Avainsana: loccitanen

Nautiskelutrendi hygge Tanskan maalta ja miten minä ”hyggeilen” itseni onnelliseksi tai mitä onni edes on?

Nautiskelutrendi hygge Tanskan maalta ja miten minä ”hyggeilen” itseni onnelliseksi tai mitä onni edes on?

Kuulin eilen ensimmäistä kertaa sanasta hygge, luettuani eilen jutun Ylen sivuilta Apua kaamosmasennukseen. Hyggeily, apua en tiedä miten tuo sana taipuu, mutta mielestäni siinä on aineksia, vaikka minkälaiseen taivutukseen ja ilmiöön myös Suomessa. 




Mitä tarkoittaa sitten sana hygge? Kyseessä on ilmiö, joka keskittyy nautiskeluun, eikö kuulostakin heti jo perin syntiseltä. Nautiskelussa piilee lievä perisuomalaisesti ajateltu synnin siemen, nimittäin laiskuus. Lisäksi nykyajan tehoyhteiskunnassa ihmisen tulee olla tehokas ja nauttia saa korkeintaan urheilemalla, matkustamalla tai ruokailemalla, jotka ovat kaikki hyveitä ja menestyneen ihmisen merkkejä. Urheilu kertoo ahkeruudesta, matkat ja ravintolat jonkinlaisesta menestyksestä. Ihmeellisiä ovat mielikuvien aiheuttamat illuusiot toisten ihmisten elämästä.  



Hygge taasen keskittyy pieniin ilmiöihin ja rentoutumiseen vaikka kotioloissa tai vaikkapa saunassa. Ylen jutussakaan ei Hygge ilmiötä pystytä puristamaan laatikkoon, niin lavea se käsitteenä on, mutta jännää kyllä jutussa kerrotaan, että tanskalaiset, tuo maailman onnellisin kansa, ovat brändäämässä hyggeä isosti, vientituotteeksi. Hyvin mielenkiintoista mielestäni on se, että ihminen tarvitsee brändäystä ja työkaluja kotoiluun, nautiskeluun ja rentoutumiseen. Siihen on menty nykyajan oravanpyörässä. 

Ennen vanhaan ihmisillä ei varmasti ollut edes aikaa hyggeilyyn, joten koen hygge-trendin olevan hyvinkin ilmeinen tämän päivän ilmiö. Ihmiset eivät tee enää niin paljon fyysisiä ulkotöitä ja tosiasia on, että olemme nykyaikana jatkuvassa hälytystilassa ottamassa vastaan ärsykkeitä. 




Yleisestihän alkaa jo olla käsitteenä, että ihmisen on miltei mentävä jonnekin, voidakseen levätä, lomamatkalle, ulkoilemaan, elokuviin tai vaikkapa viikonlopuksi joogaretriittiin irrottautukseen vaikkapa somesta. Hygge on jotain muuta, jotain sellaista, jota jokainen voi suorittaa ilman rahaakin, jos vaan hyggeilyyn on aikaa. On ruuhkavuodet, on yrittäjiä, jotka tekevät ympärivuorokautista työpäivää, on monenlaisia arjen sankareita, yksinhuoltajia, jotka saattavat vaikka tehdä kahta työtä elättääkseen perheensä ja hyggeily voi olla heille jopa ”tila” johon ei yksinkertaisesti ole aikaa. 



Omasta näkökulmasta kuitenkin hygge ilmiönä kiinnostaa ja herätti ajatuksia. Oli aika jolloin en osannut kuunnella itseäni, tein valtavasti ylitöitä, suoritin arkeana ravaamalla ystävieni luona ja viikonloput sinkkuna bilettämässä. Pakenin minuuttani, en tiennyt kuka olin eli sitä, etten ymmärtänyt kuunnella omaa ääntäni. Liikaa mietin, mitä muut minusta ajattelee, kunnes elämä romahdutti ja pakotti kohtaamaan itseni ja oman tahtoni ja irrottautumaan oravanpyörästä. 


Kävi nimittäin niin, että pitkälliset fyysiset oireet, vatsa-ja hartiakivut, migreenit ja jatkuvat poskiontelotulehdukset ym. käsittelin omana ongelmanaan. En tuolloin ymmärtänyt, että kehoni viesti ylikierrostilasta, koska en nukkunut riittävästi ja kärsin mittavasta unettomuudesta ja uupumuksesta. 



Oman elämän käännekohta, oman jaksamisen kuuntelemiseen tapahtui 30-vuotiaana, joten voi olla hyvinkin, että kyseessä oli kriisi tai sitten unettomuus ja muut oireet olivat monen asian summa. En ole koskaan lähtenyt liielti syväluotaamaan tai jyvittämään jälkikäteen miksi pudotus tapahtui tai etsinyt asiaan syyllisiä. Oikeastaan jo tiesin, koska käytin yöt asioiden vatkaamiseen ja ajatukset eivät antaneet mielelle rauhaa. Tiesin, että syyllinen olin minä itse ja jotain tarvitsi muuttua elämässäni. Mieleni ja kehoni eivät olleet loppumaton kuminauha, joka venyi äärettömyyksiin.  Lähdin tuolloin pysähdyksen hetkellä miettimään, miten haluan elää jatkossa. 




Käännekohdan kautta kaiketi itsekin keksin hyggeilyn, sillä kun sain unirytmini lopulta pitkällisen rupeaman jälkeen takaisin, en enää antanut unettomuuden palata elämääni. On aikoja, että nukun huonommin, mutta yritän korjata tilanteen pikaisesti. Jos on liian kiire, yritän vastapainoksi heti levätä. Jos aivan liikaa ahdistaa monet menot, karsin vähiten tärkeät, sillä olen oppinut kuuntelemaan omaa kehoani ja mieltäni. Keho on viisas ja viestii ja kertoo monin tavoin, jos vaan malttaa kuunnella.





Ylen jutussa kuvataan hyvää hyggehetkeä: kynttilöiden tuike, sohvalla viltin alla, elokuva tai kirja ja kuuma tee. Osata nauttia pienistä hetkistä ja suunnata vaikkapa negatiivinen ajattelu muualle, myöskin mm. työpaikan kahvihuoneilla. 



On jännää, tätini kanssa kirjoittelimme sähköposteja pari viikkoa sitten ja tätini kysyi olenko onnellinen, tässä vastaus, jonka kirjoitin tädilleni: Tämä on sitä elämää ja onnellisuus ei ole tila, vaan se koostuu pienistä hetkistä. Olen todella onnellinen, koska en mieti onnea, enkä tavoittele sitä päämääränä, vaan nautin perheestä, aamukahvin ensisiemauksesta, syyslenkistä koiran kanssa, ystävistä, hyvästä ruuasta. Siitä, että saan olla puoliso ja äiti ja osaan nauttia näistä asioista, koska tiedän elämän olevan katoavaista. 




Klassinen hygge-hetki onkin sitä, mikä tekee juuri sinut onnelliseksi, ei se minkä ajattelet tekevän muut onnelliseksi.

Hyvää hyggeilyä kaikille, muistakaa palautua, oli se sitten urheilua, kiireitä, vähät yöunet, niin korjausliike mitä nopeammin, sen parempi.

Oletko kuullut hygge-trendistä ja mitä olet siitä mieltä? Mitkä ovat sinun konstisi väsymyksen taltuttamiseen, ulkoilu, hyvät unet, rentoutuminen, piikkimatto, mikä? Nyt olisi oiva tilaisuus antaa kaikille ajattelemisen aihetta ja intoa omaan hyggeilyyn. 

Rentouttavaa tiistaita kaikille!


*Loccitane joulupallot, jotka sisältävät kosmetiikkaa, Crocs tohvelit, nuo modernin Tuhkimon ainoa oikea valinta ja Kirja Tyttö muiden joukossa, saatu blogiin.