Avainsana: kisu

Oskulla on dementia

Oskulla on dementia

Voi meidän Osku-papparaista, joka ei ole Onnin menehtymisen jälkeen vuosi sitten, ollut enää entisensä.  Onnin menehtymisestä on nyt vähän yli vuosi ja en ikinä unohda Oskun mouruntaa, kun etsi Onnia kotoa, eikä Onnia enää löytynyt. Onnin poismenon jälkeen Osku on ollut jollain tasolla, kuin varjo entisestään. Tuntuu, että Osku vanheni hetkessä monta vuotta, Osku ehkä dementoitui.

Osku ensin laihtui jonkin verran, meni päämäärättömästi sisään ja ulos ja tauotta. Ruokahimo yltyi ja tuntuu, ettei Osku enää muista onko syönyt vai ei. Joskus Osku kerjää niin vaativasti ja perheenjäseniä, kun on monta, niin saattaa moni vastata Oskun peräänantamattomaan maukumiseen, antamalla Oskulle ruokaa. Liika on liikaa ja silloinhan kisuilla tulee oksennus, joten Oskulla on nyt todella vankat ruoka-ajat. Se ei estä Oskua vaatimasta ruokaa tai joskus nukahtamasta ruokakippojen viereen odottamaan palvelua. 

Mickey-kissasta Osku on saanut jonkun verran iloa ja päivittäin Osku ja Mickey kirmaavat ympäri asuntoa n. 5-10-minuuttia, mutta siinä ne leikit on. Monesti leikin aloittaja on Osku, mikä on mahtava asia, että papasta riittää vielä virtaa. Osku on saattanut joskus lipaista Mikiä vähän otsasta ja nuuhkivat toisiaan, mutta siinä se. Osku ei halua nukkua Mickeyn kanssa vierekkäin, kuten Onnin kanssa aina teki. Osku ei myöskään pese Mikiä, eikä peitä Mikin jätöksiä, kuten teki Onnille. 

Osku ja Miki ovat monessa samanlaisia, äärimmäisen kilttejä ja rauhallisia ja nuolevat ruoasta aina kastikkeen ensin. Kaikki on tavallaan saumatonta, mutta silti sielujen kohtaamista ei ole syntynyt. Osku myös saattaa näyttää Mikille huitomalla tassua, että äläpäs tule iholle, etenkin silloin, jos emäntä tai isäntä rapsuttelee Oskua. 

Yksi hämmentävä hetki kuitenkin oli, kun olin Noro-viruksessa, tällöin molemmat kissat tulivat sänkyyn viereeni, eivät kiinni toisissaan, mutta ihan kuin lohduttaakseen minua. Kissat ihan varmasti vaistoavat, kun joku on kipeänä, sillä juuri silloin heiltä saa erityisen paljon vierihoitoa. Tai ehkä se on vaan se kuume, mikä kekäleenä houkuttelee kissat kylkeen.

Viime viikkoina olemme aika usein astuneet kikkareen päälle ja kikkare sattumia on alkanut olemaan ympäri huushollia, selvä yksi dementoitumisen merkki. Luinkin, että 50% 15-vuotiasta kissoista kärsii dementiasta. Osku ei kuitenkaan vaikuta kärsivältä, vaan kaiken puolin tyytyväiseltä. Jos toinen nyt ei ihan muista milloin on syönyt, tai onko ulkona kevät vai talvi, 5-minuutin välein tarkastamalla ja vaatimalla ulos ja sisään tai missä on vessa, niin näiden oireiden kanssa vielä pärjätään. 

Osku pitää erinomaisen hyvää huolta turkistaan, on puhdas ja hyvinvoiva eli kyllä Osku voi hyvin, vaikka päässä hieman viiraa, ihan kuten ihmisilläkin, kun saavuttavat näin arvokkaan iän. Ihmisen iässä Osku on jo 72-vuotta ja täyttää pian kesäkuussa 76-vuotta. On siinä jo ihan kunniotettava ikä, mutta toivon, että Osku jaksaa kaikkine kikkareineen ja ruokahimoineenkin vielä porskuttaa meidän perheessä vuosia. Ehkä silloin Mickeystä ja Oskustakin tulee vielä kainalokaverit. 
Osku vaan on ihan paras kissa, on aina hyväksynyt heti kaikki uudet perheenjäsenet, on kiltti kuin mikä, mutta osaa silti pitää puolensa. Naapurin Vaska-kissakin yrittää aina tulla Oskun petipaikalle terassilla meidän ikkunan alle nukkumaan, mutta kun on Oskun omat tyynyt, niin ei petipaikalle ole saanut tulla, kuin vain Onni-kissa aikoinaan Oskun kylkeen. Naapurin Vaska saa kyllä muuten meidän pihalla hillua, mutta petipaikalle ei ole  niin  mitään asiaa ja jos Osku on onnistunut näkemään sisällä  ollessaan, että Vaska köllöttelee Oskun tyynyillä, se on ulos heti ja häätö ja jättimäinen Vaskahan kanssa lähtee ja livakkaan. 

Arvokkuus tulee vuosista, auktoriteetti on Oskulla, kuin sädekehä. Oskusta voisi moni ihminenkin ottaa mallia, ei tarvitse olla äreä, vaan voi olla pehmeä ja siltikin niin cool. Meidän ihana Osku-papparainen. <3

Miten siellä eläinrakkaiden kanssa menee tai onko muistoja lapsuudesta tai jostain ystävän eläimestä tai vaikka etelän lomalla rakastunut johonkin kulkukissaan? Onko joku erityinen eläin,  joka on jäänyt erityisesti sydämeen. <3 

Aurinkoa keskiviikolle toivottaa koko meidän karvajengi.