Ikääntyminen tupsahti eilen litsarin lailla kasvoihin. Iski meinaan aamulla tai oikeastaan jo yöllä, mutta siitä vielä selvittiin aika hitsinmoinen hammassärky. Luulin, että on ientulehdus ja putsailin erittäin innokkaana hammasväliä/välejä, mistä särky vaan innostui. Burana kuitenkin auttoi ja ajattelin, ettei saa liikaa rassata hammasvälejä.
Kuitenkin eilen iltapäivällä iskikin sitten hammassärky ja kovaa. Buranan vaikutus oli lakannut ja kävelin ympäri taloa tuskissani 2,5 tuntia, kunnes taas uusi satsi Buranaa alkoi tehoamaan. Sain jonotusajan klo 19 Haartmanin sairaalaan ja mikä lykky, että lääkkeet tehosi siihen malliin, että pystyin ajamaan sairaalaan.
Naurattaa miten avuton olen ajamaan stadin keskustassa ja uusiin parkkihalleihin ja vältän tälläisiä ajoreissuja kuin ruttoa. Mutta kun on äärimmäinen hätä, niin kumman valppaasti sitä löytää perille, parkkihalliin ja vielä poistuttua sen oman autonsa. En meinaan koskaan ostoskeskuksissa muista minne autoni jätin, ellen ota valokuvaa siitä kohdasta mihin parkkeerasin.
Parkkihallista eilen otettu kuva, jotta illan pimentyessä muistaisin mihin tönöön se auto tuli laitettua.
Ei muuta kuin jonottamaan hammaslääkärin päivystykseen ja olin kauhuissani, että minkälainen mätäpaise hampaassa onkaan, koska kipu oli ehkäpä pahempi jopa kuin synnytyssupistukset. Odottaessa eräästä huoneesta kuului huutoa ”auttakaa, aarghh, aarghhh, haluan täältä pois ja lopulta huoneessa oleva naispotilas huusi ”äitiä”.
Alkoi kummasti omatkin kämmenet hikoamaan myötätunnosta ja samalla myös omasta pelosta, että mitähän kauheaa ja kivuliasta kohta meikäläiselle tehdään. Eipä aikaakaan, kun odotussalissa alkoi huutamaan turvahälytys, joka kuulosti vastaavalta kuin kodin palohälyttimen piippaaminen. Turvamiehiä tuli paikalle ja en koskaan saanut tietää mikä oli saanut aikaiseksi hälytyksen. Mielessä kyllä seikkaili, että eiköhän tässä kohta pidä poistua koko talosta ja koko hammas jää hoitamatta.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, sillä näin ei päässyt käymään vaan sain todella hyvää ja asiallista hoitoa. Röntgenkuva otettiin ja iso tyrmistys, takahampaassa iso reikä ja juurihoitoa ei kannata edes tehdä, hammas ei ole pelastettavissa.
Hampaanpoisto oli toki onnellinen asia, sillä ihan taaimmainen ylähammas on ollut niin kiinni seuraavassa hampaassa, että välien puhdistaminen on ollut äärimmäisen vaikeaa ja hammaslangat ovat jopa tähän väliin katkenneet vääjäämättä. Ei enää tuota kamalaa tiukkaa väliä, joka onkin ollut syynä, että iso reikä oli päässyt tähän tiukkaan väliin syntymään.
Olin silti hieman tolaltani, viimeksi on porattu, kun olin 17 vuotias ja sitä ennen maitohampaita. Paikkoja suussa ei ole juurikaan kuin pari ja hampaat olleet aina loistavassa kunnossa ja nyt ISO reikä!
10 vuotta sitten samasta kohdasta, mutta alhaalta poistettiin alahammas, koska oli mennyt halki, sillä purin ja puren hampaita öisin. Aivan uskomaton hammaskuiskaaja lääkäri täällä Porvoossa teetti kiskot ja hioi hampaita ja kiskoja yhteensopiviksi usean kuukauden ajan.
Tuolloin 10 vuotta sitten en saanut lainkaan ohjeita lääkäriltä joka poisti hampaan, miten hampaanpoiston jälkeen tulisi toimia ja juu ei ollut tämä lempparini hammaskuiskaaja hampulilääkäri tämä hampaan poistaja. Menin suoraan hampaanpoistosta McDonaldsiin, koska oli nälkä, katsomaan vaariani sairaalaan ja vielä kirpparille. Sain tästä seurauksena kuivan kuopan poistettavaan koloon, sillä menin ja putsasin hampaankolosta elintärkeän limatulpan, joka suojaa hermoja ja ientä.
Nyt olen viisaampi ja sain mielettömän hyvät ohjeet. Tänään vain pehmeää ruokaa, kylmää kahvia, ei kuumaa ja viisi vuorokautta on kriittistä aikaa kuivan kuopan syntymiselle. Voin vaan sanoa, että kuiva kuoppa on yhtä kivulias kuin eilinen hirveä hammassärky, mutta 10 vuotta sitten tuo tuska jatkui päivät ja yöt kolmen viikon ajan. Jolloin vielä vaarini kuoli ja meillä oli hometalon tiimoilta muutto takaisin tänne kotiin evakkoasunnosta.
Mutta mikä onni on, että saa nopeasti palvelua, saa puudutuksen ettei tarvitse tuntea lainkaan kipua ja mikä onni on, kun ei ole hammassärkyä. Eli jos tänään syödään persikkasosetta, niin ei haittaa mitään. Viime yönä en juuri nukkunut ja ei johtunut särystä vaan siitä, että massua kivisti kauheasta nälästä. Sillä eilen ehdin syödä vain aamulla murot, jonka jälkeen lankesin kivun pauloihin ja hampaanpoiston jälkeen ei saanut syödä kolmeen tuntiin. No mitäpä sitä sitten keskiyöllä enää syömään.
Kuvan laitoin kamulle ”ohi on”, jaettiin odottaessani puolin ja toisin hammaskokemuksia. Sen verran hermostunut olin ja tolaltani, että ukkelille piti laittaa kuva aikani parkkiautomaattia tuijotettuani, että minne himputtiin se parkkilippu pitää työntää?!
Sitä miehelleni illalla vielä sanoin sammuttaessa yöpöydällä olevan lamppuni. ”nyt kuule rakas hieman ahdistaa, että tämä kaikki on lopun alkua. Kohta lähtee kaikki hampaat ja tulee vaikka mitä muuta, elämä ei tästä helpota ja kuka huolehtii sitten peräpuksuistani, kun olen 90 vuotiaana palvelutalossa, että tätä tässä pelkään, että sitä jäädään lopuilta kipuinemme ja vaivoinemme ihan yksin.”
Sellainen päivä eilen ja tänään sitten levätään ja syödään vauvanruokaa erittäin kiitollisena. Kiitollisena, että Suomessa on näin hyvä terveydenhuolto, mutta pelko myös siitä, että kun olen vanha, voiko jatkua näin, onko meillä enää julkista terveydenhuoltoa vai meneekö kaikki Amerikan malliin vakuutusmaksujen piiriin, kysynpä vaan.
Miten siellä, hammaskipuja, kokemusta kuivasta kuopasta, hyviä tai huonoja hammaslääkärikokemuksia? Nyt saa puhua sydämensä kyllyydestä hampaista. 🙂 Ilon ja hampaattoman hymyn kautta uuteen päivään. <3
69 kommenttia:
Kristiina Kortelahti10. maaliskuuta 2020 klo 12.19
Kuivista kuopista en ole kuullutkaan! Säännöllisesti käyn hammaslääkärissä ja silloin tällöin joku reikä on löytynyt, mutta ei kovin usein. Yleensä selviän hammaskiven poistolla, mikä ei ole ollenkaan kiva kokemus sekään. Aina huokailen sitä että olispa minun lapsuudessani ja nuoruudessani ollut yhtä hyvä hammashoito kuin nykyajan nuorilla. Silloin mentiin ekaa kertaa hammaslääkärille vasta kun aloitettiin koulu! Hyvä että pääsit pikaisesti lääkäriin ja toivottavasti särky on nyt poissa.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.33
Toivottavasti et ikinä kuulekaan ja jos ei ole hampaita vielä poistettu, niin ei ole pelkoa kuivasta kuopasta ja hei vielä, siis välttämättä ei ikinä tarvitse poistaakaan.<3
Sepä juuri se, ihan uskomatonta, onneksi nykyään lasten hampaita hoidetaan niin hyvin. Omilla teineillä ei ole reikiä ollenkaan tähän ikään mennessä ja toinen menee lukioon ja toinen kasille. Ne zxylitol pastillit!
Ihanaa viikon jatkoa Kristiina ja kiitos. <3
Poista
Vastaa
Outi Krimou/Outi's life10. maaliskuuta 2020 klo 12.22
Huonoja kokemuksia hammaslääkäreistä on ikävä kyllä paljon. Viimeksi taas ihan täydellistä hoitoa onneksi sain.
Hyvä, että sait apya, hammassärky on helvetistä.
Leppoisaa tiistaita sinulle Tiia ❤️
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.35
Täällä vain juuri 17 vuotiaana huono kokemus. Silloin paikattiin, ei puudutusta ja kädet hikoili ja taisin puristaa tuolin käsinojia, niin lääkäri tuiskahti "onpa sulla alhainen kipukynnys". Mistä noin ilkeitä ihmisiä tuleekin hoitoalalle, mutta muuten olen saanut aivan superhyvää palvelua ja hoitoa.
ihanaa viikkoa Outi. <3
Poista
Vastaa
ulrika50v10. maaliskuuta 2020 klo 12.33
Mulla kans kuiva kuappa viisaudenhampaan pois oton jälkeen. Ensimmäisenä yönä olin ihan varma että leukaluu meni poikki hampan pois oton yhteydessä mutta aamulla ja särkylääkkeiden avulla olo ihan ok. Seuraavana yönä luulin että mulla on varmaan aivoinfarktti, kipu taas hirvee. 3 viikon särky. Vaikka itse olen hammasalalla töissä niin hirveän kivun keskellä unohtuu faktat 😬😬🤭🤭
Kivaa viikon jatkoa 🧡💚
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo12. maaliskuuta 2020 klo 13.50
Apua kuiva kuoppa on jotain järkyttävää!!!! Kun on noin hirveä kipu, unohtuu kaikki. Sydämellistä viikon jatkoa Ulrika❤️❤️❤️
Poista
Vastaa
Anonyymi10. maaliskuuta 2020 klo 12.38
Ompa hienoa että sait apua tuskiisi ja nyt tilanne hallinnassa,voimia vielä jatkoparanteluun!! Tää sun blogi on yksi parhaista, jatka samaan malliin, kiitos ja parempaa loppuviikkoa! terkuin sari.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo12. maaliskuuta 2020 klo 13.51
Kiitos niin niin paljon Sari tuesta ja kauniista sanoista. Oot ihana❤️❤️❤️❤️Sydämellistä viikon jatkoa❤️
Poista
Vastaa
Maikku / Mansikoitajavaahtokarkkeja10. maaliskuuta 2020 klo 12.39
Aika sattumaa että itse olin aamulla myös päivystyksessä kipeän hampaan takia, mutta mulle sattuikin sellainen ylläri ettei hampaasta löytynytkään mitään vaikka kuvattiin ja selvisin vain pinnan hionnalla, särky saattoi johtua purennasta. Arvaa oonko valvonut ja pelännyt sen takia ja ihan turhaan.
Takahampaan menetys on pikku juttu, hyvin selvisit ja mikä tärkeintä, se ei vaivaa enää ♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo12. maaliskuuta 2020 klo 13.58
Kääk sullakin ja onneksi selvisit säikähdyksellä. 😱
Poista
Vastaa
Maikku / Mansikoitajavaahtokarkkeja10. maaliskuuta 2020 klo 12.44
Pikku lisäys, en missään nimessä "pikku Jutulla" väheksy kokemaasi ♥ Oon käynyt saman läpi ja tiedän ettei hampaanpoisto ole kiva juttu ollenkaan. Tarkoitin että takahampaan poistolla pärjää hyvin eikä ole esteettinen haitta.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo12. maaliskuuta 2020 klo 14.01
Kyllä ja olen käynyt saman läpi itsekin ja se edellinen kerta oli jotain järkyttävää. Siitä seurasi kolmen viikon himputtu eli järkyttävät kivut. Nyt näyttää menevän tosi hyvin tämän poiston suhteen. 😍Juu ymmärsin ja siis takahampaat ei esteettisesti haittaa yhtään. Esteettistä puolta en tainnut tuodakaan esiin vaan huolta, että tämä on lopun alkua, hampaat tippuu ja kohta hampaattomana😂
Ihanaa päivää Maikku. ❤️
Poista
Vastaa
Tuuli - Lumo Lifestyle10. maaliskuuta 2020 klo 12.48
Symppaan, sillä piakkoin olen menossa toisen hampaan poistoon. Vuosikausiin ei ole ollut muuta kuin vanhojen paikkojen vaihtoja, mutta pari vuotta sitten vihloin aina välillä ja lopult atuli iso paukama ikeneen. Vanha paikka oli alkanut falskaamaan -vaikka olinkin ollut neljä kuukautta aiemmin tarkastuksessa-ja paise johtui siitä. Sitä juurihoidettiin hartaudella, mutta juuret olivat kiinni viereisen paikkaamattoman hampaan juurissa ja se sai "tartunnan". Ensimmäinen juurihoidettu hammas halkesi ja jouduttiin poistamaan j anyt on edessä toisenkin poisto koska juurhoidosta huolimatta se ei ole parantunut. Nämä ovat vielä kolmonen ja nelonen edestä katsottuna... Olen järkyttynyt, olen aina huolellinen hampaidenhoitaja. NÄin vain kuulemma voi joskus käydä. Ja hintaa tulee tietysti ihan järkyttävästi kahdelle implantille, ilman niitä en aio olla, ovat sen verran edessä. Tosin koko hommaan menee vielä vuosi... Onneksi minkäänlaisia kipuja ei ole ollut niiden muutaman vihlonnan lisäksi, juuret ilmeisesti kuolivat heti. Toisaalta olisi hyvä jos olisi olut kipuja, ehkä olisi pystytty jotain pelastamaan?
Tuntuu tosiaan, että parasta ennen meni umpeen kertaheeitolal kun tuli 50 mittariin...
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi11. maaliskuuta 2020 klo 10.34
Hei, googlaapa tietoa hiilikuituhampaasta. Ystävättärelle tehtiin sellainen. Ja hyvin on toiminut jo pitkän aikaa. Hinta implantiin verrattuna todella paljon edullisempi. Itsellä edessä viisurin leikkaus 😨 Muinaisjäänne kivikaudelta makoilee pitkittäin ikinen alla 😱
Poista
Tiia Koivusalo12. maaliskuuta 2020 klo 14.01
Kiitos vinkistä Tuulille ja meille kaikille. ❤️
Poista
Vastaa
Mira / Blinger shimmer -blogi10. maaliskuuta 2020 klo 13.03
Hammassärky on kyllä yksi pahimmista säryistä mitä on, siihen kun ei ihan perussärkylääkkeetkään aina auta. Onneksi Suomessa terveydenhuolto pelaa ♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.35
Se on, voi verrata synnytystuskiin ja juu särkylääkkeet ei auta. Onneksi saa asua Suomessa. <3
Ihanaa keskiviikkoa Mira. <3
Poista
Vastaa
HannaV10. maaliskuuta 2020 klo 13.20
Voin luvata että olisin siltä istumalta karannut paikalta kun se viereisen huoneen lyyli alkoi huutaa 😀 Mulla on kamala hammaslääkäripelko, mutta tämän luettuani taidan varata ajan hygienistille. Sitä ei ikinä opi käymään säännöllisesti, vaan aina odottaa vasta kun on kuoleman tuskissa...
Tosiaan tuossa viime viikolla kun koira iski vahingossa takaraivonsa mun kasvoille, olin aivan varma että etuhampaat irtoaa, ja monta päivää testailin niitä että jokos ne NYT heiluu 😀 Ei ne onneksi vieläKÄÄN heilu 😀 Jos ei ole esteettinen vaiva, suosin itse poistoa, koska se on enemmän sääntö kuin poikkeus että siihen hampaaseen tulee vielä uudelleenkin joku...
Ihanaa viikkoa Tiia! <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.37
Mä niin ymmärrän, täälläkin kammo, koska 17 vuotiaana porattiin ilman puudutusta ja kun sattui, hammaslääkäri tuiskahti, onpa sulla alhainen kipukynnys... Tästä jäi kammo, jonka ihana Porvoon hammaslääkäri hammaskuiskaaja korjasi. Tämän jälkeen ei ole tarvinut pelätä ja nykyään ei ihmisen tarvitse kärsiä kivuista vaan puudutusta saa lisää jopa.
Onneksi sulle ei käynyt mitenkään, ettet joutunut keikalle. Mutta parempi käydä säännöllisesti, niin selviää vähemmällä. Ihmettelen miten itselle näin iso reikä ilmestyi, kaikkea ei huomaa, jos ei oteta röntgeniä.
Ihanaa viikon jatkoa Hanna. <3
Poista
Vastaa
Annukka10. maaliskuuta 2020 klo 14.51
Voivoi. Hmmashommat on olleet myös mulla ajankohtainen aihe tässä viime kuukausina ja olen ollut paitsi järkyttynyt siitä, että alkaa aikanaan tehdyt paikkaukset irtoilla reunoistaan ja aiheuttaa kaikenlaista harmia, myös siitä mitä kaikki maksaa. Mm. yhteen hampaaseen tehty juurihoito, jolle tuli Terveystalolla hintaa röntgenkuvineen liki 1500 euroa !!! Ja aikanaan juurihoidetun hampaan poisto, jonka piti olla kirurgin tekemänä vartin homma (ei ollut) kustansi 380 eur, vaikkei edes leikattu! Että eipä ole tarvinnut miettiä, mihin palkkansa kantaa. (Ja juu, terveyskeskuksessa on päivystys, mutta sinne en mene, koska ikinä ei voi tietää, kuka täällä päivystää. Välillä on opiskelijoita ja välillä eläkkeeltä hommiin hälytettyjä vanhoja partoja, jotka ei paljon kivunlievityksestä perusta). Huuuuh. Ihan samaa olen ajatellut kuin sinäkin, että tässäkö nyt alkaa sitten ikä tehdä tepposia niin että hampaisiinsakaan ei voi enää luottaa. Ei kiva. Ja olisin valmis hyväksymään asian, jos yhtään en hampaistani huolehtisi, mutta kun kaiken koittaa tehdä vimpan päälle, eikä sekään enää riitä. Ja vielä sekin, että hammaslääkäri ihan muina naisina sanoi, että sen mun poistetun hampaan tilalle voi toki laittaa implantin. "Maksaa 2400 euroa, mutta sitten se on tosi hyvä pitkän aikaa..." Joopa joo. Ei ollut sille vaihtoehdolle mulla käyttöä, mutta onneksi on semmoisella paikalla se aukko (joka ei muuten sekään lähtenyt paranemaan niinkuin piti, koska siihen ei alunperinkään tullut sitä hyytymää, muttei onneksi sitä helvetillistä kuivan poistokuopan särkyäkään), ettei näy, eikä haittaa purentaa.
Ja mitä noihin parkkihalleihin tulee, niin onnistun täällä hukkaamaan auton jopa Prisman pihalle ja unissani näen usein painajaista, jossa pitäisi mennä autolle, muttei ole mitään aavistusta mihin päin kaupunkia sen olen jättänyt ja sitten kuljen kaduilla (toisinaan alasti, koska painajainen..) epätoivoisena etsimässä.
Parempia päiviä Tiia <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.47
Kyllä meidän nuoruudessa tehdyt paikkaukset valitettavasti ei ole tätä päivää ja aiheuttaneet monille monenmoisia ongelmia.
Ihan järkyttävä tuo hinta. Kävin itse koko lapsuuden yksityisellä ja sain toki mieletöntä hoitoa. Vanhemmat käytti yksityisiä. Lukiossa sitten kävin jo kunnan terveydenhuollossa ja sain aivan järkyttävää palvelua, hammas porattiin ilman puudutusta ja vielä tuiskaisi lääkäri, että onpa sinulla alhainen kipukynnys. Tästä jäi monivuotinen kammo ja pelko, että tätäkö tämä on tämä hammaslääkärillä käyminen. Onneksi nykyään ei ole itsetarkoitus, että kivulla sinun tulee tämä kestämän.
Porvoossa olen saanut aivan mieletöntä hoitoa ja olen siitä todella onnellinen ja nytkin menin Haartmanin päivystykseen eli kunnan iltapäivystykseen Helsinkiin. Laskua ei ole vielä tullut, mutta epäilen, että se on suht maltillinen ja vaikka olisi iso, vaihtoehtoja ei ollut, kuin hammas pois.
Sepä se, olen hammasneurootikko, allekirjoitan kaiken kirjoittamasi ja silti tälläistä tapahtuu. Se on se ikä!
Juu 2400e implantista ja siihen tullaan elämän aikana tarvitsemaan uusi implantti,jos toinenkin ihan varmasti, siis apua mitä hintoja! Tämä on vähän kuin mafia, muistatko miten ennen Specsaversiä rillit maksoi maltaita tai ennen Ikeaa huonekalut. Olen käynyt Latviassa hammaslääkärissä ja saanut mieletöntä hoitoa, jos tulee isompia ongelmia, matkaan sinne.
Mielenkiintoinen tuo, ettei aukkoon tullut hyytymää, eikä kuivaa kuoppaa myöskään, tosi mielenkiintoisia nämä.
Haha just sama juttu, viime viikolla Sellon ostoskeskuksessa en taas millään meinannut löytää autoani vaikka muka painoin kaiken mieleen. Mutta nyt tuskissani kaikki meni kuin junan vessa, oikein ihmettelen ja autonkin löysin heti, hämmentävää. Heh miksi sitä muuten unissa on joskus tosi nolona julkisella paikalla nakuna.
Ihanaa viikon jatkoa ja elämä voittaa taas, mutta voihan hammas sentään. <3
Poista
Unknown12. maaliskuuta 2020 klo 12.30
Terveyskeskuksissa on yksityishammaslääkäreitä !
Poista
Tiia Koivusalo12. maaliskuuta 2020 klo 14.03
Kyllä, näinhän se Suomessa on kaikkien lääkäreiden kanssa. Olen saanut yhtä hyvää palvelua niin yksityisellä sektorilla kuin kunnan ja tästä syystä valitsen kunnan, miksi maksaa liikaa. 🤗
Ihanaa päivää sinulle.
Poista
Vastaa
Hanne10. maaliskuuta 2020 klo 15.38
Hammassärky on järkyttävää. Kokemuksia on.
Hyvä, että sait hyvää hoitoa.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.49
Pahinta kaikesta! Kiitos paljon Hanne ja erittäin kiitollinen mahtavasta hoidosta. <3 Ihanaa viikkoa sinulle. <3
Poista
Vastaa
Anonyymi10. maaliskuuta 2020 klo 15.45
Auts! Ihan tuli yötätunnosta kylmät väreet. Onneksi kaikki on nyt parhain päin! Täälläkin on pari vuotta takaperin narskuteltu öisin takahammas halki ja ei kun poistoon. Kuiva kuoppahan siitäkin tuli, kun hammaslääkäri ei ohjeistanut mitenkään. Luulin vähintään, että koko yläleuka poskionteloineen oli tulehtunut ja olin jo ihan varma, että nyt se kuolo korjaa kun siihen terveyskeskuslääkärin määräämät antibiootit (katsomatta edes sinne suuhun) eivät auttaneet mitenkään. Mutta buranalla mentiin muutama viikko ja olo helpottui. Kammo jäi.
Tuo parkkihallitouhukin kuulosti kovin tutulle. Usein saan lietsottua itseni lähes paniikkiin jo etukäteen siitä, että kuitenkin unohdan mihin auton jätin, ja unohtanut olenkin aina lentokenttäparkista messuhallin parkista prisman parkkikseen asti. Aina ei kuvatkaan auta kun osassa mokomia halleja numerot ovat samat eri kerroksissa ja pitäisi siis vielä muistaa mihin kerrokseen jätti. Tää on jo ihan vitsi meidän perheessä, että autoa etsitään avainta painelemalla ja toivomalla, että jossakin napsahtaa. En muuten ymmärrä sitäkään, että miten se oma tuttu auto voikaan näyttää niin vieraalle parkkihallissa eli eihän sitä pirskatti vieköön meinaa tunnistaa vaikka se nököttäisi nenän edessä.
Minna
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.53
Minna eikääää. Kuivaa kuoppaa kamalampaa ja kivuliaampaa asiaa ei ole! En koskaan unohda sitä kolmen viikon helvettiä ja siksi olenkin täällä kauhuissani, että meneekö kaikki nyt putkeen.
Ja miten ne lääkärit eivät ohjeista, sama täällä viimeksi ja kyseessä oli vielä yksityinen lääkäri. Kotiin vaan ja särkylääkkeitä, ei antibiootteja, niitä ei kuulemma enää annetakaan sanoi nyt lääkäri Haartmanissa, mutta vaadin, koska se kylmä kuoppa 10 vuotta sitten.
Sulle kävi ihan sama juttu siis kuin mulle ja siitä jää aivan hirveä trauma. Muistan vielä kun menin hammastuskissani sairaalaan, kun vaari kuoli ja mummille vielä yöksi siitä mummia tukemaan. Sitten vielä muutto niissä tuskissa ja välillä huilin ja välillä avasin laatikoita, ihan hirveää, mutta hei kaikesta me selvitään kuule.
Hihi ihan sama juttu ja aina hukkaan autoni, aina. Ihan allekirjoitan tuon, ettei omaa autoa heh edes parkkihallissa tunnista vaan värin perusteella metsästää. Joskus on mennyt puolikin tuntia, kun en vaan ole löytänyt autoa parkkihallista. Miten oma mies ei koskaan unohda mihin jättää ja meikäläiselle ei vaan millään tallennu mieleen se parkkialue, ei vaikka ottaisin kuvan heh.
Hihi ja totta, aina ei ne kuvatkaan auta, koettu on.
Voi meitä, hammaskuoppineen ja autoineen. Kiitos niin paljon Minna, sitä ei todellakaan ole yksin. <3 Oot ihana. Kivaa viikon jatkoa ja mitä parhaimpia hammaspäiviä sinne. <3
Poista
Vastaa
Kukkaiselämää10. maaliskuuta 2020 klo 16.01
Huh. Tsemppiä toipumiseen, Tiia❤️
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.53
Kiitos ihana Satu ja mukavaa viikkoa. <3
Poista
Vastaa
Mentaalimatkaaja10. maaliskuuta 2020 klo 16.15
Onnea ja tsemppiä paastoon! 🙂
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.54
Kiitos kovasti ja mukavaa viikon jatkoa sinulle. <3
Poista
Vastaa
JonnaH.10. maaliskuuta 2020 klo 16.32
Hampaanpoisto ei oo mitään verrattuna siihen särkyyn, se on helvetistä, kun se on hermosärkyä. Osanotot kyllä niille, jotka hermosäryistä päivittäin kärsivät. 🙁 Mikään ei ole kamalampaa.
Parempia päiviä ja kuopalle nopeaa paranemista. 🙂
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.55
Juu ei ole hampaanpoisto mitään, mutta hammassärky ja se kuivan kuopan särky se on helvettiä, hermosäryistä kärsiviä vähättelemättä.
Kiitos niin paljon ja ainakin vielä tilanne näyttää hyvältä.
Ihanaa viikon jatkoa Jonna. <3
Poista
Vastaa
Minna M10. maaliskuuta 2020 klo 16.50
Pikaista toipumista ilman kuoppia! Minulla on ollut verihyytymän irtoaminen liian aikaisin viisaudenhampaan poiston jälkeen. Hirveä kipu. Hoidoksi tk:ssa joditullo kuoppaan. Kauhea haju. Mies aukoi auton ikkunoita, kun haki minua lääkäristä. Onneksi olin korva,nenä, kurkku+suukirurgisella osastolla töissä. Ystävällinen suukirurgi haukkui joditullo hoidot ja teki uuden hyytymän hampaanpoisto kohtaan ja johan parani!
Minä menin muuten samana päivänä iltavuoroon, kun viisaudenhammas poistettiin leikkaamalla. Ei ollut ihan viisasta. Ei kai siis ihme, että lähti se tulppa siitä poistokohdasta vai mikä olikaan.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 13.59
Apua sullekin tämä tuttu juttu! Se kipu laittaa ihan kyykkyyn, ihan polvillani olin tuskasta. Kipua tosiaan taittaa tuo joditullo. Muistan, kun menin hammaslääkäriin kuivan kuopan vuoksi illalla Helsinkiin ja teki tuon jodihommelin. Mietin silloin, että jos poliisi puhalluttaa, nouseeko käppyrät! Sitten menin taas omalle hammaslääkärille, joka oli poistanut hampaan ja ei antanut ohjeita eikä antibiootteja ja hän oli vähän vihainen tuosta jodihommelista. Mutta se taittoi edes jonkin verran tuota kipua, joka kesti helvetillisenä 3 viikkoa. Mutta saman teki sitten tämä hampaanpoistaja eli uuden hyytymän ja sitten iski antibiootit ja sitten meni se noin 2,5 viikkoa ja lopulta parani. Kovat oli särkylääkkeet, 800mg Buranaa ja jotain kolmiolääkettä kyljessä ja 3 viikkoa tuli nukuttua pystyasennossa, koska makuuasennossa särki niin kovin.
Eikä eli vähän sama homma kuin meikäläisellä, ei tässä sen kummempaa, hammas poistettu ja elämä jatkuu, kunnes iskikin tuskat. Voi meitä, mutta jos ei ohjeisteta, niin mistä sitä ekalla kerralla voi tietää. Ei se nyt ole ihan tavallista kuitenkaan, että hampaita poistellaan.
Kiitos tästä Minna ja symppaan sua niin <3 Meillä ihan sama tarina. Sydämellistä viikon jatkoa ja hyviä hammaspäiviä. <3
Poista
Vastaa
Marjo-Riitta / Käsintehtyä ja kaunista10. maaliskuuta 2020 klo 17.11
Sympatiat täältäkin. Itselläni taustalla lapsuudessa koettu nöyryyttäv(i)ä kokemus hammaslääkärissä, jonka seurauksena myös hammaslääkäripelko. Suussa onkin sitten reikiä enemmän kuin paikkaamattomia hampaita, 3 viisuria poistettu, 3 juurihoitoa tehty ja myöskin tuo alveoliitti (=kuiva kuoppa), joka oli kiputasoltaan aivan J Ä R K Y T T Ä V Ä. Siitä kokemuksesta jo viisi vuotta aikaa, mutta kirkkaana mielessä yhä.
Tsemppiä!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.03
Juurikin tämä, ennen vanhaan hammaslääkärit oli siis osa vaan tietenkin, mielivaltiaita! Ihan sama kokemus, kun 17 vuotiaana paikattiin ilman puudutusta ja kun hikisillä käsillä tarrauduin tuolin käsinojiin kiinni, lääkäri tiuskaisi "onpa sulla alhainen kipukynnys". Ja eipä muuten oikeasti ole mikään alhainen, hän oli ihminen, joka aiheutti vuosien hammaslääkäripelon!
Minäkään en uskaltanut moneen vuoteen käydä lääkärissä, kunnes menin ja asiat muuttui ja ymmärsin, ettei nykyään tarvitse kenenkään kivusta kärsiä hammaslääkärin tuolilla.
Juu tuo kuiva kuoppa ei unohdu ikinä, olen verrannnut sitä siihen, että kuin olisi synnytyspoltot 3 viikkoa putkeen, aivan jotain järkyttävää! Ei unohdu ikinä täälläkään ja siksi nyt hieman pelottaa, miten tämän kanssa menee, 5vrk on kuulemma kriittistä aikaa.
Kiitos kovasti ja kiitos jaetusta kokemuksesta, joka on niin samanlainen omani kanssa.
Sydämellistä viikon jatkoa Marjo-Riitta. <3
Poista
Vastaa
Taru10. maaliskuuta 2020 klo 18.05
Tsemppiä ja toipumista sinne <3<3 Been there done that (hammas halkesi pähkinöistä ja vedettiin irti) ja menihän se onneksi ajan kanssa meni ohi..mutta ne säryt 🙁
Muisk!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.04
Saitko kuivan kuopan apua sinäkin? Tätä hampaanpoisto särkyä kestän hyvin, mutta sitä kuiva kuopan järkyttävää monen viikon tuskaa en kestäisi saada uudelleen, pelottaa hieman, mutta 5vrk on kriittistä aikaa ja toivottavasti tällä kertaa ei tule vaan on ihan tätä peruskipua.
Muiskuja ihanuus. <3
Poista
Vastaa
Mannilainen10. maaliskuuta 2020 klo 18.25
Huh! Hammassärky on kamalaa ja minulla on ikäväkseni huonot hampaat, joten tiedän, mitä hammassärky on. Onneksi sait nopeasti hoitoa ja apua tilanteeseen, vaikka hammas lähti.
Minulla on poistettu kaikki neljä viisaudenhammasta, joka lienee syynä tyhmyyteeni. 😀 Lisäksi noin vuosi sitten lähti ylärivistä yksi hammas. Kaiken lisäksi näkyy, jos leveästi hymyilen, mutta en ole laitatuttanut implanttia. Loppukesästä, kun kävin hammaslääkärissä ja käytiin purukalusto läpi, oli lopputulemana, että yksi hammas on ongelmainen. Siihen pitää tehdä juurihoito tai poistaa, koska juurihoito ei välttämättä onnistu, jolloin hammas pitää joka tapauksessa poistaa. Valitsin juurihoidon ja sain kaupungilta jonkin lappusen, jolla lupaavat korvata osan hoidosta yksityisellä puolella. Viivytin ajanvarausta pitkään, ja lopulta peruin koko homman. Miksi kummassa antaisin repiä täysin oireettoman hampaan auki? Myönnän, tein ehkä tyhmästi ja pelotti, mutta en vain jaksanut ajatusta toisesta hampaanpoistosta. Sitä paitsi pelkään juurihoitoa ehkä enemmän kuin mitään muuta.
Ja minulla on muuten myös purentakiskot, koska puren hampaita hulluna öisin. Huono puoli se, etten saanut aikoinaan mitään huolto-ohjeita kiskoihin. Nyt vasta löysin kaupan kempparihyllyltä puhdistusaineen kiskoille. Kylläpä ovat nykyään puhtaat. Aiemmin vain yritin vedellä ja hammasharjalla putsailla.
Parempaa loppuviikkoa sinulle <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia10. maaliskuuta 2020 klo 19.15
😀 Minäkin kuulun yöjyrsijöihin 😀 Kerran näin unta, että söin karkkia ja heräsin siihen, että pureskelin kiskoja oikein antaumuksella. Olipa hilpeä herätä moiseen ;D
Poista
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.09
Niinpä, hyvää hoitoa Suomessa saa, olen niin kiitollinen. <3
Sinä höpsö ihana ja niin viisas, että oksat pois. <3 Mäpä se vasta tyhmä olen, koska viisaudenhampaista ei ole syntynyt edes aihioita, röntgenkuvattu on. Hehe. Mutta hei yksi ongelma vähemmän, kiitollinen siitäkin.
Mä niin ymmärrän sua, hieman on motto, hammas irti ennenmmin kuin juurihoito. Pelkään tuota juurihoitoakin kuin ruttoa ja en ole sitä siis kokenut, mutta nuoruudessa kuullut kauhukertomuksia. Luultavasti tänä päivänä, en siis tiedä, luulen vain, ei ole niin kivuliasta, kuin ennen vanhaan? Mutta ymmärrän ja symppaan pelkosi. <3
Olen miettinyt, kun sain Latviassa erittäin hyvää hoitoa yksityisen puolelta, josko sinne, jos implantteja alkaa tarvita, sillä siihen suuntaan tässä ollaan selvästi menossa, jo toinen poistettu hammas, kääks!
Oi kiitos tuosta vinkistä purentakiskoihin. Mutta arvaas mitä, hampaat elää ja oma kisko ei enää istu suuhuni! Pitäisi varmaan mennä hammaslääkäriin taas.
Ihanaa loppuviikkoa Mannilainen ja kiitos jaetusta kokemuksesta. <3
Poista
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.09
Ihana Tarja, voi meitä kiskoinemme. <3
Poista
Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia12. maaliskuuta 2020 klo 5.48
<3
Poista
Vastaa
Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia10. maaliskuuta 2020 klo 19.14
No, huh huh. Olipa kokemus, joka muuttui kuitenkin oikeastaan ihan hyväksi kokemukseksi. Nyt toipumista toimenpiteestä ja katse eteenpäin- Ei kuitenkaan tuonne 90-vuotiaaksi asti, vaan ihan max huomiseen ;D Ihan paljon parempaa viikkoa sinulle <3
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.09
Hienosti sanottu, ehkäpä pitää elää päivä kerraallaan, eikä miettiä miten 90 vuotiaana sitä ollaan ihan retuperällä. 😉
Sydämellistä viikon jatkoa Tarja. <3
Poista
Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia12. maaliskuuta 2020 klo 5.52
No, onhan se minunkin näitä elämän viisauksia jakaa 😀 Itsellä katse joissakin asioissa lipsahtaa usein (jos ei aina) ihan liian kaukana. Oisko se niin, että meilläkö muka keski-ikäisillä se katse lipuu tuonne tuonne kauas tulevaisuuteen 90-vuotiaana eloon ja oloon. Mutta näillä mennään, että tartutaan hetkeen vaan 😀
Poista
Vastaa
Pilvi10. maaliskuuta 2020 klo 20.17
Iiks, odottelen tässä juuri viisaudenhampaan poistoon menemistä - jonka jo kerran siirsin, kun mukamas tuli jotain sitä tärkeämpää tekemistä sille päivälle ;). Hammasjutut eivät ole kivoja, mutta onneksi harvoin joutuu tällaisiin operaatioihin. Julkisella puolella minäkin nyt hoidatan vihoviimeistä viisaudenhammastani ja olen superonnellinen aina saamastani hyvästä ja halvasta palvelusta! Toivottavasti olet paranemaan päin!!
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.12
Niin symppaan sua, koska hampaanpoisto vaan ei ole kivaa millään tasolla! Ihan samaa mieltä julkisesta palvelusta, älyttömän hienosti hoidettu kaikki, kiitollinen siitä.
Kovasti tsemppiä Pilvi viisurin poistoon. Ja juu tämä on ihan juhlaa verrattuna siihen hammaskipuun. Pieni jomotus ei ole mitään, joten olen hyvin onnellisena täällä ja elän vaan toivossa, ettei kuivaa kuoppaa tule.
Sydämellistä viikon jatkoa Pilvi. <3
Poista
Vastaa
marja 50+ eloa ja oloa10. maaliskuuta 2020 klo 21.01
Voimia toipumiseen sinulle! Jännä sattuma, että minulla oli tänään hammaslääkäri. Laitettiin paikka juurihoidetulle hampaalle. Tämä oli kolmas käynti juurihoidon takia. Vähän leuhkin tässä, etten ottanut juurihoidossa puudutusta, enkä muutenkaan sitä yleensä ota. En pelkää hammaslääkäriä kivun takia vaan siksi, että siinä tuolilla on niin avuttomassa tilassa, lääkärin käsissä kaikki.Ja kahden viikon päästä poistetaan alhaalta viisauden hammas, mikä on toooosi huonossa kunnossa. Oli hyvä lukea postauksestasi vinkiksi, miltä tuntuu hampaanpoiston jälkeen. Olen itsekin ajatellut, että kun hampaista alkaa paikat irrota yhtenään, vanhuus on tullut.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.14
Olet sinä sissi, ettet ottanut puudutusta! Olen ihan samaa mieltä tuosta, että sitä on niin antautunut siinä tuolissa ja suu on jotenkin myös sellainen privaatti alue, jota ei halua ronkittavan. Mutta en ikinä selviäisi ilman puudutusta! Olet Wonder Woman Marja. <3
Täällä on oikein hyvä fiilis ja pieni jomotus ei tunnu missään, kun vertaa siihen tuskaa mitä hammassärky oli. Nyt hoidan huolella ohjeiden mukaan ja jännään, ettei vaan tule sitä kuivaa kuoppaa. Sitten on helvetti irti!
Sepä, kyllä tämä on ikääntymisen merkki, voi blaah.
Ihanaa viikon jatkoa Marja. <3
Poista
Vastaa
Helena10. maaliskuuta 2020 klo 21.38
Minulla oli yksi hammas irti. Mutta onneksi hammaslääkäri otti sen minun suusta pois. Minä olen ollut tyytyväinen omiin hammaisiin. Pesen aamulla ja illalla hampaat puhtaaksi.
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.14
Ihanaa kuulla, että kaikki mennyt hyvin ja hampaat ovat hienot ja voivat hyvin, niistä saa olla onnellinen ja ylpeä. Hoidat Helena hyvin hampaitasi, hienoa. <3
Sydämellistä viikon jatkoa sinulle. <3
Poista
Vastaa
pipsamuori10. maaliskuuta 2020 klo 22.43
Tuli mieleen,kun minulta poistettiin taaimmainen alahammas.Siihen kamalan suureen kuoppaan laittoi hammaslääkäri jotain vanua ja sanoi,että pure sitä jonkin aikaa,niin verenvuoto lakkaa ja kuoppa kuivaa.Tein työtä käskettyä ja kun puudutus alkoi hellittää,huomasin,että olin purrut siinä samalla poskeani rikki,auts😬Muuten ihan hyviä kokemuksia. Muistan kuinka äiti aikoinaan sanoi, että hampaista ja jaloista täytyy pitää hyvää huolta ja kuinka oikeassa olikaan💕 .Kivutonta ja iloista viikonjatkoa sinulle ❣️
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.15
Oi ei, mutta eihän sitä tunne mitään, kun puudutus on päällä. Silloin on hauska juoda, tosin nyt ei saanut 3 tuntiin. Kun juoma valuukin suusta, kun ei tunne mitä ja miten juo, hih.
Äitisi on viisas nainen, näin se juuri on ja hampailla kun on suora yhteys sydämeen. <3
Ihanaa viikkoa Pipsamuori. <3
Poista
Vastaa
marja-terttu11. maaliskuuta 2020 klo 8.31
Hui, mä jo peliästyyn otsikkoa, jotta mikä hätänä ☺
Lapsuuden hampulääkärikäynnit on jättäny kauhun. Vaikka kipukynnys on melekoosen korkia, niin hammaskipu on kestämätöön. Viimeksi puolitoista vuotta sitte lohkes iso paikka ja hampulääkäri eherotti poistoa, mutta minä intin, jotta nyt se vain paikataan ja puudutuksen kans. No niinhän se tehtiin.
Toivottavasti särkysi on jo antanut periksi ♥
Siis mukavaa keskiviikkoa Tiia ♥♥♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.17
Kääks, mutta lopun alkua tämä.
Hienoa, jos olet pärjännyt tuolla hampaalla, josta lääkäri mietti poistoa. Ehkä se on helpoin ratkaisu. Mutta jos hampaat ovat lähellä etuhampaita, niin ei niitä haluakaan poistaa, kun hymyillessä näkyy iso kolo. Omat on luojan lykky ihan taaimmaiset hampaat, kop, kop, kop, ainakin toistaiseksi.
Kyllä se kova särky antoi heti periksi, kun hammas poistettiin, tämä jomotus on ihan pientä vaan.
Ihanaa keskiviikkoa Marja-Terttu ihana. <3
Poista
Vastaa
Kristallikimara.fi11. maaliskuuta 2020 klo 12.54
On kyllä ja sain pienoisen tapaturman takia ensin hampaaseen pienen raon, siitä jouduin juurihoitoon ja lopulta hammas tulehtui niin, että se poistettiin. Mutta kamalampaa oli se implantin ruuvin ruuvaus leukaluuhun. En ottaisi enää, mutta hengissä ollaan😂
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.18
Kääks, ai implantin laitto on noin hirveää!!!!!!!!!! Nyt täytyy toivoa, ettei sellaista tule sitten eteen, kulps.
Ihanaa viikon jatkoa ja hei reissua Minna. <3
Poista
Vastaa
Marjo 11. maaliskuuta 2020 klo 13.02
Tsemppiä Tiia ja pikaista toipumista ♥
Hammasjutut ovat ikäviä ja ne pitää saada aina nopeasti hoidettu.
Hammassärky on minusta pahinta mahdollista särkyä eikä siihen auta yhtään mikään.
Muutamia vuosia sitten minulla alkoi hammas vihloa päivää ennen juhannusaattoa
enkä mennyt silloin työkiireiden takia hammaslääkäriin. Juhannusaattoaamuna heräsin
sellaiseen hammassärkyyn, että oli pakko mennä Haartmannin sairaalan hammaspäivystykseen,
jossa istuinkin sitten neljä tuntia odottamassa vuoroani. Juurihoito ja antibioottikuuri
joten se juhannus meni suunnitelmien osalta aika uusiksi.
Olen lapsuuden hammaslääkärikäyntien jälkeen tullut hammaslääkärikammoiseksi ja
siksi käyntiä tulee aina lykättyä liian myöhäiseksi.
Toivottavasti olosi helpottuu ♥
PS. Diana on ihana ♥
VastaaPoista
Vastaukset
Tiia Koivusalo11. maaliskuuta 2020 klo 14.22
Voi apua, olet Marjo joutunut kokemaan ihan pahimman kautta! Mietinki itse, mitä jos olisi ollut ulkomailla, omg.... Tiedät todellakin mitä hirveä hammassärky on. Sitä mietin, että miten se iskee yhtäkkiä, miksi ei hiipien, jänniä nämä. Tosin oli pientä kipua, mutta luulin, että ientulehdus....
Onpa sulla ollut maailman kamalin tilanne, että jouduit vielä neljä tuntia jonottamaan kivuissa ja tuskissa, siis aivan järkyttävää. Itsekin taisin päästä soitosta noin 3 tunnin päästä lääkäriin, mutta itse lääkärissä jonotus kesti 45 minuuttia. Kävi tuuri.
Sama juttu, lapsuuden hammaslääkärit, voi miksi olitte niin julmia tai osa teistä.
Kyllä olo helpottui heti poiston jälkeen, nyt on vaan pientä jomotusta ja noudatan ohjeita tarkasti.
Sydämellistä viikon jatkoa Marjo ja Diana kiittää. <3
Poista
Vastaa
Kirsti Kaija11. maaliskuuta 2020 klo 18.46
Voi, miten kurjia hetkiä sinulla on ollut. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin.
Minulta kanssa hukkuu auto parkkipaikalle. Se alkoi sen kun pikkubussi on vaihtui harmaaseen henkilöautoon.
Hammassärkyä en ole kokenut, vaikka pari kertaa olen mennyt hammaslääkärille, kun minulla on ollut poskiontelontulehdus, joka on tuntunut aivan hammassäryltä. Sitä pelkään nytkin, kun olen flunssassa.
Pikaista toipumista Tiia!
VastaaPoista
Irja11. maaliskuuta 2020 klo 21.48
Hyvä että sait hampaan hoidettua, ja höpöhöpö, eivät sun hampaat hevillä tipu, niin kauniit ja ehyet ovat. Omista hampaista menetin kaksi jo vähän yli parikymppisenä ja viisurit sen
jälkeen. Parkkipaikoista/halleista on kokemusta vain vähän, mutta ensimmäinen kerta oli, ettei tunnistin tunnistanut auton rekkaria jonka se muka kuvaa, ja piti soitella ympäri ja ämpäri että pääsimme ulos:)
Hammaslääkärikokemuksista voisin kirjoittaa vaikka kirjan ja mielettömiä särkyjäkin olen kokenut, jopa niin että esikoinen kysyi pikkuisena isältään että kuoleeko tuo äiti:) Pora sattui sen verran, että käskin poistaa koko paskan, se oli vikatikki sekä lekurilta että minulta. Se harmitti jälkeenpäin. Oikomishoidon myötä menetin pari ja implantteja on tällätty, eli pikkulikasta asti on hammaslääkäreistä hyvin kirjavaa kokemusta. Pikkutyttönä pahinta oli se kun avasi oven, niin hammaslääkäri ärähti että taas se kurja tyttö tulee. Meinas pupu ja jotakin muutakin mennä heti pöksyyn. Minulta oli leikattu kurkkua pari kertaa jonka vuoksi yökkäysrefleksi turhan herkkä, sen lisäksi että nokka oli allergian takia aina tukossa ja se oli se syy, minkä vuoksi olin kurja, vaikka kärsinkin reippaasti hoidot. Etukäteen pelkäsin hammaslääkäriä niin että väänsin monesti itkua. Isompana oli kivojakin hammaslääkärireissuja eli odoteltiin muita baarissa, purtiin leuhkana purkkaa ja soitettiin levyjä. Hampaat taisi olla jo niin täynnä paikkoja, ettei niitä voinut enää paikata:)
VastaaPoista
Johanna - Omamaamansikka-blogi12. maaliskuuta 2020 klo 3.19
No hyvä kun selvisi! Hammassärky on inhottavaa. Kertakaikkisen inhottavaa. Mä olen vanhemmiten ryhtynyt himo hammaslangan käyttäjäksi ja hampaiden pesijäksi. Muutama päivä sitten luin, että jos pesee hampaat 3-4 kertaa päivässä, niin se saattaa vähentää diabetes riskiä. Mä harjaan aika usein.
Meillä kivunlievitys on sellainen juttu, johon suhtaudutaan ÄÄRIMMÄISEN vakakavasti. Toimenpiteestä riippuen tarjolla on vähintään rauhoittavia lääkkeitä tai ilokaasua. Toistaiseksi olen selvinnyt perinteisellä puudutuksella, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Onneksi sulla helpotti! Ja ohjeetkin osataan nykyään antaa 🙂
VastaaPoista
Heli-Hannele - Beach House Kitchen12. maaliskuuta 2020 klo 9.40
Huh miten hengästyttävä stoori, toivottavasti nyt kaikki hyvin ja voit syödä jo kiinteää? Minulla on kyllä jonkun sortin hammaslääkäripelko, tullut sieltä nuoruudesta kun on joutunut porattavaksi ilman puudutusta. Siksi varmistan nykyää monta kertaa, että onhan tarpeeksi puudutusainetta ja on odotettu niin, että koko pää on puuduksissa. Menetin kolarissa hampaita ja eteen on laitettu implantti, sen laittaminen n. 20 v sitten oli niin hirveätä, se ruuvaus ja ähellys, pahin koskaan kokemani hammasjuttu! Viime vuodet olen selvinnyt helpolla, käynyt vaan hammaskiveä poistamassa, mutta nyt pitää kyllä tilata uusi aika, ties mitä suussa muhii, kääkkelis. Ihanaa nähdä tänään <3
VastaaPoista
Rva Kepponen12. maaliskuuta 2020 klo 10.08
Hyvä, kun sait hoitoa nopeasti! Toivottavasti kivut hellittävät pian ja kuoppa paranee.
Minä olen saanut itselleni jonkinlaisen hammaslääkärifobian. Japanissa hammashoitoni jouduttiin välillä keskeyttämään, että sain vähän levätä ja itkeä rauhassa käytävällä. Minulle kävi sellainen juttu, että Suomessa tehtyyn syvään paikkaan kertyi painetta ja juuri oli hieman ärtynyt. Suomalainen hammaslääkäri neuvoi avaamaan paikan, laittamaan juuren antibioottia. Näin tehtiin Japanissa. Hammas rauhottuikin hyvin ja väliaikainen paikkasementti päätettiin korvata lopullisella. Puudutusta ei juuri käytetty ja aineen annostelu oli muutenkin kitsasta. Väliaikaisen paikan poisto meni hyvin, mutta sitten se lopullinen paikkasementti aiheutti aivan järkyttävän kivun. Ei auttanut muu kuin porata se pois ja laittaa taas väliaikainen paikka. Oli aika karmaiseva kokemus. Muutaman vuoden päästä hammas piti juurihoitaa. Silloin hammaslääkärini antoi minulle jonkin miedon rauhoittavan lääkkeen ja makasin koko operaation rentona tuolissa ihaillen kattovalaisinta 😀
VastaaPoista
Leena12. maaliskuuta 2020 klo 10.08
Hammas kipu on kyllä yks inhottavimpia.
On hyvä, että nykyään koululaisten hampaat hoidetaan hyvin.
Itsellä on hirvee muisto kouluajan hammaslääkäristä. Naislääkäri oli aivan kauhee. Huusi ja oli kovakourainen. Kaikki sitä pelkäsi. Jätti lääkäri kammon pitkäksi aikaa. Lopulta, kun uskalsin mennä hammaslääkäriin, olikin suussa korjattavaa. Silloinen naishammaslääkäri oli myös ronski nainen. Pois vaan, oli kommentti monen hampaan kohdalla.
Nyt käyn hammasklinikalla, jossa aivan ihanat lääkärit. Siellä pelkoni on häipynyt. Kutsu tulee vuosikäynnille säännöllisesti. Viime käynnin jälkeen lääkäri sanoi, että seuraava käynti onkin hammashygienistille.
>Leenalii
VastaaPoista
Anne Maarit Ylikomi12. maaliskuuta 2020 klo 12.15
Tunnen niin syvää myötätuntoa lukiessani tuon kyseisen päivän kivun ja tuskan hampaan vuoksi. Itselläni on järkyttävä hammaslääkäripelko ollut aina, lapsesta asti tähän reiluun viiskymppiseen ikävuoteen asti. Viimeisin karmaiseva kipukokemus oli muutama vko sitten. Yhdessä hampaassa juurihoito (en suostu tähän ikinä enää) kesken. Ennen seuraavaa hoitokertaa eräänä aamuna herättyäni huomasin, että poski hieman turvoksissa, mutta ei kipua. Hakeuduin kuitenkin tietenkin akuuttihoitoon. Siellä hampaaseen tehtiin juurihoito, putsauksineen ja lääkepaikkoineen. Puudutus kun hävisi, alkoi sanoinkuvaamaton kipua. Aluksi ajattelin, että kuuluu ”taudin kuvaan”, että on jotain jälkimaininkeja. Soitin itse jopa perään, että eikö minulle olisi kuulunut määrätä antib.kuuri, koska paha tulehdus. Kuurin sain sitten. Kunnes seuraavana aamuna poski oli aivan muodoton, en saanut kunnolla suuta auki. Hakeuduin taas hoitoon, lähi hammashoitolaan sain ajan. Siellä sanoin ovella, että tämä hammas otetaan pois, en kestä yhtään enää. Hammaslääkäri siellä huomasi röntgenkuvasta, että eilispäivän hoidossa ilmeisimmin tapahtunut virhe. Hammas pyynnöstäni poistettiin. Sain toiset antibiootit rinnalle, dreeni poskeen, mitä pitkin märkää tarkoitus tulla pois ja dreenin poisto+jälkitarkistusajan. Kyseinen hammaslääkäri soitti mulle 3 kertaa, että miten voin. Tilanne oli sikäli vakava, että jos turvotus olisi levinnyt kaulaan, olisi ollut hengitys mahdollisesti vaikeata ellei mahdotonta ja olisi vaatinut sairaalaan menoa äkkiä. Pahin kokemus tähän astisista, vaikka hammasongelmia ollut ennenkin. Nyt on pelko voitettava ja hoidettava todella säännöllisesti. Ensi vkolle siis suuhygienisti varattuna. Hammaskiven poistossakin otan puudutuksen, niin kova pelkoni on. Mutta nämä eivät ole leikin asioita. Onneksi sait avun.
VastaaPoista
Leena Lumi12. maaliskuuta 2020 klo 20.10
Tiia, anteeksi nyt mutta täällä kaksi nauraa mahat kippurassa, anteeksi 🙂 Ei pitäisi, sillä Lumimiehellä se hammasleikkaus ensi ti. Tilaan oman hammaslääkärini vasta kun tiedän, että hän ei saa mitään infektiota. Ainakin leikkausta edeltävänä iltana on antibiotteja, samoin aamulla…Minulla on vaihtunut ihana, ihana hammaslääkäri, koska ei uskonut minua, vaan jatkoi urheilua. Ensin meni polvi jalkapallossa ja sitten siirtyi kössiin ja pallo lensi silmään ja hän sokeutui toisesta silmästä. Ei voi silleen olla hammaslääkärinä. No, miksi kaipaan Harria? Siksi, että 20 vuotta sitten about saman yksityisen aseman mainostetuin hammaslääkäri olisi poistanut minulta yhden hampaan. Sain sokin! Kävelin käytävän yli Harrille ja kysuin, että katsooko heti. Hän katsoi, että ei mitään tarvetta poistaa, juurihoidolla selvitään ja pidä sitten tästä mun taideteoksesta hyvää huolta. Olen pitänytkin, mutta nyt on aikaa vierinyt ja joskus yöllä on läntättävä siihen Harri-hampaaseen Elmex professonalia, jotta ei viiltele. Se muuten auttaa paremmin kuin särkylääke ainakin tässä mun jutussa. No, nyt on sitten uusi hammasläkäri ja kun kysyin, että jos tulee tarve tehdä Harri-hampaaseen uusi juurihoito pystyykö hän siihen. Sanoi, ettei ole varma…No, nyt sitten säästelen Salzburgiin matkan sijasta yhtä lääkäriä Mehiläisessä, joka on erikoistunut juurihooitojen uusintoihin…Sitä ennen käyn M:lla hoitamassa yhden hampaan, jossa paineentunnetta kun puren ja sitten yhden kuluneen paikan vähintäin. Jotenkin kummalliseksi mennyt elämä. Mutta kuvittele: Mehiläisessä saa nukutuksessa, jos tulee vaikka implantti eteen. Näin kävi eräälle nuorelle miehelle urheluvamman takia, mutta hänellä oli hammasvakuutus, joka korvasi suoraan ja heti hammaslääkärille!!!
Kiitos, niin hauska juttu kaikesta huolimatta peräpukamineen kaikkineen, että pakko saade Meri lukemaan tämä, kun se linkki nyt ei sitten siirry. Haluan naurattaa nyt sinua: Laitoin kerran pukamavoidetta silmien ympärille, kun käytin silloin sellaista joka oli samanlaisessa tuubissa, nyt on Widmer ja sen paikka on yöpöydällä. Tonen nauru ja tosi juttu: Sisarnei mies tuli ihan oudon näköisenä kerran meillä suihkusta aamiaiselle ja sanoi, että hän otti sieltä suihkun viereiseltä kivihyllyltä jotain suihkuainetta ja pesi sillä hiuksensakin. Sitten oli ihmetellyt aineen koostumusta ja kun se ei yhtään vaahdonnut. P. oli pessyt liukuvoiteella :)!!!! No,hän oli menossa Kuusamoon karhuja kuvaamaan, joten sanoin, että ’ei se Juuso siitä sun liukuvoidepesusta huonoa tykkää.’
♥♥
VastaaPoista