Kaikki on vinkin vonksin tai ainakin heikun keikun!
Madara kasvoöljy saatu

Vaikka kuinka yrittää ilon valoliekkiä pitää yllä, niin kyllä se on niin, että himppasen ahdistaa ja tiedän, että kaikilla on varmasti samat fiilikset.
Miehen kanssa tässä aamiaisella juteltiin, että vaikka netin pitäisi olla se tietotulvapaikka, niin voiko netti jopa tyhmistää. Liikaa informaatiota, liikaa vastakkaisia mielipiteitä, tulee ahdistus ja alkaa epäilemään omaa vankkumatonta mielipidettään. Siis näin spekulaationa.
Ihan hirmuisen väsynyt netissä vastakkaisasetteluihin, ottaako rokotusta vai eikö jne. Kaikki poliittinen vastakkainasettelu, huhheijaa. Kaikilla sallittakoon omat mielipiteet (paitsi vihapuheet), mutta kun huomaa oman Facebook seinän täyttyvän vastakkaisesta tai jopa oman mielen suuntaisesta propagandasta alkaa väsyttää. En kaipaa kumpaakaan.
Juu osaan etsiä itse tietoni, ei tarvitse täyttää vielä Facebookkia ja Instaa, että yritetään käännyttää suuntaan tai toiseen. Hieman on maailmanlopunolotila ja, että ihmiskunta on totaalisesti jakautumassa kahtia.
Tuntuu, että aiemmin vastakkainasettelut tapahtui poliittisella saralla, mutta nyt on myös korona vastakkainasettelua. Näinhän se menee ja totta kai ihmiset ovat aikojen alusta tunteneet eriävästi asioista. Mutta edelleen en kaipaa propagandaa Facebook seinälleni. Pyörin nykyään Facessa aniharvoin, kun tuntuu, että siellä on jatkuvasti jonkinlaista kähinää ja kihinää.
Ihan paras ryhmä Facessa, on Kissaryhmä ei tosikoille, siellä kelpaa kaikki kissat, ulkokissat, maatiaiskissat, sisäkissat ja rotukissat ja nakukissat. Ketään ei yritetä käännyttää karvattomien kissojen kannattajaksi tai päinvastoin ja kenenkään kustannuksella ei koskaan naureta.

Hän on muuten perheenjäsenemme Pulla, liekö esitellyt tätä suloista tapausta aiemmin vaikka ollut perheessämme jo kuukausia aktiivisena perheenjäsenenä.
Toinen asia, näistä mukeista eli kyllä kerään niitä, erittäin epäaktiivisesti tosiaan nykyään, koska ainoa suuri keräilykohteeni eli Disneyn klassikkomukit, niiden valmistus lopetettiin vuonna 2007.
Mutta tosiaan ainoa asia mitä kerään on mukit. Muumeja kerätään tytöille. Mutta kun on niin moneen kertaan kyselty, että mitäs nämä mukit oikein on.
Nyt vielä on paha tilanne, kun koko ajan tulee oltua neljän seinän sisällä, eikä omaa tunkkaista naamaakaan jaksa kuvailla, niin kuvailen sitten aamukahvihetkiä, kuten olen tosin tehnyt 7 vuoden ajan. Pyöritellyt myös aika pitkälle samoja mukeja, mutta kun on paljon mukeja, niin toki kukaan ei muista, jos sama muki esiintyy useamman kerran. Olen saanut myös paljon lahjaksi mukeja, olen helppo kohde, kaikki tietää, että rakastan mukeja.
Mutta tosiaan mukit eivät liity tähän hävitä 5 asiaa päivässä juttuun, sillä en toki keräilyjäni ala hävittämään, koska saan joka päivä kahvimukeista iloa, kun ryystän niistä kahvia.
Tosin mukejakin lähtenyt aikuisten lasten koteihin, sillä mikä ettei. Jos lapset tykkää, niin saavat vaikka talon seinät viedä mennessään eli totta kai lapsille haluaa antaa vaikka silmät päästään. 🙂
Mutta siis mukeista on viime aikoina aika paljon kommentoitu ja sen kommentoinninkin kanssa kannattaa olla hienovarainen kommentoit sitten mistä asiasta ihmiselle tahansa. Eli jos kysyt mitä nämä muki jutut on tai kuinka paljon sulla on oikein mukeja ja laitat perään vaikka sydämen sijaan räkänauruhymiön, niin jään kyllä ihmettelemään sitä räkänauruhymiötä, että nauretaanko tässä meikäläisen kustannuksella.
Noh sitten voi toki nauraa vähän itselle, että olen vähän hullu, mutta ei tämä hulluus kaiketi vahingoita kuitenkaan ketään. 🙂
Näin se vaan menee, että tekstin kanssa pitää olla varovaisempi, kun ei ole niitä eleitä ja ilmeitä mukana eli maltilla niiden räkänauruhymiöiden kanssa. 🙂 Meikäläisellä voi olla koronakiukku tai pms-kiukku tai esivaihdekiukku, kaikkea löytyy eli voin vaikka vahingossa vetää herneen nenään.
Ja hei olen itsekin laittanut vahingossa vihahymiön Tallinkin viestintäjohtajan Marikan onnitellessa meikäläistä synttärinä, että näin voi kyllä maar tapahtua. Eli täytyy nyt itsekin ottaa ryhtiliike, eikä ärsyyntyä niin herkästi.

Näistä ärsytyksistä huomaan, että no niin, seinät alkaa kaatua päälle. Mutta jos viikon kohokohta on auton katsastus tai kauppareissu, jolla bongasin näin somia servettejä, niin vähemmästäkin alkaa ärtymään.
Olen siis huomannut, ettei liikaa kannata ottaa tietoähkyä, ihmisiä ei kannata ottaa liian vakavissaan ja lisäksi jos ärsytys tuntemuksia herää, niin silloin omassa päässä alkaa viiraamaan, sillä niinhän se on, oma mieli on se, joka antaa ärsyyntyä. Tai se räkänauruhymiö tai vihahymiö voi ollakin silkka vahinko. 🙂


Laitoin tänään Keyword:Love blogin Jonnalle kuvan, että rakastan tätä Madaran kosteuttavaa vitamiiniöljyä ja sitten mietin, että miksen vinkkaa tästä täälläkin.
Nimittäin luonnonkosmetiikan saralla en pysty moniakaan tuotteita käyttämään, sillä kasvot reagoi ja ilmestyy paiseita. Mutta tämäpä ei ole aiheuttanut paiseita lainkaan ja on ollut pakkaspäivien pelastus. Käyttöalueena ollut kynsinauhat, leuka ja nenänpielet.
Tässä on ihanin tuoksu mitä missään ihonhoitotuotteessa ikinä ja voisin nuuhkutella tätä öljyä jo ihan pelkästään. Ei jätä öljyistä pintaa iholle ja todella auttaa hilseilevän kuivaan ihoon.
Niin ja tietenkään ei toimi tuoksuallergikoille, koska tässä on voimakas, freesi ja ruohoinen tuoksu, joka ei jää tosin iholle pörräämään, mutta antaa fantastisen käyttökokemuksen. Tästä tuli sellainen tuote, ettei voi elää ilman ja en ole varma johtuuko siitä, että mitä tekee iholle vai miten mieletön tuoksu tässä on.

Mä näitä kahvihetkiä kuvaan kai viimeiseen asti. Tupsahti tässä Matin ja Tepon kipale mieleen. 🙂 Mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi. Mutta hei Instatilillä on noin 80 vajaa 10 000 seuraajaa ja ei ne seuraajamäärät, mutta haluan kovasti swipe up linkin instaan, jotta voin suoraan instasta ohjata tänne blogiin ja muihinkin paikkoihin. Ehkä se 10 000 tulee tänä vuonna täyteen tai ehkä ensi vuonna, mutta pidän peukkuja pystyssä, että pian, helpottaisi tätä hommaa suuresti.
Mutta mukeja olen instaan eniten tykittänyt eli luulen, että maailmassa on muitakin ihmisiä, jotka rakastaa mukeja, hihi.

Sitten vielä kaiken maailman maskikyttäämisistä ja sun muusta. On hienoa, että välitetään ja pidetään huolta, mutta ajatelkaa jos jokainen meistä hoitaisi oman tonttinsa, niin se poikisi jo pitkälle.
Totta kai ymmärrän, että ihmiset, jotka pitää huolta asioista, niin heitä ärsyttää, jos muut ei pidä, ärsyttää itseänikin, mutta ei siitä kannata itselleen sädekehää alkaa kehittämään, eikä kärjistyneitä tilanteita, että alkaa vallan poliisiksi missä kuka ja ketä on käynyt.
Ihan merkillisiä ilmiöitä on tulvahdellut jopa ihmisiltä, jotka itse riekkuvat vaikka missä ja kuitenkin samaa aikaa toimivat poliisina missä muut kulkee. Näytetään hyvää esimerkkiä ja jätetään huutelu vähemmälle, niin hyvä tulee.

Kun jättää muiden ihmisten elämän spekuloimisen, vapautuu valtavasti hyvää energiaa omaan käyttöön ja hei myös aikaa.
Olen myös saanut omaan ärsytykseen apua siitä, että skippaan jutut, joissa vaahdotaan negatiivisessa mielessä liikaa ja kyllä vaikka olisin asiassa samaa mieltä.
Inttäminen, väittelyt, ei jaksa, koska menee niin paljon aikaa pitää ihan se oma pää positiivisessa moodissa neljän seinän sisällä.
Ymmärrän, että asioita purkautuu ja ihmisillä on tarve purkaa itseään, ihmiset ovat peloissaan, mutta voisiko silti yrittää positiivisen kautta.
Antaa hyviä neuvoja syyllistämättä muita. Ihan sama koskee tätä muki asiaa ja tämä on nyt poikkeuksellinen kommentti täällä blogissa, mutta mitä hitsiä se kenellekään kuuluu vaikka vuoraisin meidän talon mukeilla ja laatottaisin vielä ulkopinnat ja kylppärit mukeilla.
Hyvät ihmiset antakaa kaikkien kukkien kukkia ja olla just niin höpsähtäneitä kuin kukin on. Höpsähtänyt olen juu, sitä ei käy kiistäminen, mutta kukin tavallaan ja sellaista kuin täydellinen ihminen, niin sellaista ei olekaan, niin ihan turha on muita alentaa, siinä näyttää vaan oman höpsähtäneisyytensä.



Joten mukikuvat jatkuu edelleen ja ymmärrän ettei ne voi millään kaikkiin kolahtaa, eikä niistä tarvitse tykätä. 🙂 Rauhaa, rakkautta, lempeyttä ja hoidetaan ne omat tonttimme, niin kylläpäs maailma kukkii kivasti ja kauniisti.
Miten siellä, onko ollut pinna kireällä asioiden tiimoilta, ärsyttääkö, tukehduttaako, kaatuuko seinät tai miten suhtaudutte, kun teidän asioihin puututaan ja ette oikein tiedä onko tämä huumoria, hyväntahtoista settiä vai mitä tämä oikein on?
Lempeää viikon jatkoa kaikille ja hei lukekaa Maaret Kallion juttu, elämä koostuu pienistä asioista ja ihmisen turva.
Juttua lainatakseni ”armottomassa elämäntilanteessa kaipaamme jotakin muuta kuin nasevia neuvoja.” Käykää Maaretin blogista lukemassa mitä kaipaamme. <3



