Kutsuvierastilaisuus Warner Bros Pictures Finland Nyx Cosmetics Nordics
Veikkaan, että moni miettii, ettei mene katsomaan Barbie-elokuvaa, koska elokuvan täytyy olla silkkaa pinkkiä höttöhattaraa. Voin kertoa, että ennakko-odotukset eivät voisi olla enempää väärässä. Toki Barbie on visuaalisesti pinkin ja glitterin ilotulitus ja kaikkien Barbie-nukkeja rakastavien runsaudensarvi, mutta ennen kaikkea Barbie on feministinen elokuva, jossa asetelmana miesten ja naisten valtasuhteita heitetään päälaelleen, lopulta pyrkien kohti todellista tasa-arvoa.
Tasa-arvo, feminismi, ihmisyys, oman itsensä löytäminen ilman muiden määritelmiä, jopa ikä tuotiin esiin, miten naisen ei sallita ikääntyä. Nainen ei voi voittaa, teet niin tai näin, aina olet arvostelun kohteena.
Elokuvan kaunein kohtaus, kun Barbie kohtaa ikääntyneen harmaahapsisen naisen ja huokaa harmaahapselle ”olet niin kaunis.”
Kiitos tästä kohtauksesta, rakastan kyseistä kohtausta ja sen sanomaa, että nainen saa ikääntyä, eikä naisen tarvitse piiloutua ikääntyessään. Jokainen ikävaihe on upea ja ikääntyminen on etuoikeus.
*Korjaus. Kiitos kommentoijille tarkennuksesta, että olin saanut googlaamalla haettua väärää infoa.
Eli vanha nainen penkillä on pukusuunnittelija Ann Roth. 😊
Olisiko maailmassa vähemmän sotia, jos enemmän naisia olisi vallankahvassa?
Elokuva huumorin keinoin tuomitsee patriarkaalisen ylivallan, lopussa silottaen miten sukupuolet voivat oppia toinen toisistaan, jos sydämet ovat auki ja kuulolla.
Toki Barbie-elokuva on kaupallisen koneiston tuotos, mutta Matteliin kohdistuva itsekritiikki yllätti leffassa iloisesti eniten. Kyynisimmät saattavat toki todeta, senkin olevan laskelmoitua. Omaan makuun suorastaan nerokasta, heittää koko Barbie-instituutio ylösalaisin, kritisoida miten erikoisissa sukupuolirooleissa ja lokeroituina ja alistettuina olemme sukupolvien ajan olleet.
Oli niin tai näin, Barbie on monella tapaa yhteiskunnallisesti vuoden elokuva.
Barbie-elokuvan sanalliset pläjäykset ovat armotonta tykitystä ja tästä syystä Barbie kestää katselukerran jos toisenkin. Välillä tuntui, että elokuvaa katsoi henkeä haukkoen, yrittäen säilyttää mielen muistissa kaikki viisaudet, nokkelat leiskautukset, timanttiset huomiot ja huomaten, että vaikka kyydissä tuli pysyttyä, moni briljantti Barbie-elokuvan viisaus kaipaa toistoa. Barbie-elokuva kestää hyvin useamman katsomiskerran.
Valtavirtana paikalla näkyi paljon nuoria kutsuvieraita, mutta Barbie ei ole vain nuorten elokuva tai yhden ikäryhmän elokuva, Barbie on kaikille.
Vaikka mummeli-Barbieta ei ole tietääkseni olemassa, koska Barbie ei ikäänny, ei ainakaan stereotyyppinen Barbie vai ikääntyykö sittenkin? Elokuvassa sivutaan myös ikätasa-arvoa, mille annan peukut. Sydämellisesti kiitän myös Nyx Cosmeticsia, että kutsuivat ikään katsomatta. Se kun ei ole aina itsestäänselvyys.
Monesti oletusarvona on, että lokeroidaan iän puolesta ja tämä näkyi kutsuvierasjoukossa, suurin osa kutsutuista oli nuoria, siitä huolimatta, että jo oma äitini on leikkinyt Barbie-nukeilla.
Etkoille oli myös kutsuttu vain nuoria, mutta mitä jos etkoille olisikin kutsuttu kaikkia eri sukupolvia, isoäidit, äidit ja tyttäret, ja totta kai isoisät, isät ja pojat myös, sukupolvien ketju, joista kaikki ovat leikkineet Barbie-nukeilla ja jokainen olisi voinut muistella Barbie-muistojaan. Niin eihän se olisi ollut yhtään niin cool vai olisiko sittenkin ollut vielä enemmän cool?
Juuri tässä Barbie-elokuva onnistuu, tasa-arvo kaikissa muodoissaan on cool.
Just saying, prosentuaalisesti isomman siivun nuorisolla täytetty kutsuvierastilaisuus, astui pikkuisesti yhteen niistä miinoista, joita Barbie-elokuva kritisoi.
Toki voin olla väärässä ja iäkkäämmät kutsutut eivät tulleet paikalle, koska ennakkoluulot Hubba Bubban pinkistä leffasta istuvat tiukassa. Odotin itse myös enemmän kiiltävää pintaa ja olin iloisesti yllättynyt.
Eli itse Barbie-elokuva loistavasti pureutui stereotypioihin ja niiden kautta lokerointiin ja antoi miettimisen aihetta ja opittavaa meille kaikille ja samalla herättäen toivon uudesta uljaammasta sukupolvesta, jossa kaikki olemme vain ihmisiä, ikään, sukupuoleen, ihonväriin, jne. katsomatta. Mutta samalla laittoi myös miettimään, miten pitkä matka todelliseen tasa-arvoon on, etenkin maailman tilanteen valossa.
Barbie-elokuva on älykäs elokuva, joka nauraa miehiselle ylivallalla, mutta lopussa pehmentää vastakkaisia sukupuolia sopuun ja ymmärrykseen. Elokuva kertoo kipuilusta, itsensä löytämisestä, teini-ikäisen tyttären irrottautumisesta äidistään, kasvamisesta, miesten ja naisten hassuista eroista, mutta myös ei niin niistä mukavista eroista.
Lopussa eniten mietin, miltä maailman historia näyttäisi, jos naiset olisivat olleet vallassa. Mutta mieluiten jään miettimään, miltä maailman historia näyttäisi, jos miehet ja naiset oppisivat ja kuuntelisivat toisiaan ja naisia ja miehiä olisi aina ollut tasapuolisesti päättävissä elimissä. Aina on tilaisuus kasvaa, siirtää oma ego syrjään, kuunnella aidosti toista ihmistä ja tällöin löytää ymmärrys mistä toinen tulee.
Kenenkään ei tulisi olla kakkonen tai jäädä kakkoseksi, jokainen meistä on uniikki. Kukaan ei ole liian outo vaan olemme erilaisia persoonia. Siksi elokuva kyseenalaistaa stereotyyppisen Barbien ja Barbie etsii itseään.
Täältä pääset kurkkimaan Ryan Goslingin upean biisin Keninä.
Kaikki näyttelijät loistivat rooleissaan ja Margot Robbie on nainen, joka taipuu rooliin kuin rooliin ja rakastan sitä, että vaikka Margot tässä esittää jo ulkonäkönsä puolesta Barbie-nuken ilmentymää, Margot taipuu lukemattomiin rooleihin, Babylonissa suorastaan maanisen upeana, puhumattakaan roolissaan Harley Quinninä. Ryan taas tehnyt lempiroolit Drive, La La Land ja Blade Runner 2 elokuvissa. Ryan naulitsee vaikka olisi hiljaa, joskus tarvitaan vain, että silmät näyttelee.
Ryan totesi Margotista, että Margot taipuu mihin vaan ja hallitsee kaiken ja jos istuisit lentokoneessa ja kone olisi tippumassa, haluaisit Margotin lentäjän paikalle. Ohjaaja Greta Gerwig taas kertoi Margotista, että Margot vain antaa ja antaa, Margot on itse enkeli, aidosti hyvä ja aito ihminen.
Barbie on ihana elokuva, uudenlaisen aikakauden alku, terävä opetuslaulu lapsille ja nuorille, mutta myös meille iäkkäämmille loistava herätys ja oivallus paremmasta maailmasta.
Barbie-elokuva antaa toivoa meille kaikille.
Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet.
Täältä pääset kurkkaamaan, kun Margot esittelee Barbie-elokuvan lavastuksia.
Viisi tähteä ⭐⭐⭐⭐⭐ ja kuin myös Warner Brosille upeasti järjestetystä tilaisuudesta, joka henki Barbie-taikaa. 💖
Aiotteko mennä katsomaan ja minkälaiset ovat teidän ennakko-odotukset Barbie-elokuvasta?
En todellakaan aikonut mennä elokuvaa katsomaan ennenkuin kävin katsomassa trailerin ja siitä hoksasin minkälaisesta leffasta on kysymys. Nyt siis leffateatteri huutelee!
Tietysti Barbie-elokuva on tosiaan kaupallinen tuotos ja varmaankin myös tuo mainitsemasi Mattelin itsekritiikki laskelmoitua, mutta bisnestähän noilla leffoilla pyritään tekemään, joten eipä haittaa, jos elokuva on hyvä ja tyylikkäästi toteutettu.
Barbien kohdallakin myös tuo sukupuolitasa-arvokin on tosiaan hyvä muistaa: ei ole pelkästään tyttöjen juttu. Ainakin mun pikkuveljelle oli tosi tärkeetä saada Barbie ja sen joulupukki hänelle toikin!
Upea juttu, että traileri insipiroi. Ja silti trailereissa ei ole luonnollisesti nähtävillä kaikki se timanttinen dialogi, mitä leffasta löytyy, purevaa ja terävää analyysia, niin että henki salpautuu menossa.
Ihanaa, jos ja kun menet ja mielellään kuulen sun mielipiteen leffasta. Just luin Hesarin arvostelun ja sehän on yllätys, että sieltä sateli myös silkkaa suitsutusta,
eikä ihme.
Juurikin tämä, todellakin sukupuoletta Barbeilla on leikitty ja ihan siinä missä itsekin leikkinyt autoilla. On vanhaa aikaa, että lelukatalogit ovat suunniteltu tyttöjen ja poikien-leluosastoilla. Tämä joutaa romukoppaan ja lelut lapsille ilman erilaisia määritelmiä. Sehän on niin, että aikuiset ja markkinaherrat nämä luo.
Niin upea juttu, että veljesi sai Barbien, siihen aikaan vielä upeampi. Toivottavasti nykyään jo normi.
Leffailoa Sari <3
Ajattelin, että ehkä menen katsomaan Barbien yksin (kyllä, tykkään käydä leffassa myös yksin), mutta mun mies sanoi tänä aamuna, että kai me mennään katsomaan Batbie-leffa!!!!
Ymmärrän kyllä ennakkoasenteen vaikka hihitettävää myös riittää ihan kaikille. 🥰🤩
Huomenna oon menossa kattoon tän. Pitäähän sitä!
Kivaa leffaa. 🥰🤩 Ja kyllä pitää. 🤩
Mummeli barbie on olemassa.
Fantastista. Millähän nimellä? Yritin googlailla, niin löysin vaan Scary granny-pelin. 🤪😬🥰
Tietysti käyn katsomassa.
Vaikka mikään Barbi-tyttö en ollutkaan.
Kuulostaa mielenkiintoiselta ja katsomisen arvoiselta leffalta!
Kyllä lämpimästi suosittelen, tämä elokuva on todellinen yllättäjä. 💖
Kivaa viikonloppua ja ennen kaikkea ihanaa Barbie-leffaa. 🥰
”Elokuvan kaunein kohtaus, kun Barbie kohtaa ikääntyneen harmaahapsisen naisen ja huokaa harmaahapselle ”olet niin kaunis.””
Kun en ole elokuvaa nähnyt, niin tämä lauseesi herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Minusta ketään ei pidä arvioida pelkän ulkonäön kautta, ei edes niitä muotinäytösmalleja. Minusta naisten pitää pyrkiä aina ja kaikkialla irti siitä, että naisen tai minkään muun sukupuoliluokituksen omaavan henkilön arvo olisi kauneudessa. Siksi minusta lause, jossa sanotaan henkilön olevan kaunis, vaikka ei perinteisiä kauneuskriteerejä täyttäisikään, ei ole pelkästään sydämellinen kehu ja avarakatseisuutta vaan siinä annetaan enemmän kuin pikkurilli sille, että on ok arvottaa ihmisiä ulkonäön perusteella. Se, että jotkut vanhat ihmiset ”luokitellaan kauniiksi” vei tasa-arvoa piirun verran eteenpäin, mutta jättää niin monet ulkopuolelle.
Tokihan on mahdollista, että tarkoitit lauseellasi muuta kuin miten minä sen luin. Mutta todella tiukassa istuu naisten odotukset itselleen, että pitää näyttää tietyltä ja pinnistellä kohti jotain normia, joka ei ole yli 90% edes saavutettavissa. Siinä on meille kaikille naisille työmaata oppia arvostamaan ja elämään niin, että muiden käsityksen ulkonäöstämme eivät määrittele arvoamme missään vaiheessa elämäämme.
Herätit kiinnostuksen leffaa kohtaan.
Kivaa viikonloppua!
Barbie ei ole aiemmin nähnyt iäkästä ihmistä ja huokaa hänen olevan kaunis tosimaailmassa. Kuten tämä harmaahapsi onkin ja kuten mielestäni ikääntyneet ihmiset ovat, joilla on hymy korvissa ja silmät tuikkivat. Tällainen fiilis nousi pintaan, ihan kuten aina mummia katsellessa ajattelin miten kaunis mummi on.
Margot Robbie, joka on nyt ns. kauneusihanteiden mukaan täydellisen kaunis, niin en malta odottaa hänen ikääntymistä, jotta täydelliseen ulkonäköön tulee lisää mielenkiintoa ja särmää. Tämä saa taas miettimään, harjoitanko itse ikäsyrjintää nuoria kohtaan, sillä niin se vaan usein on, että elämänkokemus vaan kaunistaa, kaikkihan ovat ns. kauniita nuorina, mutta itselle kauneus on muuta kuin kiiltokuvaa, se on rosoa, elettyä elämää, naururyppyjä, elämän kokemuksen tuoma viisaus jne.
Itse näen tämän näin ja etenkin kun toisessa kohtauksessa pohditaan miten naisten ei sallita ikääntyä ja mikä on hanurista, koska totta kai naiset ovat upeita siinä missä miehetkin ikääntyessään. Mielestäni tässä yritettiin juuri päästä siitä, että kun miehet paranee mukamas kuin viini vanhetessaan ja naiset sitten ei.
Kohtaus oli mielestäni viaton ja ihana, koska Barbie oli alussa kovin naiivi ja ihasteli kaikkea uutta näkemäänsä, kuten tässä tapauksessa iäkästä ihmistä, joka Barbien mielestä oli vilpittömästi kaunis.
Jotenkin nyt tulkitsen, ja varmaan tulkitsen just väärin, että kenellekään ei saisi periaattessa sanoa, että henkilö on kaunis, koska kaikki eivät ole tiettyjen setämiesten luoman mainosmaailman ja missikisojen kauneusihanteiden mukaan kauniita. Koska totta kai ketä vaan voi sanoa kauniiksi. Etenkin kun makuja on niin monia. Kaikista löytyy jotain kaunista, ellei nyt ole sitten himputin ilkeä ihminen.
Vaarini sanoi aina mummia kauniiksi, mielestäni tässä ei ole sen kummempaa tai eriarvoisempaa, jos Barbie tai vaarini sanoo ikääntynyttä kauniiksi.
Mutta todellakin ymmärrän sun pointin ja ehkä juuri minä itse eriarvoistan, koska tartuin kohtaukseen, jonka pitäisi elämässä olla täysin luonnollinen, niin luonnollinen ettei siihen tartuttaisi. Mutta kun tällaista ei näe koskaan, siksi sen halusin nostaa. Kuten Pride, joka ajaa tasa-arvoa niin kauan kuin on eriarvoisuutta, niin kauan myös jaan ikäsyrjintään liittyviä asioita tai jos jossain näytetään harmaahapsia, missä ei ole totuttu heitä näkemään. 🙂
Mahtavaa pohdintaa ja olen todellakin sinällään kaikesta samaa mieltä. Sen verran on aivosumua, että en nyt ole ihan varma sitten omasta kirjoituksesta, että oliko siinä tulkinnanvaraa tai asettelinko sanani hölmösti, niin että ne voi ymmärtää monella tapaa, selvästikin näin, mutta sinällään on kommenttikentän rikkaus, että herättää keskustelua, koska saa pohtimaan asioita monesta näkökulmasta.
Veikkaan kuitenkin, että ollaan samalla linjalla vaikka maailman pitäisi olla sellainen, ettemme edes kävisi tätä keskustelua.
Kiva, jos kiinnostus heräsi ja mielenkiinnolla kuulen myöhemmin ajatuksiasi leffasta.
Mitä mukavinta viikonloppua ja leffaa. <3
Hei,
Hyppään mukaan teidän kahden keskusteluun. Jos sallitte.
Ymmärrän tuon alkuperäisen Tiian esittämän kommentin. Nykyään on niin paljon nuoruuden ja sen täydellisen, hiotun, instagram-siloitellun kauneuden ihannointia.
Siispä ikääntyneitä ihmisiä saa ja pitääkin ihailla ja kommentoida.
Nuorta missitasoista kaunotarta kommentoidaan jo kaikkialla. Hän on mainoksissa, somessa, elokuvissa, telkkarissa jne.
Ja kaikkialla maailmanlaajuisesti. Kauneusihanne on aika keinotekoinen ja muokattu. Ikävä kyllä.
Niinpä kun iäkästä kommentoidaan kauniiksi, ei kyse ole enää ihmisen arvottamisesta ulkonäön perusteella. Vaan se on oikeammin kannanotto. Uskalletaan olla eri mieltä. Uskalletaan se sanoa.
Ja sanotaan!
Ja totta sekin, että kauneus on katsojan silmässä.
Näemme kauneutta jos sitä haluamme nähdä.
Iäkkäät uurteiset kasvot, pitkän työuran tehneen käsityöläisen kädet… Kauniita kuin taideteokset.
Ylipainoinen tai ”liian laiha” voi olla kaunis. Rinnaton, arpeutunut, ahavoitunut tai muuten perinteisiä kauneusihanteita ”rikkova” on minun kuvastossani kaunis.
Nämä tietty minun mielipiteitäni.
Hyvä keskustelu. Saa olla eri mieltä.
Olisi kiva kuulla muitakin näkökulmia.
Kivaa viikonlopun jatkoa!
Jäin vielä miettimään Rva Kepposen lausetta: ”Se, että jotkut vanhat ihmiset ”luokitellaan kauniiksi” vei tasa-arvoa piirun verran eteenpäin, mutta jättää niin monet ulkopuolelle.”
En ajatellut kohtausta lainkaan näin. Monesti olen kiinnittänyt siihen huomioita noin yleisesti, että jos iäkästä ihmistä kehutaan kauniiksi, iäkäs ihminen on tietyn näköinen eli todella laiha, yleensä coolit hiukset ja coolit vaatteet.
Leffan iäkäs ihminen oli ihan kuin vaikka oma mummini, ei hot 50plus vaan just sellainen ihana, kuten iäkkäät ihmiset ovat. Tuike silmissä, kaunis hymy ja rypyt, eikä laiha.
Joten en vaan tiedä kohtauksen suhteen, keitä jätetään ulkopuolelle. Periaatteessa tällä logiikalla ei voisi ketään sanoa kauniiksi, sillä aina jää muut siinä hetkessä ulkopuolelle, kun kehu yksilölle osoitetaan.
Ja jos tätä ajatusta jatkaa, loppupeleissä ei voisi koskaan kehua ulkonäöllisiä seikkoja tai muutenkaan kehua, koska yksilön kehussa aina jää muut ulkopuolelle. Eli kehu itsessään olisi aina muita syrjivä.
Silloin jos iäkäs ihminen on just stereotyyppinen eli todella laiha, suorastaan teinin vartalo vaikka kuusikymppisellä, grey hair, valkoista valkoisempi hymy, niin on hän toki hot ja kaunis, mutta juuri näiden kehuminen aiheuttaa itsessäni vastaavia ristiriitaisia tunteita, kuten Rva Kepposen lause. Niin moni jää ulkopuolelle. Eli onko 50+ kaunis vain, jos on langanlaiha. Enkä halua laihoja mitenkään syrjiä, mutta mainoksissa käytetyt iäkkäät ja Insta 50plus hottikset ovat kaikki järjestään langanlaihoja.
Se kun näen vaatemainoksessa tavallisella vartalolla varustetun harmaahapsen, sinä päivänä ilahdun. Varmasti heitä ollutkin, mutta harvemmin.
Jos sama tunne jää vielä leffan katsomisen jälkeen Rva Kepposella, niin sitten herää juuri se mielenkiintoinen seikka, miten ihmiset näkevät eri asiat eri tavoin.
Haluan nostaa 50plus ihmisiä, kuten Mme Dragonfly kirjoittaa, tosiaan ei sen kehumisen tarvitse loppua tiettyyn ikään.
Olen tykännyt mainoksista, joissa on kaiken ikäisiä, kaikkine rosoineen ja että myös nuoret ovat erilaisia persoonia, eri kulttuureista, jne. Se on rikkaus.
Barbie-elokuvassa hienosti onnistuttiin nostamaan naisen asema ja miten monella saralla tasa-arvo on vielä kaukana.
Monesti puhutaan syrjinnästä, harvemmin ikäsyrjinnästä, tämä oli suurin syy nostaa tämä kohtaus esille, että yes kerrankin arvostetaan ikäihmisiä myös, he ovat kauniita siinä missä muutkin ja nainen saa ikääntyä. <3
Barbie miettii kuolemaa ja kumman maailman Barbie valitsee, sen jossa on aina paras päivä, ei ikäännytä ja ollaan nuoria, iloisia ja kauniita vai sen, jossa ikäännytään ja lopulta kuollaan. Tämä selviää leffassa.
Oikein kivaa viikonloppua teille molemmille. <3
Kommenttisi avasi hyvin ajatustasi sekä, sitä millaisessa kontekstissa Barbie sen leffassa sanoi.
Minä olen myös kaikenlaista ikäsyrjintää vastaan. Eniten ottaa päähän työelämän ikäsyrjintä. Työelämässä se ei voi olla kenenkään etu, että ihan mieletön määrä potentiaalia menetetään siinä, että tietyn iän jälkeen ihmiset lokeroidaan b-kategoriaan ja moneen asiaan kelpaamattomiksi. Keskimääräinen elinikä on noussut ja monet pysyvät virkeinä, vireinä ja ajan hermolla iästä riippumatta. Tässäkin suhteessa naiset saavat huonompaa kohtelua, parasta ennen päivä tulee miehiä aikaisemmin.
Siitäkin olen samaan mieltä, että kaikenlaisten ihmisten pitäisi näkyä eikä vaan niin, että media suoltaa kuvamateriaali, jossa näkyy terveet, kauniit ja nuoret ihmiset.
Mme Dranflyn kommenttiin liittyen. Minusta toisen ulkonäön kommentointi aika turha asia. Siinä annetaan periksi sille ajatukselle, että ihmisen ulkonäkö on asia, jota kenellä tahansa on lupa kommentoida. Vaikka kommentointi olisikin pelkästään positiivista on sekin viesti muille kommentin kuulijoille – arvostan juurikin tuon henkilön ulkonäköä enemmän kuin teidän muiden.
Toki perhepiirissä ja läheisten kanssa voi toimia toisinkin, kunhan tapa ei ole sellainen, että kehut kohdistuvat pääosin ulkonäköön muiden luonteenpiirteiden kustannuksella tai ulkonäköä kommentoidaan vain silloin kun se noudattaa kommentoijan kauneus- tai tyyli-ihanteita.
Minun mielestäni ihmisten ulkonäön kommentoiti on turha asia, enkä voi pitää sitä tavoiteltavana kannanottona kuin ehkä jossain poikkeustilanteissa.
Kuvailusta unohtui se, että vanhus ja Barbie olivat siinä tilanteessa kahden kesken, millä on myös merkitystä, ettei jätetä joukossa muita kehun ulkopuolelle.
Nyt ymmärrän paremmin, eli kaikkinensa ulkonäön kommentointi on turha asia. Tämä on nyt sellainen asia, että täytyy pureskella asiaa enemmän, sillä tavallaan olen samaa mieltä ja tavallaan en. Tavallaan olisi mahtavaa elää utopiassa, ettei ulkonäöllinen kehu merkkaisi mitään, ei kannustaisi, ei saisi oloa tuntumaan hyvältä. Milloin ulkonäöllä alkoi olla merkitystä, onko se ollut ihmisessä aina, kuten koristautuminen, tehdäänkö sitä muita varten, itseään varten, onko se estetiikan tajua. Jos pitäisi valita, niin mieluusti kehutaan muita avuja kuin ulkonäköä kylläkin eli monisäikeinen asia tämä.
Ja kuten tässä kirjoitin, niin Barbie ja mummeli olivat kahdestaan, joten tässä kohtauksessa ei jätetty ketään ulkopuolella, eikä sellainen olisi mielestäni sopivaa, että joukossa yhtä kehutaan, oli tilanne tai kehun aihe mikä tahansa. Tosin tässä päästään sitten erilaisiin tilanteisiin koulussa, työpaikoilla, kun joku on ollut oikein ansiokas, saa siitä yksilö kehuja, mutta on ansainnut sen teoillaan. Ulkonäkö on taas annettu lahja, joten tämä on taas kimurantimpi kehun aihe. Tosin laulutaito voi olla syntymässä saatu lahja jne. Tästä riittäisi keskusteltavaa.
Ihan hullua on, miten työpaikoilla nykyään arvostetaan nuoruutta, ennen vanhaan kokemusta vielä arvostettiin. Työllistymisen vaikeus tietyssä iässä, kun kuitenkin eläkeikään voi olla miltei parikymmentä vuotta. Kummallista ja merkillistä miten tähän on tultu.
Hei,
Hyviä pointteja teiltä molemmilta.
Ymmärrän kyllä mistä kulmasta tulet Rva Kepponen. Olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi.
Ulkonäkökeskeisyys ja ulkoisen painottaminen on todellakin viety liian pitkälle. Ja niinkuin sanot, onhan se monessa mielessä turhaa.
Perustelit mielipiteesi hyvin.
Heitän tähän nyt vähän sivuraiteille menevän huomion. Ei enää varsinaisesti liity Barbie-leffaan. (Jota en vielä ole nähnyt.)
Uskon, että huomaavaisuus, ystävällisyys, kiltteys ja tahdikkaasti lausuttu kommentti (tai kohteliaisuus) ovat hyviä asioita. Lämmin ja empaattinen kanssakäyminen tuntemattomankin kanssa on hyvä asia.
On liikaa kylmyyttä, vihapuhetta ja ilmapiiri, jossa ei voisi oikein sanoa mitään.
Mielestäni tahdikas, vilpitön ja hyväntahtoinen kommentti oikealla hetkellä voi olla paikallaan ja piristää toista. Tuntematontakin. Ja kyllä se voi mielestäni liittyä myös ulkoiseen olemukseen. Tuntemattomasta kun emme tiedä muuta kuin mitä näemme.
(Joskus päädyn tosin muuten vaan juttusille, en välttämättä kommentoimaan mitään.)
Ystävälliset sanat voivat olla vaikka miten yksinkertaiset tai mitättömät sanojalle, mutta voivat olla jopa ratkaisevat, kun on huono päivä tai vaikea ajanjakso elämässä.
Omassa muistissa on useampi tilanne, jossa tuntematon on sanonut kivan kommentin ja piristänyt päivääni.
Ystävällisyys palaa aina jossain vaiheessa bumerangin tavoin takaisin.
Tarvitaan tilannetajua ja herkkyyttä milloin pitää suunsa kiinni ja milloin sen kannattaa avata. Se intuitio!
Lopuksi, ulkonäön perusteella ihmistä arvottaminen ei ole todellakaan OK. Ja törkykommentointi kaikkinensa ei ole OK.
Ikäsyrjintä ei ole OK.
Ja kyllä, Barbie-leffaan jossain vaiheessa!
Mukavaa iltaa kaikille!
Heissan vielä, ymmärrän kyllä Rva Kepposen pointin ja osaltaan olen samaa mieltä ja osaltaan en, riippuen siis täysin asiayhteydestä milloin kehu sanotaan, miten ja kenelle ja sanotaanko vaikka joukossa, jossa suljetaan pois muita, silloin kehu voi olla hyvin epäoikeudenmukainen.
Ulkonäön kehumista voi ajatella jyrkästi, että se on pinnallinen asia tai sitten laveammin, että kehu voi olla hyvin rakkaudellinen asia.
Rakastan miten mummi ja vaari vielä kasikymppisinä sanoivat toisilleen pilke silmäkulmassa, että toinen on kaunis ja toinen komea. Rakastan sitä miten me sanomme mieheni kanssa toisillemme näin ja miten siinä tilanteessa näkee hymyn syttyvän, miten se vaikuttaa parisuhteen kemiaan. Voin olla vaikka kuinka hirveä aamukoppura ja mies katsoo nätisti ja sanoo ”mun kaunis vaimo,” se on rakkautta.
Koska leffaa ei ole nähty, niin tilannetta on varmasti mahdotonta kommentoida täysin. Mutta bussipysäkillä oli kaksi ihmistä ja tilanne oli rakkaudellinen ja kaunis. Kun sanot toiselle kauniin sanan, vieraalle ei varmaan voi sanoa, näytätpä älykkäältä tai istuessasi bussipysäkillä, istutpa etevästi, mutta aivan ihanaa on sanoa jotain kaunista, kuten olet kaunis, sinulla on kaunis asu tai hiukset ja molempien päivä on kyllästetty hyvyydellä ja hyvä kiertää. Miten kumpikin erkanee tilanteesta, saattaa tilanteen innoittamana sanoa jollekin muulle jotain kaunista, tehdä hyvän teon, olla hyvällä tuulella. Hyvä kiertää.
Tällaisessa ei ole mitään väärää. Tai kaikkinensa pitäisi lopettaa kehuminen ylipäätään vaikka huoneessa olisi vain kaksi, koska ulkonäön kehuminen, no miksei muunkin asian kehuminen on pinnallista? Koska jos kehutaan jotain, osaatpa hyvin laulaa ja tämä laulutaito on geenien kautta yhtä saatu ominaisuus kuin se ulkonäkö. Mutta koska ulkonäköä katsotaan pinnallisemmaksi arvoksi kuin laulutaitoa. Totta on, että ketään ihmistä ei saa arvottaa ulkonäön perusteella.
Visuaalisuutta, estetiikan tajua, kauneus on katsojan silmissä, eikä todella tarvitse täyttää missimaailman kauneusihanteita, ihminen on kaunis, kun säteilee hyvyyttä ja rakkautta muille ja mielestäni tällaisesta kauneuskehusta Barbie-leffassa oli juuri kyse. Ehkä myös siitä, että Barbie astui Real Worldissä kuin vieraalle planeetalle ja näki ensi kerran iäkkään ja koki tämän näyn kauniiksi. Aivan kuten lapset eivät katso toisia sillä tavalla, kuka on kaunis, kuka ryppyinen, kuka millainen, he näkevät ulkonäön läpi ja heille kaunis ihminen on hyvä ja rakkaudellinen ihminen.
Mainosmaailman standardit ovat luoneet tietynlaisen kauneuskäsityksen ja se on ikävää ja se saa monet tuntemaan itsensä rumiksi, itse tunsin nuorena 47kg itseni pyöreäksi. Eli tällainen on vaarallista ja tällaisen ihannoiminen ja jatkuva kehuminen.
Mielestäni on kuitenkin hyvä irrottaa tästä kohtauksesta ja ylipäätään kauneuden kehumisesta ääripäät ja ymmärtää, että toisen kehuminen kauniiksi on paljon enemmän kuin ulkonäköä. Jos olisin ruma sisältä, ei mies kehuisi kauniiksi, kyllä kauneus käsite kätkee sisälleen nimenomaan paljon enemmän kuin ulkonäöllisen kehumisen ja koen tällaisen ettei juuri lainkaan tulisi kehua ulkonäköä mustavalkoiseksi asetelmaksi. Olen itse pyöreähkö ja 50plus eli kaikkea muuta kuin mainosmaailmassa kaunis, silti on ihanaa kun rakkaudellisesti sanotaan kauniiksi, eikä sillä ole mitään tekemistä pinnallisuuden tai tiettyjen kauneusstandardien ihannoimisen kanssa.
Mme Dragonfly kommentti: Tarvitaan tilannetajua ja herkkyyttä milloin pitää suunsa kiinni ja milloin sen kannattaa avata. Se intuitio!
Jos ihmisistä revittäisiin kauneuden taju eli estetiikan taju pois, se olisi amputaatio yllä mainitsemistani syistä. Olisi mielenkiintoista nähdä dystopia sellaisenaan, että kukaan ei saisi koskaan kehua ketään kauniiksi ja mitä lieveilmiöitä taas se toisi mukanaan, sillä kauneus asuu meidän sisimmissä.
Toisaalta tuskin buddhistit kehuvat ketään suoraan kauniiksi ja koen heidät hyvin onnellisiksi ja tasapainoisiksi. Eli mene ja tiedä. Varmuutta ei ole. Miksi maailma ja me ihmiset olemme luotu näin, ai että tätä pitää tutkia lisää.
Mahtavaa olla molempia mieltä ja ei päästä lopulliseen lopputulemaan, se on elämää ja oppimista. Aina ei saa kaikkeen täysiä vastauksia.
Kivaa viikon jatkoa molemmille. <3
Tämä elokuva pitää nähdä! Mulla oli lapsena yli parikymmentä barbia, isoisä rakensi niille barbitalon, äiti osti pinkin barbiauton ja täti ompeli vaatteita. Ja tosiaan nuo leffan oivallukset ja opetukset kiinnostavat. Ihana asu, kutrit ja laukku taas! <3
Ooh kuulostaa ihanalta ja ihana täti. Mummi neuloi omalle Barbielle vaatteita ja itse neuloin sen vähän mitä osasin, etenkin kaulaliinoja. 🙂
Kiitos mielettömän paljon Marianne ja mitä ihaninta viikon jatkoa ja leffaa. <3
En ole vielä kuullut yhtään huonoa arviota elokuvasta. Meidän Mariam tykkäsi ihan hurjasti leffasta ja täytyyhän tämä toki itsekin käydä katsomassa. Upeita näyttelijöitä ja upea sanoma elokuvalla.
Mukavaa loppuviikkoa sinulle Tiia ❤️
Sama juttu, kaikki ovat tykänneet paitsi jotkut miehet jotka eivät kestä nähdä käänteisessä maailmassa, miten heitä kohdellaan kuten naisia on kohdeltu aina. Tosi mies kestää leffan kyllä.
Ihanaa leffaa Outi, sitten kun menet. 💖💖💖
Pieni huomio. Barbien luoja on kuollut vuonna 2002. Vanha nainen penkillä on pukusuunnittelija Ann Roth https://www.thewrap.com/old-lady-bench-in-barbie-ann-roth-costume-designer/
Mahtavaa,❤️ että tarkensit eli ei pidä uskoa kaikkea mitä netissä lukee eli luin väärää tietoa. 😬
Oliko mitään muita fiiliksiä jakaa Barbie-leffasta? 🤩
Ihanaa päivää sinne. 😘
Hei,
”Pienenä nippelitietona, kyseinen harmaahapsi elokuvassa on Barbien luoja Ruth Handler.” En ole varma mitä tarkoitat tällä nippelitiedolla? Oikea Barbien luoja Ruth Handler on kuollut jo noin 20 vuotta sitten joten hän ei ole voinut tässä elokuvassa esiintyä, ellei kyseessä ole joku vanhasta videoinnista leikattu otos?
Jep, tätä samaahan tuo edellinen kommentoija myös tarkensi. 😊 Eli ei pidä luottaa aina siihen mitä googlaamalla tulee vastaan eli tuli googlattua väärää tietoa. Kiitos että tarkensit. 😘
Oliko mitään fiiliksiä itse leffasta noin muuten?
Kivaa uutta viikkoa Mari. 💖
Mielestäni oli huvittavaa, että tasa-arvo unohtui kokonaan elokuvan loppuosassa, kun Kenit eivät saaneet yhtään paikkaa Barbie-maailman neuvostossa, vaikka sitä pyysivät. Eli jos oikeassa maailmassa ei ole tarpeeksi tasa-arvoa miehen ja naisen välillä, niin miltäs se sitten näyttää Barbien ”unelmamaailmassa”. 🙂 Leffaa ei tietenkään pidä ottaa täysin vakavasti, olihan oikeassa maailmassakin miesten käytös hieman liioiteltua.
Ohjaaja tuntui pöyristyvän sitä, etteivät hän tai Margot Robbie saaneet Oscar-ehdokkuutta, mutta tämä kuulostaa siltä kuin ohjaaja olisi sitä automaattisesti odottanut, koska kyseli oli feministisestä elokuvasta ja nykypäivänä feministisyys on ollut enemmän ja enemmän esillä sarjoissa ja elokuvissa. Onko se nyt sitten naisten sortamista, että juuri Kenin näyttelijä sai ehdokkuuden? Itsekin nautin enemmän Ryan Goslingin suorituksesta. Enkä nyt yritä mollata elokuvaa, ohjaajaa tai niitä, jotka tästä elokuvasta pitivät. Itse en vain ollut niin myyty, vaikka tajusinkin, mitä elokuva yritti sanoa.