Kissamaisia tunnelmia, mutta vilpittömästi karvaiset olennot ovat hyvin kaiken kattavia ja koko ajan elämässä mukana ja siksi teinkin arkivideon meidän eläimistä. Löytyy ihan alta ja YouTube-kanavan voi halutessaan tilata täältä. Mitään suunnitelmia ei ole YouTube-kanavan suhteen eli sinne kaiketi tulee ja milloin tulee, milloin mitäkin.
Mies tulee tänään Norjan reissulta ja yksin ei kyllä ole tarvinut öitänsä viettää, Milloin kuka on kolmesta karvaisesta olennosta joko kehrännyt tai maiskutellut ja kuorsannut autuaana jaloissa. Arvatkaas vaan kuka tuo maiskuttelija ja kuorsaaja on, no sehän on meidän koira Samu.
Osku taas on arkirytmissä tiukasti kiinni ja joka aamu n. klo 6:00 rääkynyt sängyn vieressä, että tule antamaan ruokaa. Videolta selviääkin voi pojat, miten se meidän Osku osaakin rääkyä.
Mickey-kissa on meidän huomaamattomin perheenjäsen ja kovin vaatimaton. Mutta on yksi asia mistä Mikikään ei tykkää ja se on suljetut ovet. Jos ovi on kiinni, niin Mikihän sitä vimmaisena sutii. Juontanee kenties siitä, että on löydetty kadulta, eikä emäntä tai isäntä koskaan kaivanneet toista takaisin. Eläinsuojeluyhdistyksestähän aikuinen Miki meille otettiin.
Eli on täysin mahdotonta pitää makkarin ovea kiinni, jotta Samu ei pääsisi jalkojen juureen maiskuttelemaan ja krohisemaan ja Osku rääkymään vaativasti kukonlaulun aikaan aamupalaa. Ei vaan voida voittaa.
Mies tosiaan tänään tulee näin upeista maisemista perhokalastamasta ja heitin yhden tuliaistoiveen ilmoille. Bongasin joskus viime keväänä norjalaisen Ramona Wilhelmsenin Instatililtä sinisen Freia-peltipurkin. Ehkä ensin kiinnitin huomiota nimeen Freia, koska haaveilin päälle 20-vuotiaasta, että ensimmäisen tyttären nimeksi annetaan Freya, jos tytär joskus siunaantuu.
Mies ei ollut tästä nimestä samaa mieltä ja ehkä Freya Koivusalo, kuulostaakin jotenkin vanhahtavalta, toisin kuin silloin makustelemani yhdistelmä oman tyttönimeni kera eli Freya Ekholm. Freya Ekholm olisi ollut tosi kiva nimiyhdistelmä, etenkin kun mummin sukujuuret tulee Norjasta.
No mutta se siitä nimestä. Laitoin miehelle Ramonan kuvan Whatsuppilla matkaan ja sanoin, että jos ruokakaupassa sattuu silmään moinen arkinen purkki, niin kyllä kiitos tuopa vaimolle. Extravaivaa ei tarvitse nähdä vaan, jos ihan ruokaostoksilla poikkeatte ja samalla reissulla sattuu löytymään hyllystä mokoma purkki, niin vaimo on hyvin onnellinen. Haha ja juurihan halusin päästä niistä purkeista eroon. Noh naisella on aina oikeus muuttaa mieltänsä.
Viikonloppuna mies soittikin, että on nyt kaupassa, että oliko se purkki nyt tälläinen, että ei ollut löytänyt hyllystä, mutta myyjä oli tuonut pyytäessä purkin näytille. Noh sanoin sitten miehelle kiitokset onnistuneesta löydöstä ja, että olisi niin kiva, jos ilahduttaisit tätiä, joka on purkkihullu myöskin, eli jos satut ihan lähihyllyiltä löytämään, niin toisitko tädillekin moisen kivan purkkiliinin.
Kuva yllä @ramonawilhelmsen
No mies sitten löysi tietenkin hyllyn, jossa sininen purkki oli ja totesi, että täältähän löytyy myös punainen purkki. No kappas vaan sininen ja punainen ovat lempivärit, joten molemmat kyytiin vaan ja tädille kanssa.
Noh mitä aion purkeille tehdä. Aion jatkossa kaikista rumista purkeista kaataa näihin purkkeihin leivinjauhon ja vaniljasokerin eli näistä näteistä purkeista tulee viralliset leivinjauho-ja vaniljasokeripurkit.
Eli näille purkeille on oikeutus, sillä näille on käyttöä. (seli seli) Kertokaa nyt hyvät ihmiset, miksi Suomessa oli merkki kuin merkki, vaniljasokerit ja leivinjauheet tulevat kamalissa purkeissa. Kyllähän nyt ihmiset mieluiten tarttuisivat kivoihin purkkeihin, joihin on vähän panostettu. Kyllä Suomessa on paljolti tälläinen rumuusongelma, ettei purkkeihin tai vaikka suomalaisiin sampoopulloihin, peltipurkkeihin, peltitölkkeihin panosteta vaan ovat järjestään susirumia.
Tästä syystä rakastan käydä ulkomailla kaupassa, sillä ulkomailla ruokakaupoista löytyy aina kauniisti pakattua ruokaa ja aina joku ihana purkki kotiinviemisiksi.
Ramonan tilillä 23.4 näkemäni purkki ja sille vielä punainen kaveri ovat tulossa tänään kotiin ja oma rakas. Mitä muuta tässä nainen tarvitsee, ei kuulkaas mitään.
On ne vaan söpöt purkit, mutta ohessa vielä söpömmät ja sekopäiset karvatit. On ne vaan niin kaiken kattavia, mutta tyhjää olisi ilman pörröisiä kavereita.
Onko siellä ollut joskus haaveena jokin tuliainen ja haave sitten toteutunut? Tuliaistarinoita olisi kiva kuulla tällä kertaa vaikka kuten sanottu, täällä saa kommenttikentässä aina jorista asian vierestä, sillä ei tämä blogin emäntäkään koskaan pysy itse asian ytimessä, sillä miten ihmeessä kissat ja koirat liittyy tuliaisiin? Noh ei niin mitenkään!
Aurinkoista sunnuntaita. <3
Video oli ihan huippu 🤣
Mieluisin tuliainen on ollut miehen tuomat pienet kupposet Marokosta.
Ihanat purkit saat ja ihanaa myös se, että saat ukkelin kotiin.
Kivaa sunnuntaita Tiia ❤️❤️
Kupposet ovat varmasti ihanat. <3 Kiitos kovasti Outi ja aurinkoa tiistaille. <3
Ihanat purkit, noiden tekstistä tulee aivan mieleen Eloveena-paketin teksti, katoppa miten identtiset. Olin koko ajan, et onpa tuttu fontti, sit tajusin, et mun puuropaketista tulee samat fibat. 😀
Videon katsoinkin jo eilen illalla ja nauroin Osku papparaista, voi toista. 😀
Aurinkoista sunnuntaita. <3
Ihan samanlainen fontti, oot tarkka mimmi. <3 Hauskaa. <3
Osku on mahdoton häirikkö, voi hih sitä.
Ihanaa tiistaita Jonna. <3
Ihana video!😍
Isäni kissa ei voi myös sietää, jos ovet on kiinni.
Heti menee ovea raapimaan.😂
Aurinkoista sunnuntai päivää!❤️🌸
Juu ja olisi se kyllä joskus kiva pitää ovea kiinni tai olla vessassa rauhassa, hih.
Ihanaa tiistaita Sari. <3
Voi ihanat noita!!! Viimeksi toi itselle aterinlaatikon tallinnasta jota ilman vain en voinut jäädä. Itse asiassa tein siitä juuri postauksen sattumoisin jos haluat kurkistaa millaisen. Tuliaiset on ihania ja niitä on kiva tuoda aina ja iänkaikkisesti. Aurinkoista sunnuntaita teille <3
Se sun aterinlaatikko on todella tyylikäs, mäkin haluan! Samaa mieltä ja ne tuo ihan extra ripauksen sisustukseen ja tunnetta.
Kivaa tiistaita Katja. <3
Ihanat karvakaverit teillä=) Täällä myös niin suloisen tuttuja aamupalan uudelleen pyytäminen, kissun kanssa juttelut, hellyyshetket kissu sylissä. Oskulla ihanan persoonallinen ääni=) Hyvää ja kaunista kesän jatkoa toivottelee Sari Nipsu-kissoineen =)
Ihana Nipsu ja sinä. <3 Kissat ovat kyllä omia lemppareita. <3 Osku hieman raakkuu kuin varis ja kun tekee sitä paljon ja välillä vihaisen vaativasti, niin soijaa pukkaa.
Ihania kesäpäiviä Nisulle ja sinulle Sari. <3
Onneksi meillä lapset eivät enää huuda ruokaa, vaan tekevät välipalansa itse (tosin juuri mies niille vääntää munakasta lounaaksi viimeisenä lomapäivänään).
Ihana nimi Freya Ekholm. Minäkin rakastin nuorena sitä nimeä, erityisesti asussa Freia. Se oli jossain jännityssarjassa, jossain missä nimeen liittyi jotain spookya. Mutta yhtä kaikki, se oli mielestäni niin kaunis nimi ja nimeen liittyvä mytologia tekee siitä vielä upeamman.
Leipominen varmasti maistuu noiden kauniiden purkkien myötä! Ihailin myös söpöä neulettasi.
Ihanaa sunnuntaipäivää sinulle, Tiia!
Niin totta, voi sitä aikaa, kun kaikki piti taikoa lapsille ja eipä se silloin niin rankalta tuntunut, mutta jos pitäisi uudelleen aloittaa sama homma. 🙂
Oi miten kiva, että Freia nimi on sinullekin tärkeä. Freya nimeen törmäsin norjalaisessa kirjassa ja siitä se ajatus sitten lähti. Freya Ekholm olisi toiminut, mutta Freya Koivusalo ei samalla tavalla.
Kiitos kovasti ja oikein ihanaa sunnuntaita Ei-Leen. <3
Onpas Oskulla kova ääni 😀
Meillä ei yleensä ostella reissuista tuliaisia – ei edes lapsille! Ollaan tehty molemmat sen verran paljon matkatöitä, että silloin piti opettaa kaikki hyville tavoille 🙂 Niihin aikoihin kun käytiin työmatkoilla USAssa ja dollarin kurssikin oli halpa, tuliaiset oli ihan must. Silloin matkalaukku pursusi farkkuja, t-paitoja ja muuta käyttövaatetta. Omat työreissut olivat sillein näppäriä, että lyhyen ajomatkan päässä oli hyvä outlet-kylä. Ihan älyttömän kätevää oli, että minä pystyi laittamaan Macy'sien webistä suoraan oman toivelistani miehelle sähköpostiin. Ei tullut yhden yhtä hutiostosta 😀
Huvittavin tuliainen oli, kun ostin Etelä-Afrikasta pehmoleijonanpennun. Kysyin pojilta puhelimessa, että kuka haluaa sellaisen. Ainoastaan kuopus halusi. Ostin kaikille jotain muutakin tuliaista, mutta tuosta yhdestä pehmosta tuli muheva riita. Nyt vielä vuosien päästäkin pojat muistavat, kuinka kuopus sai kateettomasti yhden pehmon enemmän.
Osku raakkuin kuin varis ja jatkuvasti, huhhuh.
Ymmärrän hyvin, meillä tuo taiteiltiin niin, että mies toi sitten vaan pitkiltä reissuilta tuliaisia, mutta toki jos on koko ajan niitäkin, niin ei sitä voi shopata koko ajan.
En kestä tuota pehmoleijonapentu tarinaa, näin se menee, sisarkateus on kovin yllättävä ja toki ihmissuhteissa tarpeellinen juttu.
Ihanaa viikkoa. <3
Kiva, kun sait ukkelin kotiin, purkkien kera. Olikin ihanat purkit.
Kyllä nuo karvakaverit on niin ihania. Meillä aamulla, annan Lyylille ensin ruuan. Saan sitten juoda aamukahvini rauhassa, ilman kerjäläistä.
Eilen illalla Lyyli hyppäs sänkyyn, etsien petipaikka. Olin avannut sängyn jo varuilta, ettei sitä tarvi hätistää pois, kun mennään nukkumaan. Neito ei sit meinannut löytää sopivaa paikkaa. Piti mennä ohjaamaan jalkopäähän, hänen kuninkaallinen korkeutensa, johon sitten kellahti nukkumaan.
Mukavaa viikon alkua sinne
>Leenalii
Meillä on sellainen ongelma Oskun kanssa, ettei Osku muista syöneensä, joten raakkuu sitten minkä ehtii. On selvä muistisairaus toisella. Ensimmäisenä saa ruokaa, mutta rauhassa ei saada olla pitkään, hih.
Voi Lyyli, onhan se toki niin, että peitot ja lakanat tulee olla just eikä melkein, että kuningattaren on hyvä asettautua. 🙂
Ihanaa päivää Leenalii ja Lyylille myös. <3
Sinun ei ainakaan tarvitse tuntea oloasi yksinäiseksi 🙂
Tyttären kissa toimii "kukkona". Aamupalan syötyään hän ryntää asunnon yläkertaan jossa makkarit ovat ja naukuu kovaan ääneen kaikkien ovien ulkopuolella niin että jopa teinitkin meinaavat herätä!
Mukavaa päivää sinulle Tiia <3
Hih juu aika "täyttä" meillä välillä tuntuu olevan ja myönnettäköön, joskus tähän vilskeeseen menee hermot. 🙂
Voihan kukko sentään ja kuulostaa hauskalta, mutta voi kyllä olla aika rasittavaakin, hih.
Ihanaa tiistaita Kristiina. <3
Ihanat purkit ja ihana tuliainen! <3
Meillä harrastetaan tuliaisia urakalla. Myös siis äidin kanssa… Aina 😀 Kannan itse äidille erilaisia puutarhajuttuja ja muita kivoja lisiä mökille, äiti taas meille milloin mitäkin. Kova on vaihdantatalous, mutta sitäkin mieleisempi. Ajattelin joskus että pakko tämän on jossain vaiheessa loppua kun oon aikuinen ja kaikki, mutta ei… Viimeksi sain Saksasta Nuunan muistikirjoja joita käytän muutenkin ison pinon (Saksalainen valmistaja kun on olivat edullisempia) ja Uniqlolta paidan jota toivoin, kannoin äidille ihan vaan keskiaikamarkkinoilta taas tulitikkurasia annostelijan saunaan. Silleen tykätään siis, muille en tuo, mutta miehelle, lapselle ja äidille.
Kiitos Satu. <3
Ihana ja meillä sama kuvio tädin kanssa. Sama maku, niin aina ostetaan toisillemme. Joskus vielä annetaan toki lisää rahaa reissuun mukaan, jotta voi hankkia tädille ja päinvastoin kaikkea tosi ihanaa vielä yli oman tuliaisbudjetin. 🙂
Sama, en tuo enää koko maailmalle, perheelle, tädille ja joskus muutamalla läheiselle ystävälle paineetta, jos heidän näköinen tuliainen tulee vastaan.
Ihanaa päivää Satu. <3
Ihania nuo teidän karvaiset ystävät <3
Kiitos kovasti Suvi ja ihanaa päivää. <3
Ihanat purkit leivonta-aineille! Miten ihmeessä bongaatkin kaikkea instasta ;o
Ja teidän Osku kumppaneineen on niin mainioita tapauksia, ei tule aika pitkäksi kotona. Jos voisin ottaa yhden kotieläimen, ottaisin kissan – mutta ei voi allergian vuoksi. Kissat on niin ihania!
Niin ja hauska sattuma, että meidän poikakin tuli muutama päivä sitten Norjasta perhokalastamasta.
Terkkuja mökiltä! <3
No bongasin tämän purkin norjalaisen Ramonan instasta, seurataan toisiamme puolin ja toisin. Hän rakastaa Muumimukeja ja omistaa myös mustan kissan ja minä ihastelen myös niitä uskomattomia maisemia, joiden keskellä Ramona asuu. Laitoin muistiin, että jahka ukkeli menee Norjaan ja jos ihan siinä samalla paineetta purkit löytyy ruokakaupasta, niin voisi tuoda ne ja nehän löytyi, wuhuu. Noissa jatkossa säilytän aina leivinjauhoa ja vaniljasokeria. 🙂
Oi tuliko, juu niin kauan kuin oman miehen kanssa ollaan oltu yhdessä, hän on tuolla Norjassa rampannut joka kesä. On tärkeä mielen nolllaava loma.
Ihanaa päivää Maarit. <3
Terkkuja reissun päältä, meillä on Olivia -kisu matkassa mukana ja onkin päässyt jo kokemaan hotellit ja mökit! Tuliaisperinne on kyllä mitä mahtavin, on jatkettu sitä myös oman perheen kesken. Amos saa aina matkalta jonkun pikkumuiston ja jääkaappimagneetti on aina pakko hommata muistoksi. Ruokatuliaiset (ja harvinaiset astiat) ovat kyllä itselle niitä mieluisimpia ja tietty joku kosmetiikkajuttu, joita ei Suomesta saa. Kesäisiä terkkuja karvatassuillekin <3
Oi mahtavaa, että Oliviakin on päässyt reissuun mukaan. <3 Meilläkin oli tuo vintage magneetti kerääminen kaikilta reissuilta, mutta jääkaappi tuli täyteen. Nyt kerätään aikuiselle tyttärelle reissun kamalimpia magneetteja ja kisataan siitä, kuka löytää hirveimmän, hihi.
Sama juttu, aina jotain ruokaa haluan tuoda, rakastan käydä reissuilla ruokakaupassa, se on ihan must. Joku kosmejuttukin toki, jota ei Suomesta saa. Odotan jo ensi viikkoa, että saan Lontoosta ostettua lemppari inkivääri suihkugeeliä.
Kiitos kovasti ja ihanaa viikkoa Heli. <3
Huvittavin tuliaistarina on miehen yllätyksenä ostama Cliniquen Happy. Hän oli muistellut, että tällaista oli joskus ollut ja pullo oli tyhjentynyt. Tax freen myyjältä hän oli kysellyt "onko teillä sitä Hello-hajuvettä". Oli onneksi ollut näppärä myyjä joka oli ehdottanut ihan oikeaa tuoksua.
Niin ihana, Hello tai Happy, sinne päin ja oikea tuoksukin löytyi. Löytyy muuten Happy omastakin tuoksukaapista, olen rakastanut tuoksua 90-luvulta lähtien. Luulenpa, että meillä Tuuli on monella tapaa samanlainen tuoksumaku. <3
Ihanaa ja aurinkoista tiistaita Tuuli. <3
Ihanat nuo karvaiset ystäväsi. Ihanaa kun ei tarvitse nukkua yksin ja kaipailla miestä reissultaan kotiin. Mutta, on kyllä miehelläsi ollut mahtavat maisemat reissullaan!
Mukavia kesäpäiviä! <3
Juu olen sanonutkin miehelle, että joskus mennään yhdessä Norjaa kiertämään, nuo maisemat, ooh. <3
Ihanaa viikkoa Kaisa. <3
Voi, miten IHANA video! Täällä kaksi kissaa katselee mua ihan ihmeissään, kun kuulivat Oskun äänen. Varmaankin terveisiä takaisin lähettävät. Tuo meidän Madame taitaakin olla hyvin samaa ikäluokkaa Oskun kanssa, ellen väärin muista. 15 tulee seuraavaksi täyteen, joskin vasta helmikuulla.
P.S. Kysyppäs mieheltäsi, että onko hänelle Veli Autti tuttu mies tai nimi? Veli on taas näitä mun sukulaisia. Tosin hän nukkui pois juuri toukokuun alussa. Yksi Perhokalastuksen guruja Suomessa.
-Katri-
Hihi varmaan voin kuvitella, sillä Oskun vaativa variksen raakunta kuuluu kauas. 🙂 Juu Osku täytti nyt kesäkuussa 16-vuotta eli vanha herra jo, mutta niin rakas.
Minäpäs kysyn, on nyt tyttären kanssa kaupoilla, mutta kun tulee kotiin.
Ihanaa viikkoa ihana Katri. <3
Voihan eläimet! <3 Ihana video, en ehkä kestä.
Mitään tuliaistarinoita minulle ei ole. En oikein kerää mitään, kauniita kiviä ehkä korkeintaan. Niitä olen joskus mukanani raijannut.
Hih en mäkään ja aika kaiken kattavia epeleitä ovat. 🙂
Kauniit kivet, niitä tykkään itsekin tuoda reissuista, kivet on. <3
Ihanaa viikkoa Nelina ihana. <3
Ihanat karvamussut! Kauniit purkit sait. Itsellä ei nyt tule mieleen tuliaisia. Tai no joo! Haluan tuliaisiksi magneetin.
Voi suoa purkkihamsteria!:D No, nyt on taas yhdet purkit ja leivinjauheet kuosissa.:D
Kisut ja Samu, onpa ne ihania ja niin seurankipeitä:) Kiva video!