pidempään.
Ohhoh sinäkin olet polttanut, se oli kyllä kauhea tuska ja mitkä kivut ja kun alkoi peffa ja reisi mätimään… Mutta hei siitäkin opittiin varmaan jotain.
Kivaa uutta viikkoa Sari ja kiitos <3
Eläköön nuoruus! Ihana kuva! <3
Jihhuu ja kiitos <3
Hurja nuoruus :))) Nuorena sitä tosiaan tuntee olevansa kuolematon, nyt vanhana taas tietää olevansa elossa kun jotain paikkaa kolottaa joka päivä 😀 Ihan supermagee tuo eka kuva! Kivaa vikonlopun jatkoa Ihana ♥
Ihan justiinsa niin, kolotus on tullut jäädäkseen.
Ihanaa uutta viikkoa <3
Voi nuoruus!!
En ole kyllä ikinä ottanut leivänpaahdinta sänkyyn, mutta voisihan tuotakin vielä vanhoilla päivillä kokeilla 😀 😀
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Haha eläköön nuoruus ja hulluu ja pidetään liekkiä yllä!
Kivaa viikkoa Rva Kepponen <3
Ihana postaus sähköaksidenteista huolimatta! 😀 ja niin huippuja kuvia, sekä vahinkolaukaus että nuoruuskuva.
Hih kiitos niin paljon ja kivaa uutta viikkoa Johanna <3
Sää oot vaan niin päivän paras <3
Muistan lapsena kun ystäväni oli nukahtanut iltalamppu päällä ja yöllä se oli tipahtanut peiton mutkaan, viime hetkellä ystäväni oli herännyt kun peitto oli juuri leimahtamaisillaan tuleen. Aika kamalan näköinen oli ystäväni palanut peitto :/
Hui apua, tuossa on kaikki tragedian aineet kyllä, ihan kauhea juttu, joka luojan kiitos päättyi onnellisesti, vaikka peitto ei ole varmaan samaa mieltä.
Muiskuja ihana <3
Minulle sattui tänään… Laitoin kahvinkeittimen päälle ja menin toiseen huoneeseen tietokoneelle. Luin niin mukavia uutisia ja juuri silloin ystävä soitti ja minä ihan tohkeissani selostin puhelimessa siitä mukavasta uutisesta. Arvaa muistinko enää kahvinkeitintä? Se on vielä sitä italiaista mallia, jossa vesi nousee suodattimeen ja sitten tulee kahvia. Sitä ei missään nimessä saa jättää tyhjänä liedelle, kun kahvi on valmistunut. Onneksi lopulta huomasin, mutta siinä vaiheessa koko kämppä lemusi palaneelta kahvilta ja kahvi oli haihtunut (tai palanut?) ja sitä oli puolet vähemmän kuin mitä olisi pitänyt olla. Huh. Sainpa taas muistutuksen, että ei kannata mennä toiseen huoneeseen, kun liesi on päällä! :O