Avainsana: brassi

Puska vai brassi, luolanainen vai karvaton kananmuna? Pölinää karvoista ja karvattomuudesta!

Puska vai brassi, luolanainen vai karvaton kananmuna? Pölinää karvoista ja karvattomuudesta!

Ulkoisen olemuksen konkurssi… Viikko sitten unhoitin mökille Gillette Mach miesten höylän tuon ainoan vempaimen joka ajaa kynnysmattoni koivistani hellävaroen. Viikon jälkeen on karvaisen ihmiset karvat päässet rönsyämään myös kainaloista, joka on jopa minulle pienoinen kauhistus. Mitä enemmän konkurssiin menen, sen enemmän dominoefektinä konkurssia seuraa kaikki muutkin paikat. 

Oikestaan tämä tarina ei mennyt edes ihan noin vaan kaikki alkoi siitä, että atooppinen ihottuma iski nivusiini, koita nyt siinä sitten pitää ”puska” siistinä, kun nivuset ovat kivuliaat ja ihottuman kyllästämät. Juu en minä mitään brassia tavoittele, olen siihen liian vanha, mutta kuitenkin en pidä karvoista laisinkaan ja voi kuinka minua on niillä karvoilla siunattu!


Ota nyt sitten aurinkoa ja mieli levollisena,
 kun karvat tursuaa joka tuutista!



Haluaisin mennä johonkin karvakoneeseen ja koneesta jäisi vain ulos pää ja kone imisi kaikki karvat pois ihan joka paikasta. Samalla voisi mennä myös käsikarvat ja kaikki, ihan sama, sillä kyllä vartalolta karvaton ihminen on kaunis ja jotenkin puhtoinen ja minä apina, jotenkin sottuinen ja epäsiisti, luolanainen! Karvainen nainen eli minä haisenkin varmasti pahemmalta kuin täysin karvaton eteerinen yksilö!

Tämä kaikki karvatiimellys tapahtuu toki oman pääni sisällä, mutta sehän on kaiken alku ja juuri, minä en vaan pidä karvoista ja karvattomuus on hieman kuin kodin siisteys, kun on kimpsut ojossa ja puskat poissa, on siistiä ja mieli hyvä, seesteä ja selkeä. 


Koita nyt sitten lötkötellä ja nauttia kauniista päivästä,
kun silmiin tuulee koipikarvat!



Tämä karvojen rönsyäminen on ajanut toki jo vallan ihmisruumiin ”densoilun” puolelle, sillä jalkapohjat on koppurat, viis niistä, sitä paitsi eipä mene tikkuja niin helposti kantapohjiin. Itselleen voisi selitellä vaikka kuinka ja joskus itsepetos on vallan oivallinen juttu. Kynsinauhat ovat täysin hoitamattomat, hiusten tumma tyvi on kohta 5cm mittainen ja kenties se hurjin salaisuus, saatan kulkea koiralenkilläkin kommandona. 


Kun pitää nilkkapituista mekkoa, kalsongithan on vallan turhat.
Eikös ne jenkkistaratkin niissä pikkumekoissaan kulje pöksyittä?



Kommandona olohan on jopa lääketieteellisesti suotavaa, ei tule niin helposti hiivatulehduksia ym, vaivoja ja lisäksi atooppinen ihottuma ei tykkää kalsongeista. On siis jopa tervettä kulkea ja tuuletella ja enhän minä edes tuulettele, kun on se puska.

Joka tapauksessa kaikkine karvoineni, tummine hiuksineni, ruokkoamattomine kantapäineni koen olevani sekä lähellä huolitellun ihmisen konkurssia, että lähempänä luontoa. Mitä vähemmän puleeraan, sen vähemmän välitän. Luultavasti olen taas myös lihonut…


Kohta en taas mahdu mihinkään!



Sitten minä sen oivalsin, vartaloni on kesälomilla, ei vain se mielen nollaus, joskus on hyvä nollata myös kroppa! Nyt tosin kun kirjoitin tämän ulos, on aivan pakko mennä ajelemaan nuo karvat jollain raastinraudalla, sillä olen tullut tieni päähän karvoineni kaikkineni. Nyt kun olen herännyt havannoimaan kesäloma moodini on aika tehdä asialle jotain, sillä karvat eivät anna armoa, eivätkä aivot enää lepää, ennen kuin ne on karkoitettu!
Hieman tässä samalla avauduttua vaivoistani, on aivan pakko vinkata mielettömän hyvästä intiimialueen puhdistustuotteesta, joka on tuonut myös nivusilleni rauhaa. Rauhoittaa kuulkaas myös sen turrin eli puskan ajon jälkeen bikinirajoja.

Aloedermal intimaid on ihanan hellävarainen intiimialueiden pesuaine, joka jättää raikkaan ja viileän tunteen, ei kuivata. PH4,5, sisältää antiseptisia haihtuvaöljyjä joiden ansiosta sopii loistavasti käytettäväksi myös kosteiden taive-ja nivusalueiden häiriöihin ja hiiva ja bakteerihäiriöihin.

Ihanan rauhoittava tuote, suosittelen lämmöllä!

*Aloedermal saatu blogiin testiin

Aloedermal jälleenmyyjät

Onko kesälomalla myös karvasi lomalla vai ajeletko kesällä biksujen takia karvat vielä huolellisemmin ja talvella annat karvojen rönsytä? Vai puleeraatko itseäsi aina? Voiko karvallisuus kertoa jopa pienestä väsymyksestä, voivatko olla oire, ettei nyt ihan kaikkea jaksa? Vai onko nykyihminen kadottanut yhteyden luontoon ja sitä kautta karvoihinsa?


Iloista lauantaita karvojen keskeltä, nyt menen haha ajamaan ukkelin kamoilla kinttuni, en vaan kestä enää ja ukkeli voi sitten ihmetellä, miksi terät kaipaavat teroitusta. 😉