Nautiskelutrendi hygge Tanskan maalta ja miten minä ”hyggeilen” itseni onnelliseksi tai mitä onni edes on?

Nautiskelutrendi hygge Tanskan maalta ja miten minä ”hyggeilen” itseni onnelliseksi tai mitä onni edes on?
Kuulin eilen ensimmäistä kertaa sanasta hygge, luettuani eilen jutun Ylen sivuilta Apua kaamosmasennukseen. Hyggeily, apua en tiedä miten tuo sana taipuu, mutta mielestäni siinä on aineksia, vaikka minkälaiseen taivutukseen ja ilmiöön myös Suomessa. 




Mitä tarkoittaa sitten sana hygge? Kyseessä on ilmiö, joka keskittyy nautiskeluun, eikö kuulostakin heti jo perin syntiseltä. Nautiskelussa piilee lievä perisuomalaisesti ajateltu synnin siemen, nimittäin laiskuus. Lisäksi nykyajan tehoyhteiskunnassa ihmisen tulee olla tehokas ja nauttia saa korkeintaan urheilemalla, matkustamalla tai ruokailemalla, jotka ovat kaikki hyveitä ja menestyneen ihmisen merkkejä. Urheilu kertoo ahkeruudesta, matkat ja ravintolat jonkinlaisesta menestyksestä. Ihmeellisiä ovat mielikuvien aiheuttamat illuusiot toisten ihmisten elämästä.  



Hygge taasen keskittyy pieniin ilmiöihin ja rentoutumiseen vaikka kotioloissa tai vaikkapa saunassa. Ylen jutussakaan ei Hygge ilmiötä pystytä puristamaan laatikkoon, niin lavea se käsitteenä on, mutta jännää kyllä jutussa kerrotaan, että tanskalaiset, tuo maailman onnellisin kansa, ovat brändäämässä hyggeä isosti, vientituotteeksi. Hyvin mielenkiintoista mielestäni on se, että ihminen tarvitsee brändäystä ja työkaluja kotoiluun, nautiskeluun ja rentoutumiseen. Siihen on menty nykyajan oravanpyörässä. 

Ennen vanhaan ihmisillä ei varmasti ollut edes aikaa hyggeilyyn, joten koen hygge-trendin olevan hyvinkin ilmeinen tämän päivän ilmiö. Ihmiset eivät tee enää niin paljon fyysisiä ulkotöitä ja tosiasia on, että olemme nykyaikana jatkuvassa hälytystilassa ottamassa vastaan ärsykkeitä. 




Yleisestihän alkaa jo olla käsitteenä, että ihmisen on miltei mentävä jonnekin, voidakseen levätä, lomamatkalle, ulkoilemaan, elokuviin tai vaikkapa viikonlopuksi joogaretriittiin irrottautukseen vaikkapa somesta. Hygge on jotain muuta, jotain sellaista, jota jokainen voi suorittaa ilman rahaakin, jos vaan hyggeilyyn on aikaa. On ruuhkavuodet, on yrittäjiä, jotka tekevät ympärivuorokautista työpäivää, on monenlaisia arjen sankareita, yksinhuoltajia, jotka saattavat vaikka tehdä kahta työtä elättääkseen perheensä ja hyggeily voi olla heille jopa ”tila” johon ei yksinkertaisesti ole aikaa. 



Omasta näkökulmasta kuitenkin hygge ilmiönä kiinnostaa ja herätti ajatuksia. Oli aika jolloin en osannut kuunnella itseäni, tein valtavasti ylitöitä, suoritin arkeana ravaamalla ystävieni luona ja viikonloput sinkkuna bilettämässä. Pakenin minuuttani, en tiennyt kuka olin eli sitä, etten ymmärtänyt kuunnella omaa ääntäni. Liikaa mietin, mitä muut minusta ajattelee, kunnes elämä romahdutti ja pakotti kohtaamaan itseni ja oman tahtoni ja irrottautumaan oravanpyörästä. 


Kävi nimittäin niin, että pitkälliset fyysiset oireet, vatsa-ja hartiakivut, migreenit ja jatkuvat poskiontelotulehdukset ym. käsittelin omana ongelmanaan. En tuolloin ymmärtänyt, että kehoni viesti ylikierrostilasta, koska en nukkunut riittävästi ja kärsin mittavasta unettomuudesta ja uupumuksesta. 



Oman elämän käännekohta, oman jaksamisen kuuntelemiseen tapahtui 30-vuotiaana, joten voi olla hyvinkin, että kyseessä oli kriisi tai sitten unettomuus ja muut oireet olivat monen asian summa. En ole koskaan lähtenyt liielti syväluotaamaan tai jyvittämään jälkikäteen miksi pudotus tapahtui tai etsinyt asiaan syyllisiä. Oikeastaan jo tiesin, koska käytin yöt asioiden vatkaamiseen ja ajatukset eivät antaneet mielelle rauhaa. Tiesin, että syyllinen olin minä itse ja jotain tarvitsi muuttua elämässäni. Mieleni ja kehoni eivät olleet loppumaton kuminauha, joka venyi äärettömyyksiin.  Lähdin tuolloin pysähdyksen hetkellä miettimään, miten haluan elää jatkossa. 




Käännekohdan kautta kaiketi itsekin keksin hyggeilyn, sillä kun sain unirytmini lopulta pitkällisen rupeaman jälkeen takaisin, en enää antanut unettomuuden palata elämääni. On aikoja, että nukun huonommin, mutta yritän korjata tilanteen pikaisesti. Jos on liian kiire, yritän vastapainoksi heti levätä. Jos aivan liikaa ahdistaa monet menot, karsin vähiten tärkeät, sillä olen oppinut kuuntelemaan omaa kehoani ja mieltäni. Keho on viisas ja viestii ja kertoo monin tavoin, jos vaan malttaa kuunnella.





Ylen jutussa kuvataan hyvää hyggehetkeä: kynttilöiden tuike, sohvalla viltin alla, elokuva tai kirja ja kuuma tee. Osata nauttia pienistä hetkistä ja suunnata vaikkapa negatiivinen ajattelu muualle, myöskin mm. työpaikan kahvihuoneilla. 



On jännää, tätini kanssa kirjoittelimme sähköposteja pari viikkoa sitten ja tätini kysyi olenko onnellinen, tässä vastaus, jonka kirjoitin tädilleni: Tämä on sitä elämää ja onnellisuus ei ole tila, vaan se koostuu pienistä hetkistä. Olen todella onnellinen, koska en mieti onnea, enkä tavoittele sitä päämääränä, vaan nautin perheestä, aamukahvin ensisiemauksesta, syyslenkistä koiran kanssa, ystävistä, hyvästä ruuasta. Siitä, että saan olla puoliso ja äiti ja osaan nauttia näistä asioista, koska tiedän elämän olevan katoavaista. 




Klassinen hygge-hetki onkin sitä, mikä tekee juuri sinut onnelliseksi, ei se minkä ajattelet tekevän muut onnelliseksi.

Hyvää hyggeilyä kaikille, muistakaa palautua, oli se sitten urheilua, kiireitä, vähät yöunet, niin korjausliike mitä nopeammin, sen parempi.

Oletko kuullut hygge-trendistä ja mitä olet siitä mieltä? Mitkä ovat sinun konstisi väsymyksen taltuttamiseen, ulkoilu, hyvät unet, rentoutuminen, piikkimatto, mikä? Nyt olisi oiva tilaisuus antaa kaikille ajattelemisen aihetta ja intoa omaan hyggeilyyn. 

Rentouttavaa tiistaita kaikille!


*Loccitane joulupallot, jotka sisältävät kosmetiikkaa, Crocs tohvelit, nuo modernin Tuhkimon ainoa oikea valinta ja Kirja Tyttö muiden joukossa, saatu blogiin.

Related Posts

Lentokentällä yöpuvussa, nyt sekin on koettu.

Nyt on sitten taas vähäksi aikaa vedetty kunnon pohjat. Mies oli yöllä laittanut viestiä, että tuleekin aamukoneella aikaisin Islannista kotiin, eikä puolenpäivän aikaan.  Aamulla vetäisin vain hupparin harteille ja siivouscrocsit koipiin, kun tuumailin, että autossahan minä visusti ukkelia odottelen. Crocseihinkin Sofia on laittanut jonkun Seikkailija […]

Milloin lakkasin välittämästä ulkonäöstäni ja Radio Aallon haastattelu!

Oli aika, että vaatteet ja ulkoasu oli todella tärkeitä. Koinkin, että omasin ihan yes klassisen maun ja olin vaatteiden yhteensopivuudesta, tyylistä ja värikokonaisuuksista tarkka, vaikkakin nuorena silitin aina vain paitani etumuksen ja napitkin olivat välillä vain hakaneulalla kiinni. Täyttäessäni 40-vuotta koin naiseuden heräämisen ja klassisen […]



55 thoughts on “Nautiskelutrendi hygge Tanskan maalta ja miten minä ”hyggeilen” itseni onnelliseksi tai mitä onni edes on?”

    • Riesinkin heti lukemaan Villa Valkon postauksen aiheesta, etten vaan ole lähtenyt samoille urille. Mutta vaikka samaa kotoilua onkin, niin aihetta käsitellään hieman eri kulmasta, mikä kertookin hyggestä paljon eli on hyvin lavea käsite.

      Hienot hygget sinulla, juuri ne tärkeimmät. Perhe ihan ensin. <3

      Ihanaa päivää <3

  • Minäkin törmäsin Hyggeen eilen. Ajattelin, että mä taidan hyggeillä ilman tanskalaisia 🙂 Olen sellainen oman elämän hyggeilijä 🙂

  • Olen kuullut tuosta hyggeilystä ja tänään viimeksi siitä puhuttiin radiossa. Turun Radion miestoimittaja epäili etteivät kaikki miehet välttämättä ryhdy tuohon hyggeilyyn samalla tavalla kuin naiset. Kas näin: jos nainen nauttii punaviinilasillisesta suklaan kera, ottaa mies kylmää olutta ja makkaraa tai chipsejä. Nainen sytyttää kynttilän, mies sammuttaa kaikki valot ja ainoa valonlähde on telkkarin kylmän kirkas sininen valo. Nainen kääriytyy lämmittävään huopaan, mies pukeutuu ikivanhoihin verkkareihin.

    Mukavaa päivän jatkoa sinulle ja muistahan hyggeillä <3

    • Hih ihan totta, miehet hyggeilee tavallaan, ainakin tuo saunominen on taatusti miehiltä hyggeilyä, formuloiden katsominen ja omalla miehellä perhokalastus ja golf. Mieli lepää. <3

      Näinen jotenkin haluaa kääriytyä, miestä en ole muuten ikinä nähnyt minkään shaalin alla, eihän sillä ole ikinä edes kylmä. 😉

      Kiitos samoin Kristiina ja muista sinäkin <3

  • Minäkin kuulin hygge -sanan eilen ensimmäistä kertaa YLE:n uutisista. Minusta tuntuu, että olen ihan syntyperäinen hyggeläinen. Nykyisessä elämässäni vietän kaiken vapaa-ajan hyggeillen. Mitä sitä ihminen muutakaan? Turha juosta joutavien perässä. Juoskoon ne, jotka eivät ole vielä saaneet riittävästi juosta;)

    • Hihi ihana oot ja just niin. Kuten tuolla kirjoitin, nuorena tuli biletettyä ym, nykyään ei saisi baariin kirveelläkään. Juoksut on niin juostu, nyt hyggeillään. <3

    • Ei vitsi kävin lukemassa, kun Outi tuolla vinkkaili, että olit jo ajan hermolla ajat sitten. <3 Ihan niin hyggeily on omasta mielestä kyllä aika pitkälle kotoilua. <3

      No sanotaanko tuosta onnellisesta, että niin paljon on tullut lunta tupaan, niin tasainen elämä tai no suht tasainen, kyllähän nytkin erinäisiä haasteita riittää, mutta kuitenkin ydinperhe voi hyvin. <3

      Ihanaa viikkoa <3

  • Ruotsalaisten vastine hyggelle taitaa olla mys. Sellaista mukavaa ja rentoa oleilua ja tekemistä, ilman kiirettä – sellaista arjen pientä onnellisuutta. Eikä näille mukaville skandisanoille taida suomenkielessä olla vastinetta – mutta eipä vastavasti taida olla suomalaiselle sisullekaan? Silti itse asiat on olemassa, kielestä riippumatta.
    Ja se sitten tuotteistaa, ja palvelumuotoilee kenellä siihen intoa riittää. 😉

    • Så mysigt, juu tuo on erittäin tuttu, mutta tuo hygge taasen ei ollut. Olisiko kotoilu, mutta kun hyggeily ei riity pelkästään kotiin. Hmmm, mikähän olisi oma vastine? Suomalainen Sisu on kyllä ihan omaa luokkaansa ja sitä kyllä meissä piisaakin.

      Juu osaan hyggeillä ilman koulutusta. 😉 <3

      Ihanaa viikkoa Annu <3

  • Joo, tutuksi on tullut mullekin tuo termi viime aikoina :)Meitä on niin monenlaisia. Minä mätänisin hengiltä pidemmän aikaa hyggeillessä. Rentoudun ja lepään jotain kaunista ja ihanaa katsellessa. Kyllähän sitä toki löytyy kirjoissa ja lehdissä, joten joskus voi istahtaa hetkeksi hyggeen. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että ei aina tarvii jaksaa suorittaa ja saada aikaan. Kissat kyllä taitavat tuon elämänmuodon, joskus käy niitä kateeksi 🙂 Mukavaa hyggeilyä heille, jotka tykkää 😀

    • Juu totta, tuossa jutussa mainittiikin hyggeilyn ja masennuksen rajaviivasta. Hyggeilyynkään ei saa jäädä koukkuun tai katoaa tarmo. Kissat osaavat hyggeillä, tuntuu ettei heidän itsetunnolleen mikään kolahda, heidän aivotkin hyggeillee miltei koko ajan, paitsi metsällä.

      Juu kyllä minä hyggeilystä tykkään, mutta tylstyn kuoliaaksi, jos koko ajan hyggeilen.

      Ihania talvipäiviä. <3

  • Voi että, kun olet jälleen osannut kirjoittaa niin hienosti. Ja, juurikin ajankohtaisesta asiasta.
    Miksi aina tarvii tulla jokin käännekohta, ehkä tapahtua jotakin "tramaattista", ennen kuin ihminen ymmärtää kuunnella itseään ja antaa tilaa hyggelle. Itse koin tasan neljä vuotta sitten käännekohdan. Olin yksinhoitaja (mies pitkiä aikoja töissä maailmalla) kahdelle lapselle, olin työssäni korvaamaton, opiskelin työnohella unelmaani. Kunnes, kuopuksen synnytyksessä tuli hetki, saanko nauttia lasteni kasvamisesta. Kaikki kääntyi lopulta hyvin, mutta päivä pysäytti minut ja mieheni. Seurauksena että vaihdoin totaalisesti alaa ja lähdin opiskelemaan aivan uutta. Mieheni vaihtoi työpaikkaa. Molempien tulot tippuivat huomattavasti. Kalenteriin kirjoitamme varattu: varattu perheelle tai varattu minulle tai varattu meille (minulle ja miehelle). On nautittava siitä mitä on. Vaikka juuri nyt matka esim Thaimaaseen on vain unelma, ei sillä ole väliä. Meillä on toisemme ja voimme hyvin. Toki välillä on hetkiä kun on kiire, mutta on muistettava myös pysähtyä ja kuunnella itseä! <3

    • Ai hurja luin joka sanasi huolella ja miettien, miten haluaisin kuulla tuosta synnytyskertomuksesta ja siitä rohkeudesta miten muutitte elämänne. Raha ei todellakaan ole ole loppupeleissä se tärkein, vaikka välttämätön onkin. Onnellisempi elämä voi syntyä vähemmällä tavoitteellisuudella. Miehille monesti on haasteena, jos joutuvat oravanpyörään, miehisyys voi kadota, jos tippuvat ainakin ilman omaa tahtoa pois. Naisille voi olla helpompaa tinkiä asioista. Pienempi talo, auto, vähemmän matkoja. Uskon myös, että kun tietyt saavutetut statukset menettää, niillä ei enää olekaan väliä eli pääsee oravanpyörästä. Meni nyt hieman asian vierestä, liittyi tuohon teidän hienoon elämänmuutokseen. Koska varmasti kaikki voitte paremmin näin ja on vähemmän stressiä.

      Meilläkin Thaimaa saa odottaa ja matkoja on tehty vähemmän, mutta minä saan olla kotona. Iso päätös, mutta toimii meillä. <3

      Ihana tuo loppu "Meillä on toisemme ja voimme hyvin. Toki välillä on hetkiä kun on kiire, mutta on muistettava myös pysähtyä ja kuunnella itseä! <3" Ihan näin juuri. Kiitos kun kerroit teidän elämästä ja valinnoista, arvostan todella paljon.

      Ihania talvipäiviä teidän perheelle. <3

  • Samu osaa hyggeillä.

    Hyggehän on tanskankielien sana ja koko hyggeily ehkä taipuu tanskalaisilta paremmin. He kun tuntuvat olevan hieman elämänmyönteisempiä kuin me suomalaiset ja nauttivan elämän pienistä nautinnoista ilman huonoa omaatuntoa. Viime Tanskan-reissulla miltei ostin kynttilän jossa luki hygge. Olisi vaan pitänyt ostaa.

    • Samu osaa todellakin hyggeillä. <3

      Voi itku Hygge kynttilä olisi aika kiva. 🙂 Juu Tanskan reissusta on jo aikaa, meinasin sanoa viimeksi 31-vuotiaana, mutta hups olin sisustusmatkalla Tanskassa ehkä 4-vuotta sitten, mutta enpä törmännyt sanaan hygge. Ensi kerralla ostat sitten sen kynttilän ja hyggeilet sohvalla nimikkokynttilän kanssa. <3

      Iloa päivään Lumo <3

  • Missä mä taas oon ollut kun tuonkin missannut 😀Onneksi sä pidät mut kartalla näistä trendeistä ❤ Mun sanakirja ei suostu julkaisemaan tuota sanaa??mutta mulle h:ly on myös pieniä varastettuja hetkiä kuten lenkki koiran kanssa, kylpy, herkkujätskiä ja saippuaa telkusta😇Niin, sellaista hidastamista silloin kun tuntuu siltä.Aika samoja kuin sulla ja muillakin ❤Kivaa iltaa!

  • Noi kissat ja koirat taitavat taitaa tuon hyggeilyn parhaiten. Hyvä asia, jota pitäisi muistaa noudattaa. Mukavaa tiistai-iltaa.

  • Lantlivin lumoissa olen elänyt jo vuosikaudet. Mieheni on sanonut joskus, että elän Lantliv -maailmassa. Siihen kuuluu kiinteästi tuo eilen pinnalle noussut hygge -ilmiö. Kynttilöitä, teetä, kaakeliuunin tuli, hyvä kirja tai neule ja tähän lämmin villaviltti niin siinä on kotoilun luksusta. Kiitos kirjavinkistä! Vaikuttaa tutustumisen (ahmimisen) arvoiselta vai onko? 😉 Tuija

    • Lantliv nyt vaan on maailman ihanin lehti ja harmi, että Maalaisunelma versio aikoinaan lopetettiin. Ihan täydellistä hyggeilyä sinulla. <3 Kirjaa olen lukenut vasta muutaman luvun, mutta vaikuttaa juuri sellaiselta kivalta hömpältä, joka sopii lomahyggeilyyn, kuin nenun nassuun. <3

      Ihanaa päivää Tuija <3

  • No toisaan nuo teidän elukat sen taitaa:) Ihania löhöolijöitä ja juu mäkin sitä hyggeilyä välillä harrastan. Mutta mulla on se huono puoli, etten osaa rentoutua ilman käsitöitä, joten jos sen voi laskea mukaan:D Mä oikeasti rentoudun kutimien kanssa, vaikka se voi jostakin kuulostaa työläältä. Ei se ole. Mutta mun mies on kyllä superhyvä tuossa hyggeilyssä:D

    • Kyllä se lasketaan. Hyggeily ei mene standardien mukaan, haha, johan olen jo määrittelemässä hyggeilyn ydintä. Eli teet mitä rakastat ja rentoudut samalla, sitä kai on hyggeilyä. Sinun laiskottelu on vaan tehokkaampaa, kuin mun. 😉 Hih. Ota mallia miehestäs, no ei susta ole siihen, olet ihan kuin oma mummi, ei koskaan löhönnyt sohvalla ja aina kutoo menemään.

      Kivaa viikkoa M <3

  • Hieno teksti! Luin myös Ylen uutisen eilen ja ilmiö kyllä viehättää ja kiinnostaa. Samaa kyllä vähän mietin, että on maailma mennyt kummalliseksi kun rentoutuminen ei ole enää itsestäänselvyys vaan "trendi". 🙂 Mutta tottahan se on, työelämässä ja vapaa-ajallakin on nykyään hirveät suorituspaineet, ja moni kaltaiseni vähän alle kolmekymppinen on jo loppuun palamisen partaalla. Itselle kesällä iskenyt vyöruusu, jonka lääkäri nimesi stressin aiheuttamaksi, oli herätys. Tajusin, että kroppa alkoi panna vastaan. Myös migreenit ja niskakivut ovat tuttuja kavereita. Kesän sairastelun jälkeen olen yrittänyt ottaa rennommin ja ainakin osittain onnistunutkin siinä. Säännöllisten työaikojen pitäminen auttaa, sekä se, että tajuaa mihin asioihin ei voi vaikuttaa.

    Minulle se hyggeily on luontodokkareiden katsomista sohvalla miehen kanssa, lukemista, koiran kanssa leikkimistä ja äidille tai ystävälle soittamista. Pieniä arjen iloja. 🙂

    • Kyllä se tuolla taustalla mietitytti juuri tuo, että pitääkö laiskottelukin brändäty. Mutta ihan varmasti on ylikierroksilla olevia uraihmisiä, somekoukussa olevia somettajia jne, kenties he tarvitsevat pehmeää opastusta hyggeilyyn?

      On muuten jännä, että ensin kroppa kielii stressistä ja itse ei välttämättä edes ymmärrä olevansa stressaantunut, koska kiire tai ylikierrokset, huonot unet, kaikki ovat normaali olotila. Itsekin silloin 30-vuotiaana vaan käsittelin jokaisen omana oireenaan, enkä ymmärtänyt, niinpä tietenkin, ihminen on kokonaisuus. <3

      Ihanaa hyggeilyä teillä, juuri sellaista täydellistä. <3

      Muista olla kovin stressaamatta ja ihania talvipäiviä Hanna ja kiitos kauniista sanoista. <3

  • Minä tutustuin hygge-käsitteeseen joulukuussa 2010, kun kävin Kööpenhaminassa ja ns. ostin käsitteen heti. Mikään ei ole niin tarpeellista kuin olla vaan: nauttia elämän pienistä asioista, ottaa omaa aikaa, luoda sellaista rentoa kauneutta ja hyvää oloa.

    Ihana kirjoitus. ♥

    • Ui olet muuten ajan hermolla, kuinkakohan kauan Tanskassa ovat jo hyggeilleet. 🙂 Oi miten ihanasti kirjoitat, tuo kuules voisi olla hyggeilyn slogan, "Mikään ei ole niin tarpeellista kuin olla vaan: nauttia elämän pienistä asioista, ottaa omaa aikaa, luoda sellaista rentoa kauneutta ja hyvää oloa." Juuri noin ja aina ei ihminen kiireessä sitä muista.

      Mukavia talvipäiviä Katja ja kiitos kauniista sanoista <3

  • Enpä ole tuollaisesta sanasta kuullut mutta eiköhän kaikki tämä viime vuosina hypetetty itsensä kuuntelemis-juttu ole samaa asiaa kaikki. Meillä kyllä osataan rentoutua. Heti kun tilaisuus niin molemmat lösähdetään sohvalle läppärit sylissä telkkari auki 😀

    • Juu samaa asiaa mielestäni kaikki, sinänsä tuossa ei ollut uutta, paitsi se, että hyggeily brändätään vientituotteeksi. Justiinsa ihanaa ja te olette niin ahkeria, vaellatte Barcelonassa pitkiäkin matkoja, niin olette todellakin sen soffailun ansainneet <3

      Ihania aurinkoisia päiviä Barcelonaan <3

    • Kävinpähän muuten lukemassa ja mietin ihan samaa, jos jokin asiaa isosti brändätään, tuleeko siitäkin suorituspaineita. Hieno teksti blogissasi. <3 Mukavia talvipäiviä Norjaan. <3

  • Pitää taas vängätä tanskalaisen isän ja norjalaisen äidin tyttärenä 😉 eli tuo hygge on alunperin viikinkiaikainen norjalainen sana (itseasiassa käytössä siellä vieläkin) ja tarkoittaa täsmälleen samaa kuin tanskalaisille. Jo viikingit, tai oikeastaan norrmenit, hyggeili. Mistään muotisanasta ei siis todellakaan voi puhua, jos sillä tarkoitetaan sitä, että sana olisi uusi. Tanskalaiset vain ovat omaan luonteeseensa sopivasti onnistuneet brändäämään sen oikeastaan hieman vahingossa. Ruotsalaisilla ja suomenruotsalaisilla on muuten täsmälleen samaa tarkoittava termi ”att mysa”.

    Kertoo todella paljon suomalaisten olemisesta täällä Pohjolassa kun kaikilla skandinaaveilla on sana, joka kuvastaa rentoa ja mukavaa olemista (ja nimenomaan sosiaalista muiden kanssa olemista, ei yksin olemista) vastapainona kaikelle muulle ja meillä on vain sisu tai se negatiiviseksi ajateltu laiskuus, ja kun vielä liiallinen sosiaalisuuskin on pahasta, niin eipä se perinteinen hyggeily taida olla suomalaiselle mikään ratkaisu noin suuremmassa mittakaavassa.

    Minna

    • Ihana Minna, arvaas kuule vaan, rakastan sun "vänkäämistä" ja eihän se edes ole vänkäämistä, vaan oikea kunnon asiallinen infopläjäys. <3 Wau mahtavaa kuulla muuten sukujuurista. Tähän väliin, oikein itseäni harmittaa, että suomenruotsalainen vaari, joka kasvatti mummin kanssa meikäläisen, ei opettanut ruotsin kieltä kotona. Sotaveteraanina vaari oli niin patrioottinen, että muutti jopa etunimensä Erikistä, Erkiksi. Tosin ei sitten oikeasti muuttanutkaan, kunhan ilmoitteli vaan paikkoihin, että onkin Erkki. 😉 Sukunimi pysyi kuitenkin suomenruotsalaisena. 😉 No kuitenkin, vaarin sukujuuret ovat Ruotsist ja Tanskasta ja minut kasvatteneen mummini Norjasta. Siksi on suorastaan häpeällistä, että hygge sana tuli minulla aivan uutena. Vaarini aina hokikin olevansa viikinkien sukua ja jotenkin sen mielsin ja uskoin sanatarkasti. 🙂 Luinkin joskus jotain norjalaista historiallista kirjaa ja siinä bongasin nimen Freya. Päätin tuolloin, että tyttäreni nimeksi tulee Freya, jos tyttären saan. Freya olisikin sopinut suomenruotsalaiseen tyttönimeeni, mutta avioliiton myötä, kun otin mieheni suomalaisen nimen, niin kun tytär syntyi, tulikin Krista ja Sofia ja Freya jäi ja olen aika paljon asiaa katunut… Asiasta tuhanteen horisen tässä nyt aamukahvihöyryissä. 😉

      Aivan mahtavaa faktatietoa ja minusta on todella mielenkiintoista kuulla juurikin taustat ja kaikki puolet, kun kerran asiasta täällä blogissani jorisen. 🙂 Att mysa, onkin tuttu ja mielestäni juuri sanassa "mysigt" on jotain niin kotoisaa ja tunnelmallista, niitähän kaiketi sana tarkoittaakin. <3

      Hih sitten tuohon loppusarakkeeseen, ai miten mahtavasti naulitset suomalaisuuden, häpeä, laiskuus, perisyntejä, sisukkuuden selkärangasta suomalaisuus syntyy ja suomalaisen selkäranka. Hyi hyggeily ja mysaily, heh anteeksi, oli ihan pakko taivutella oman mielen mukaisesti. Juu ei suomalainen hyggeile, tai jos hyggeilee, niin ei tunnusta. Ehkä uudempi sukupolvi sitten ja oikein urakalla.

      Oot paras. <3

      Mahtavaa päivää Minna ja kiitos. <3

    • Sama ja varsinkin sen merkityksestä. Ruotsalainen att mysa ja mysigt kolahtaa jotenkin enemmän, mysa sanassa on jotain ihanan pehmeää ja pyöreää. <3 Ihanaa päivää ihanuuspakkaus <3 Mysataan ja hyggeillään hyvin <3

  • Ennen vanhaanhan ihmiset juurikin "hyggeilivät" talvet. Kevään, kesän ja syksyn uurastuksen jälkeen talvisin himmailtiin, nukuttiin paljon ja illat tehtiin käsitöitä. Toki elukat oli hoidettava jne. tehtävät myös talvella.

    Minäkin taidan olla hyggeilyn amatilainen 🙂 Oon vissiin outo kun en ikinä-ikinä- pode huonoa omatuntoa lorvimisesta.. miksi pitäisi jos hoidan myös ne asialliset hommat? Vaikka nykyään katson lattialla lojuvia villakoiriakin läpi sormien: mieluummin lähden lenkille 🙂 Muistan, että kun olin lapsi, äitikin laittoi illalla syötyään sohvalle makaamaan ja lukemaan Seuraa. Kait se malli on kotoa opittu 🙂
    t:Sanna

  • Kuulin hyggeillystä ensi kerran tässä postauksessa:)
    Täytyy sanoi että kyllä minäkin olen tietämättäni hyggeillyt 😉

    Tuo oman kehon kuunteleminen on tärkeää, ei sitä yleensä enne tajua, ennenkuin se kroppa tekee jollain tasolla stopin. Omakohtaista kokemusta löytyy oikein olan takaa.

    Ihanaa päivää sinulle Tiia <3

  • Hyggeily on tuttu juttu 🙂 Tanskalaiset kollegat aina hyggeilevät ja kehottavat meitä suomalaisiakin tasaisin väliajoin hyggeilemään. Ja me voisimme hyvin tehdä niin. Joskus vaan se meidän suomalainen luonne voi estää ihanan hyggeilyn. Mutta ihanaa se on ja HYGGE on ihana sana 🙂

  • Hyggeily kyllä tulvii nyt yhtä aikaa joka tuutista: radiossa, lehdissä, blogeissa. Mutta hyvä niin, ehkä se saa useamman ihmisen ajattelemaan asiaa ja löytämään itselleen ihania hyggeily-hetkiä. Tämä marraskuu on aika oivallista aikaa siihen. Piti itsekin sulatella ajatusta kirjoittamalla😊

    • Kävinkin lukemassa illalla sängyssä vielä mobiililla. Ihan hyvä on, että kirjoitetaan, että on luvallista hyvällä omallatunnolla hyggeillä. Silti brändäys myös askarruttaa, tuleeko hyggeilystä sitten paineita. 😉

      Kivaa viikonloppua Hanna <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud