Avainsana: besserwisser

Hei olen kaikkitietävä besserwisser!

Heippa, minä olen kaikkitietävä besserwisser, joka käyn huutelemassa somepalstoilla miten asiat tulee tehdä. Usein minun tyylini on myös sellainen salakavalan korkkiruuvinen, että tykkään nostaa itseäni alentamalla muita. Minusta on myös erittäin hilpeää neuvoa muita ja myös vähän arvostella oikeastaan tietämättä asiasta yhtään mitään. Minä en kysele, minä tuomitsen ja siksi minä olen kuitenkin parempi ihminen, kuin ainakin moni muu, koska uskallan ääneen sanoa mitä mieltä olen. Minä en myöskään perustele usein töksäytyksiäni, kunhan latelen niitä vaan menemään hetken mielijohteesta. Minä aina ja aina uskon tietäväni kaiken muita paremmin. 

Minua esimerkiksi ärsyttää aivan kamalasti blogeissa olevat yhteistyöt ja yhteistyönä saadut pr-näytteet, en minä oikein tiedä miksi ne ärsyttää minua niin kamalasti, mutta tämän asian haluan kuitenkin saattaa bloggaajien tietoisuuteen, käymässä huutelemassa blogeihin, että aika pahasti tökkii nämä pr-näytteet tai en minä ainakaan kotiuttaisi ostoskoriin, kun sinä kerran kehut. Minulle on tärkeää tulla kertomaan, etten ostaisi, jotta vaikka bloggaajan yhteistyökumppani tämän näkisi ja siitä sitten tulisi vaikka harmia ärsyttävälle bloggaajalle. 

Minun mielestä tälläinen yhteistöiden näkyminen blogeissa on suorastaan laidatonta, vaikka printtimediassa, televisiossa, bussipysäkeillä, YouTube videoiden alussa, elokuvien piilomainontana ym. tälläinen mainonta ei häiritse minua alkuunkaan. Siinä vaan on jotain perustavanlaatuisesti väärin, että tavallinen bloggaaja eli ihan kuka vaan tuosta noin puskista perustaa blogin, räpsii pari kuvaa tuotteista ja saa niitä vielä lisää ja kuulkaas ihan ilmaiseksi, kyllä sellainen syö pientä ihmistä ja kyllä minäkin voisin perustaa tuollaisen blogin ihan tuosta noin vaan.  

Kyllä muutenkin tälläinen mainonta ja kaikenlainen yhteistyö pilaa ihan koko blogimaailman maineen, koska minä haluan lukea ainoastaan korkealentoista, syvällisen filosofista älykkömäistä keskustelua blogimaailmassa. Siksi minä oikeastaan suljen silmänikin siellä bussipysäkillä, kun sielläkin on se mainos, elokuvien alussakin on mainos, en minä oikeastaan edes lehtiä lue, enkä televisiotakaan katso, kun nekin ovat pullollaan niitä mainoksia ja oikeastaan en käy elokuvissakaan, kun niissäkin on sitä salakavalaa tuotesijoittelua ja minä en sijaa halua omissa aivoissa moiselle antaa. Kirja se on ainoa tuki ja turva, koska sieltä ei yllättäen pompi mainokset vastaan, vaikka saattaa se kirjankin hahmo vaikka nauttia Coca-Colaa ja sekös minua ärsyttää, kun minun juomatottumuksiini yritetään vaikuttaa tuolla tavalla. 

Kyllä tälläinen mainonta tulisi oikeastaan kieltää ihan kokonaan ja parempi olisi ettei kukaan ostaisikaan mitään, sillä kyllä se silläkin tavalla tämä kansantalous ja maailma pyörii. Pinnallista tälläinen tavaran haalinta ja muutenkin kaikenlainen sisustaminen, vaatetus, elokuvissakin käyminen on, ellei elokuva kannata suomalaista elokuvateollisuutta ja ole Kaurismäen kaltaista hiljaista ja puhumatonta lyriikkaa. En minä oikeastaan niitä Kaurismäenkään elokuvia enää katsele, kun meni ja muutti Portugaliin ja sinnehän vie sitten ne minunkin maksamani lippurahat, vieraille mailla veromarkoiksi. 

Joka tapauksessa ainakin tälläinen mainonta pitäisi kieltää kuitenkin blogeissa, sillä mikä ihmeen ammattilainen se tavallinen ihminen eli bloggaaja luulee olevansa, tuosta noin vaan puskista perustaa blogin ja on olevinaan joku ammattilainen. Ei minua kiinnosta vaikka olisi blogannut tuotteista 10-vuotta ja tietäisi niistä ihan kaiken, siltikin minä pystyisin ihan samaan.  Mitä joku kauneudestakin bloggaaja oikeasti tietää mistään, minuutti menee kun ottaa kuvan tuosta noin vaan, vähän tiedotteesta laittaa pari riviä menemään ja ei ainakaan koskaan testaa mitään tuotteita viikkoja. Ihan maailman helpointa hommaa sellainen, minäkin osaisin heti, jos vaan haluaisin, mutta en minä halua, koska enhän minä mitään pinnallisia meikkejä käytä, tai koristaudu muutenkaan, sillä minä nautin enemmän kulttuurisimmista henkevimmistä arvoista. Ne ovat sitä aitoa asiaa ja elämän kauneutta, oikeastaan kauneudesta ja meikeistä nauttiva on aika pinnallinen ja ruma ihminen, sen minä monesti haluan kertoa ja yleisillä palstoilla käydä huutamassa. 

Noh kyllähän minulla besserwisserillä on omakin blogi, mutta sinne en ottaisi mitään tavaraa, enkä mainontaa, enkä yhteistöitä koskaan, sillä sellainen humpuuki alentaa ihmisen arvoa. Kun minä tiedän mikä se ihmisen arvo ja mitta on ja minä tiedän, että esimerkiksi kauneudesta bloggaava on ihan täysin turhamainen ihminen, eikä hänen elämässään ole mitään muuta sisältöä. Ei hän varmaan edes lue kirjoja, käy teatterissa tai oikeastaan osaa yhtään mitään. Minä käyn sentään ulkomaillakin katsomassa vain historiallisia museoita ja muinaisia rakennelmia, enkä missään ostoskeskuksessa. En minä oikeastaan vaatteitakaan tarvitse, vaan parilla asulla pärjää ja nekin asut minä ostan tietenkin kirppurorilta ja tingin sielläkin vielä menemään, sillä liikaa pyytävät ne kirpputorin myyjätkin, yrittävätkin hekin hyötyä jotakin, koska kaikkihan tässä maailmassa vaan hyötyä hakevat ja haluavat itselleen vastiketta, se se sellainen on rumaa se. 

Minä olen sellainen pyyteetön ihminen, en tarvitse mitään, en halua, enkä himoitse mitään ja siksipä minä en yhtään tykkää ihmisistä, jotka tykkää mukamas kauniista tavaroista ja asioista ja pyh saavat niistä mukamas jotain iloa. Rikkinäiset villasukatkin minä huovutan ja annan niille uuden elämän.  Elämän tyhjää aukkoa niillä täyttävät vaan nuo pinnalliset bloggaajat ja sen minä haluan myös heille kertoa. Minun elämä on rikasta, sillä minä kierrätän, kudon, luen, värjään hiukseni porkkanamehulla ja huuleni korkeintaan punajuurella. 


Osaisin kaiken varmasti paremmin kuin pinnalliset bloggaajat, nuo hölmöt epäkultturellit kosmetiikasta, vaatteista ja sisustuksesta bloggaavat.  Tämän kaiken minä haluan teille aina käydä kertomassa, kun käyn teidän blogeissa huutamassa, että te elätte sellaista helppoa elämää, ettekä varmasti ole tässä elämässä kärsineet vastoinkäymisistäkään ikinä, ette ainakaan niin paljon kuin minä. Minä myös ehdottomasti heittäisin sen ensimmäisen kiven ja toisenkin, sillä synnitön olen minä kaikesta.  Enkä kuunaan ottaisi mitään vastaan, jos ilmaiseksi annettaisiin, joku koira niihinkin on haudattuna ja mitä se sellainen yhteistyökin on, siitähän vaan ahne bloggaaja hyötyy.

Ettekä te pääse minusta kirveelläkään, sillä minä olen aina oikeassa ja ei minulla kaikelta kulttuuriltani ole aikaa miettiä, mistä muut tulee, tai saako joku jostain iloa tai onko blogimaailma aikamme mediakanava, sillä minä tunnen vastustusta myös tälläistä kaikkea uutta kohtaan ja senkin haluan heti tulla kertomaan.  

Minä olen sitä mieltä, että jos joku kirjoittaa vain sisustustyynyistä tai huulipunista, niin tämän ihmisen päässä on vain ne sisustustyynyt ja huulipunat, ei siellä kyllä mitään muuta ole. Huonompi on myös tälläinen ihminen, sillä iloa tuottavat asiat ovat kuitenkin jollain tapaa rumia ja ärsyttäviä ja pinnallisia, en minä oikein osaa kertoa, että miksi näin on, mutta minusta nyt vain tuntuu tältä ja siksi asian täytyy ollakin sitten niin. 


Ei minulla ole aikaa pohtia sellaisia höpötyksiä, että pinnan alta löytyisi jotain enemmän. Minulla on juuri aikaa sen verran, että ehdin käydä blogeissa pääpiirteittäin katsomassa mitä turhaa blogit taas ovat pullollaan ja kyllä minulla vielä lisäksi sen verran aikaa on, että ehdin tämän mielipiteeni myös saattaa bloggaajan tietoisuuteen. Onhan tämän asian kertominen suorastaan kansalaisvelvollisuus, kertoa miten muiden tulee elää ja olla ja miten muut saavat harrastella blogeissaan. Minun tapani  on juurikin se ainoa oikea ja koska ei tänne maailmaan muuta mahdu!

Tälläisiä kommentteja on tässä mahtunut nyt 4-vuoden aikana niin omaan blogiin, kuin ystävien blogeihin ja muutenkin näkee paljon netissä huudeltavan. 


Inhimillisyyden mittari on se, mikä tekee ihmisestä hyvän ja henkevän ja viisaan ja älykkään, eikä muiden latistaminen ja samalla itsensä ylentäminen. Eikä se, että tullaan kertomaan miten täällä muiden pitää elää ja olla, niin omassa elämässään, kuin täällä blogeissakaan. Edelleen olen sitä mieltä, että jokainen tekee omassa blogissaan justiinsa mitä lystää, etenkin jos se ei vahingoita millään lailla muita ihmisiä tai aiheuta mielipahaa. Enemmän ne arvostelut sitä mielipahaa aiheuttavat ja jos viivalle laitetaan innoissaan ja ilokseen blogia pipertävä ja tämä tuomitsija, niin kumpi teistä on parempi ihminen sitten, jos tälläisiä vertauksia ylipäänsä nyt on hyvä edes suoritella. 


Tiedetään, Tiia on nyt hyvin hyvin vihainen ja Tiian mitta täyttyi nyt ja Tiia on nyt sitten itsekin mielensäpahoittaja besserwisser tällä postauksella, Tiia ei ole yhtään sen parempi. Mutta jos sentään huutelen, huutelen täällä omalla tontillani, enkä käy hyväkkäänä muiden palstoilla huutelemassa. Kuka on aidosti käsi sydämellään niin viaton, että voi heittää sen kiven toista kohden?

Nonni, nyt kaikki mielensäpahoittajat, saa pahoitella mieliään ja antaa palaa, kuten minäkin annoin, täyttyyhän se omankin jutun parissa pipertämisen mitta aina välillä, kun ei vaan anneta pipertää rauhassa, vaan pitää aina tulla huutelemaan, miten tiedetään miten minun tulisi tätä omaa  harrastustani täällä ikiomassa blogissani tehdä. Kiitos ja anteeksi!





Tarkennattakoon vielä, että sarkastisiksi kärjistetyiksi esimerkeiksi ottamani kutominen, huovuttaminen, museot, korkeakulttuuri, porkkanalla hiusten värjääminen ym. kuten kaikki ihmiselle iloa tuottava, ovat kaikki niin kauan hyviä arvoja, kun niillä ei ylennetä itseään alentamalla muita ja täysin irrallisia esimerkkejä tässä postauksessa. 


Kaikkea voi ihminen oppia kirjoista ja kulttuurista, mutta valitettavasti sydämen sivistystä ei sieltä ammenneta.


Iloa vaan keskiviikolle, terveisin Mielensäpahoittaja Tiia