Ikean kaapit, tuleeko avioero!
Jösses, tädilläni on muutto ensi viikolla ja täti rämpäytti tuossa taannoin, että haluanko tulla hänen kanssaan kokomaan isohkon Ikean lasiovisen astiakaapin! Täti kuuli varmasti heti äänestäni (huutavaa) haparointia, sillä olen maailman epäteknisin ja kärsimättömin ihminen.
Voisin todella lähteä vaikka astronautiksi Marsiin, kunhan minun ei tarvisi reissulla suorittaa minkäänlaisia tehtäviä, jotka lasketaan rakettitieteeksi.
Nippelit, nappelit ja mutterit ovat aivan armoton kauhistus! Vielä kun omaan oikean mutanttisormen keskellä kämmentä ja heitetään mukaan vielä armottoman kärsimätön luonne, niin luulisin, että tätini ja minun välit olisi menneet viikoiksi, meidän tulipäiden kootessa pahaista iksun kaappia. Pelkään niitä kaappeja!
Onneksi mieheni kuuli hätääntyneen iksuluuriääneni ja tuli heti hätiin, sanoen ”eihän tuosta tule yhtään mitään, ei sinua voi päästä kokoamaan mitään kaappia tai kaapista tulee laho ja vino ja siinä menee kaikki tätisi astiat”.
No nyt on sitten sellainen tilanne, että kohtsilleen lähdemme tästä mieheni kanssa kokoamaan sitä kaappia. Onko skenaario yhtään parempi, kuin tätini kanssa. Tuleeko riita, avioero vai selviämmekö ilman henkisiä mustelmia. No kohta se selviää, mutta jos jostain Sipoon kulmilta kuuluu jylisevää miehen ääntä ja säkättävää naisen ääntä, tiedätte mitä siellä oikein touhutaan, haha.
Miten olette selvinneet Ikean huonekalujen kokoamisista, onko tullut perheriitoja tai onko jokin vinha tarina kerrottavana miten kaikki meni? Tai tykkääkö joku siellä koota Ikean kaappeja?
Laitoin tähän tämän aamuisen kuvan, kun dorka Tiia taas sommitteli essien syksykokoelman lakkoja Disney mukeihin ja kukas sieltä tuli kylkeen puskemaan, miltei lipaisi maitovaahtoa ja asettui viereen makoilemaan, meidän ihana vanhus Onni. Kivaa lauantaita ja saadaanko vähän sääliä, sen Iksun kaapin kanssa, hui. 😉
*Kynsilakka on pr-näyte ja sävy on ”udon know me”, mutta niistä lisää omassa postauksessa
