Kuukausi: kesäkuu 2020

En usko ihmeisiin, mutta…

En usko ihmeisiin, mutta…

Täällä on tapahtunut ihme, selvä viesti tuonpuoleisesta, että kaikki järjestyy, elämää on kuolemankin jälkeen. Mitä tietenkin ihmettelen ja kyseenalaistan, uskon, koska haluan niin uskoa, jotta suru helpottaisi vai onko kaikki kuitenkin vain sattumaa?

En saa itsekään kiinni mihin uskon ja mihin en. Uskon, että ihmisen elämä on jana, meitä ei ollut ennen syntymää, eikä ole kuoleman jälkeenkään. Eikä tässä ole mitään pelottavaa, sillä emmehän ennen kuolemaa tunteneet kärsimystä tai surua, koska emme olleet olemassa.

Toisaalta uskon universaaliseen energiaan, että kaikki on yhtä samaa energiaa, niin avaruus, planeetat kuin elävät olennot, olemme yhtä. Kun kuolemme, meistä tulee osa tähtipölyä tai palaamme takaisin osaksi tätä energiaa, mistä alunperin lähdimmekin.

Elämä sellaisenaan mielessäni päättyy, mutta saattaa jatkua yhteisenä energiana maailmankaikkeudessa. Pallottelen näitä kahta asiaa, järki sanoo ettei kuoleman jälkeen ole mitään ja toivo sisällä ja se puoli, jota ei kannattele järki, uskoo johonkin tuonpuoleiseen.

Kun olen ollut surun murtama ja polvillani elämän edessä, olen rukoillut isoa voimaa tulemaan apuun vaikka taas järjellä ajatellessa en usko tälläiseen isoon voimaan. Toisaalta uskon, että kaikki uskonnot polveutuu tästä isosta voimasta ja ihmiset ovat luoneet tästä voimasta oman näköisensä.

En lakkaa ihmettelemästä miten elämä on ihmeellistä, syntymä, kukat, puut, maapallo, avaruus, mehiläisten pölytys, eläinten suojavärit, dna-kierre, vuodenajat, mikrobit, valkosolut, atomit, hitsi kännykät, televisiot, ihmisen aivot, lapsen kehitys, elämänkaari, kaikki mitä näemme ja koemme. Sattumaako ihan kaikki?

Uskon ja en usko, mutta ehkä sisimmissäni uskon kuitenkin, mutta mihin?

Kun sain isältäni soiton 20.5, että mummi, äitini on nukkunut pois, seisoin ulkona katsellen taivaalle. Sanoin isälle, että ”toivon, että mummi antaisi jonkun merkin, viestin tuonpuoleisesta.” Isä kysyi ”onko mitään merkkiä näkynyt,” vastasin ”ei ole” ja mielessäni ajattelin, että on aivan huuhaata toivoa merkkiä, joka on kuitenkin oman mielikuvituksen tulosta, sitä ettei hyväksy toisen poismenoa, että haluaa pitää kiinni rakkaasta edesmenneestä.

Mutta sitten tapahtui jotain ihmeellistä.

Mummi antoi kaksi alppiruusua tyttärelle 1-vuotislahjaksi. Istutimme alppiruusut keittiön ikkunan alle, jotta voisin ihastella upeita alppiruusun kukkia joka kevät, kuten mummini teki aina Sipoon mökillä. Rhodo ei kukkinut koskaan, antoi vain pari hassua kukkaa näiden 15-vuoden aikana, viime vuosina ei enää yhtäkään. Kyselin neuvoja ystäviltä ja onko paikka rhodolle huono kukkia.

Mutta sitten tapahtui ihme, se ihme jota odotin ja toivoin ja niinpä vaan tänä kesänä meidän alppiruusu on pullollaan nuppuja ja kukkii sellaisessa loistossaan, etten ikinä osannut enää edes toivoa. Mummi lähetti viestin sittenkin. <3

Sattumaako? Tilastollisesti eli järjellä ajateltuna kaikki maailman ihmeet eivät voi olla sattumaa, sillä ihmeitä on niin paljon. Eli voin järjellä ja tilastoihin tukeutuen nojata ja uskoa ihmeisiin. On se merkillistä miten ihmismieli selittää itselleen asiat.

Kuitenkin tämä hämmentävä alppiruusujen runsas kukinta juuri nyt antaa toivoa ja uskoa siihen, että kaikki ei ole sitä miltä päälle näyttää. Eikä avaruudesta katsottuna pienen muurahaisen eli ihmisen ole tarkoitus edes ymmärtää kaikkea.

Siksi meille on annettu usko, toivo ja ehkäpä pinnan alla kytevä intuitiivisuus, aineettomat ja ei käsinkosketeltavat asiat, joissa voi piillä enemmän viisautta kuin rohkenemme tunnustaa itsellemme.

Haluni uskoa selittämättömään, että mummi tuli alppiruusujen kukinnon välityksellä kertomaan, että mummilla on kaikki hyvin, tukee halua uskoa myös johonkin suurempaan. Täällä asiaa nyt makustelen, järki ja toivo taistelevat keskenään, mutta tällä kertaa haluan järjen häviävän tämän taistelun. Sillä ihmeitä tapahtuu koko ajan nenämme edessä, jos vain haluamme niihin uskoa ja ne nähdä.

Condor sarjasta bongasin tänään tämän lauseen ”Fiktion ja todellisuuden ero on puutteellinen mielikuvitus.”

Miten siellä, mihin uskotte ja mihin ette? Etiäisiä, viestejä tuonpuoleisesta mitä vaan olisi mielenkiintoista kuulla ja toki myös, jos ette usko lainkaan tälläisiin asioihin?

Sydämellistä uutta viikkoa kaikille ja voikaa hyvin. <3