Avainsana: britakakku

Huh haipakkaa!

Rauha maassa ja ”huh haipakkaa” viikot takana. Viime viikko oli kyllä aikamoinen ja loppuviikolla en enää ehtinyt tätä konetta juuri aukoa. Hyvä niin, sillä tenniskyynärpää kipu heti hälveni vaikka ei vielä olekaan käsi kunnossa. Eli tulipa todistetuksi, ei se imurointi, ei se kokkaaminen vaan tämä koneen nakuttelu ja etenkin, koska näppis on niin jumissa.
Viime viikkoon mahtui kaksi päivää Lastenklinikalla ja voidaan jo iloita tyttären pyörtymisen suhteen, että neurologiset tutkimukset oli kaikki ok. Unitutkimuskin meni hyvin eli toinen nukahti tutkimuksessa, sillä mehän valvottiin edellinen yö ja nukuttiin vain muutama tunti. Vahvasti uskon, että sydän asiatkin ovat tällä kertaa ok ja, että toisen pyörtyminen johtui edellisen päivän Linnanmäestä ja kovasta helteestä.

Hienoa on kuitenkin miten perusteellisesti tutkitaan ja halutaan poissulkea asioita. Yksi asia kyllä aavistuksen harmitti. Ilmeni, että tyttären ferritiiniarvo on vaivaiset 5 ja hemoglobiini 118. Neurologi hoki, miten ferritiini arvo on aivan normaali ja tämä lääkäri oli odottava äiti. 

Tämä sama kävi toisen tyttären kanssa Porvoon Terveyskeskuksessa, arvojen ollessa hänellä 128 ja 10. Myöskin raskaana oleva nuori naislääkäri hoki, miten arvot ovat aivan normaalit. Ehdotti kuitenkin perään, että tuolloin 14-vuotiaalle laitettaisiin vaikka kierukka arvojen nostamiseksi ja kuukautisten poisjäämiseksi. Taisin hämmästellä aika isoon ääneen, että kierukka 14-vuotiaalle ja lääkäri tyynenä, juu on näitä tehty. No ei todellakaan laitettu! 

Molemmat lääkärit olivat nuoria raskaana olevia lääkäreitä ja molemmilta uupui sellainen tietty lämpö, lämpö miten kohdella toista ihmistä ja vielä lapsipotilasta. Sydänosastolla suhtauduttiin kuopuksen alhaisiin arvoihin aivan toisella tavalla ja tietenkin raudan syönnin lisäksi, rauta-arvoja seurataan ja uudet verikokeet ovat jo nyt heinäkuun lopulla. 

Luonnollisesti terveyskeskuksen puolella ei ketään kiinnosta toisen tyttären arvojen jatkoseuranta vaan niitä pitää itse osata vaatia ja eikä siinä mitään, osaanhan minä. Hyvin eri tavoin lapsia vain kohdellaan, oletko terveyskeskuksen piirissä vai uuden Lastensairaalan. Toki sydänlapsen koko kokonaisuuteen rauta-arvot voivat pahentaa sydänoireita, joten toki tämä sydänosastolla hyvin ymmärretään. Mutta, että tälläistä. 
Lauantaina käytiin Pride kulkuetta seuraamassa ja meikäläisellä oli paikan päällä kuvauskeikka. Pridestä olen kirjoittanut vuosi sitten enemmän ja ottanut kantaa, joten ei aiheesta tällä kertaa muuta kuin, että Prideä tarvitaan niin kauan, kuin kaikilla ihmisillä on samat oikeudet ja vähemmistöjen asioista tulee niin normaaleja, ettei kukaan hämmästele ja tuomitse vähemmistöjä tai itse Prideä.

Hauskaa kuitenkin oli, että kamuni Pinkit korkokengät Maiju törmäsi Pridessä avaruussiskooni Elliin, voi jee. 


Pridestä kiidettiin hakemaan meille uudet aurinkovarjot, jotta paahteisella pihalla kelpaa  varjossa köllötellä ja herkutella. Tämä kuva lähetettiin itse asiassa Whatsupp:lla aikuiselle tyttärelle, että kohta tulee kyyti noutamaan, mutta on sen verran hauska kuva, että päätin laittaa tänne. 
Lauantaina oli koko perhe koossa kaikkia muksuja myöten ja grillattiin, pyöriteltiin lihapullia yhteisvoimin rippijuhliin, taiottiin sämpylöitä ja mokkapaloja, jotka maistuu kaikille. 
Kuvan juomat saatu kaupallista Instagram yhteistyötä varten. 

Rippijuhlissa tarjottiin lihapullia, tonnikalapastasalaattia, melonimansikkafetaminttusalaattia, kinkkupiirakkaa, savustettua lohta, jauhelihariisipiirakkaa, nakkikääröjä, melonia ja mansikoita, mokkapaloja ja Britakakkua. Tein elämäni ensimmäisen kerran Britakakkua ja ohjeen löysin täältä. Ohjeen tein tuplana ja riitti loistavasti 20:lle hengelle. Koristelun ja kokoamisen eli vaikeimmat vaiheet hoiti meidän aikuinen tytär ja pojan avopuoliso.

Iiiks miehen veljen vaimon laukku on niin ihana ja kuulemma Accessorize liikkeestä. Yksi lemppariliikkeitä, mutta voi miksi ei menestynyt Suomessa, eikä Ruotsissakaan. Viron ja Latvian puolelta kyllä löytyy myymälöitä vielä ja Lontoosta tietty, jonne kohta onneksi suuntaamme. 

Meidän ihana kulta. <3
Taas oli kakkupala vaarassa Mickey kissan vaaniessa muina miehinä kakkupalaa. 
Väsynyt, mutta onnellinen. Nyt on hetki aikaa huilia ennen tyttären elokuisia häitä. Rippijuhlat oli ihanat, sillä miltei kaikki pääsi paikalle, säät suosi ja viihdyimme kaikki meidän pihalla ja varjojen alla herkutellen ja keskustellen useita tunteja. Tuli lämmin fiilis, että vieraat aidosti viihtyivät, eivätkä tulleet vaan kiireellä piipahtamaan. Liian harvoin näkee rakkaita ihmisiä ja nyt oli koossa kerralla monia. 
Kesän raikkain salaatti syntyy vesimelonista, mansikoista, fetajuustosta, salaatin-ja mintunlehdistä ja balsamicosiirapista ja kaksi runsasta salaattia todella teki rippijuhlissa kauppansa. Raskaiden herkkujen äärellä suurin suosikki vaikuttaa aina olevan jokin freesi tarjottava. 

Mieskin jäi lomille tuhansine remontti-ideoineen ja varmaa ainakin on, että miesluola ja tyttären huone maalataan, (siis mies maalaa) sokkelien maalaus ja terassin öljyäminen ja soijaa pukkaa ihan ajatuksesta. 

Tälläistä tänne, mitäs sinne? Iloista heinäkuun alkua kaikille. ❤️