Avainsana: käärme trypofobia

Pahimmat fobiat, lukeminen omalla vastuulla!

Tämän viikon aikana on verkkokalvoille ikuisesti leimattuina pari mielipuolisen järkyttävää kuvaa, jotka osuivat suoraan pahimpiin pelkoihini. Aivan pahimmat pelkoni on joutua käärmeen syömäksi, joten tulen välttämään lymyisiä viidakon soita hamaan hautaan asti. Käärmepelkoihin liittyy myös toinenkin pelko, joka juontaa lapsuudessa näkemästäni televisio-ohjelmasta joka jätti ikuiset jäljet. Televisio-ohjelmassa kuten pelkotilassani käärme on madellut öiseen aikaan sänkyyni ja kietoutunut nilkkani ympärille lämmittelemään. Yö matoo hengittämättä hiljaa ja tunnen tiimalasiin valuvan jokaisen hiekan jyvän… Yö ei lopu koskaan! Nämä ajatukset kun suden hetkenä plompsuvat mieleen, olen joutunut jopa tarkistamaan sängyn alta, että missä se Python oikein lymyilee!  Apua, oikein puistattaa kirjoittaakin näistä peloistani.

Tämä eilinen meikitön selfie on tässä vain siksi,
että en kehdannut laittaa tuota käpykuvaa alla näkymään
Bloggerin uutisvirrassa. 


No mutta mikä tämän kaiken nyt laukaisi, satuin näkemään Facebookin aikajanalla MTV.FI sivustolla olevan uutisen, käärme oli syönyt meidän Oskun näköisen kissan Australiassa! Siellä on vielä suomalainen käärmeenkesyttäjä Janne ollut karmaisevaa tapahtumaa dokumentoimassa. Jannelle toki hatunnosto ja kissan henki oli joka tapauksessa menetetty, mutta jos joku kuvaisi meidän Oskun viimeiset hetket, en kestä edes ajatella!

Toinen aivan hyytävän huonoa oloa aiheuttava kuva löytyi sattumalta Instagram seuraajan taidesivuilta. Kurkin hänen kuviaan ja mitä silmäni näkevätkään, käpyruton lyhistäneen ihmisen. Tarkennettakoon, että kyseessä on taideteos, mutta silti ajatuksen tasolla iho täynnä kävyn tyylisiä palluroita saa voimaan  niin pahoin, että jopa hierojan toteama kireä päänahka nousee hiuksia nostattavasti taivaisiin. Olen joskus nähnyt painajaista, että kaulassani kasvaa säännöllisiä käpyjä riveissä ja tuota painajaista en unohda ikinä vaan aina se inhasti ja salakavalasti hiipii mielikuviini aiheuttan dödön pettämistä ja tuskaa.

Kuva lainattu googlettamalla Turkish Art…
Pahin kuva ikinä!
Joku näkee tässä taidetta,
minä näen käpykupan kyllästämän
ihmisen vai onko tuo korallikuppa?


Säännölliset pallurat ja reiät ovat aiheuttaneet pienestä pitäen vilunväristyksiä ja kammotusta ja kyseessähän on Trypofobia, jota ei ole virallisesti listattu fobiaksi vaan on ns.outo fobia, olenko minä siis outo tai peräti hullu? Täältä voitte kurkkia lisää Trypofobiasta, mutta kaikki säännölliset näppykammoiset, vain omalla vastuulla. Hieman jopa itkettää, niin kovin pelottaa näiden asioiden jo ajatteleminen ja se päänahka, en oikesti tiennyt, että se voi kirjaimellisesti kohota yläilmoihin.

Minkälaisia fobioita teillä on, löytyykö joku joka kärsii samoista fobioista kuin minä, nyt olisi vertaistuki enemmän kuin tarpeen.

Hyytävää perjantaita ja anteeksi tämä postaus, mutta oli hyvin terapeuttista kirjoittaa pahimmat pelkoni ulos. Jos olisi olemassa helvetti, siellä käärme söisi meikäläistä päivät pitkät ja iho olisi kuorrutettu kävyillä, iiikks…