Avainsana: nytlehti

Sinussa on vikaa, minussa vikaa vai miten se nyt meni?

Hitsi, luin niin hyvän lehtijutun, ”Miksi ihmiset raivostuvat kielioppivirheistä”, joka kuumotti postaamaan paljoa mieltä askarruttaneesta asiasta ja sen ympärillä pörräävästä kiehunnasta. Tai toinen vastaava kiehunnan aihe, ei parane enkkua suomalaisen puhuvan peruna suussa, jos ei osaa, parempi on pitää suunsa kiinni, eikö hullua?! Mutta näin on meitä nuoruudessa koulussa opetettu. Siksipä kyseinen Nyt:n juttu oli ihanan vapauttava. 

Olen monesti miettinyt miksi ihmiset huutelevat netissä, jos joku tekee kauhean lapsuksen eli pilkkuvirheen tai vielä pahempaa, yhdyssanavirheen. Tai miksi meille koulussa opetettiin ankarasti täydellistä englannin kielen lausuntaa, kun pääasiahan olisi, että ihminen vaan uskaltaisi puhua. Puhuuhan ne italiaanotkin ym. ja hyvin sujuu heidän kanssaan kontaktointi, vaikka aksentti on miltei kokonaan italian nuotilla sävytetty, puhumattakaan intian kielen aksentista, josta jopa välillä vitsaillaan televisiossa asti.


Joskus olen superärsyttävä maiskuttajapoliisi!



Toki itsekin yritän ihan parhaani, jotta niitä virheitä ei niin kovin tulisi, mutta tuleehan  niitä loppupeleissä kuitenkin kosoltikin. Yritän myös englantiakin sönköttää parhaani mukaan, vaikka väsyneenä puhuessa peruna todellakin pyörii kielen päällä ja hampaiden välissäkin. 

Kamalaa on, kun saadaan virheistä kiinni tai etten osaa lausua täydellisellä Oxfordin englannilla brittienglantia, vai onko jenkkiaksentti nykyään enemmän yes? No nyt lähti jo hieman kärjistäen lapasesta.


Joskus pää on niin tyhjä astia, että sanon vaan ”pulipulipuli”. 



Mikä Nyt:n jutussa oli parasta, oli se, että pääasia on, että luetaan ja kirjoitetaan ja pääasia on myös se, että puhutaan pelotta vieraita kieliä ja yritetään parhaamme. Loppupeleissä tuomitseminen on tuomitsijoiden oman pään ongelma ja aika hyvin Nyt-jutussa kiteytetään, että ”Siksi nyt perustetaan Facebook-ryhmiä, joissa harmitellaan, kun ihmiset eivät osaa käyttää yhdyssanoja ja pilkkuja. Sitä kautta yritetään luoda omaa sosiaalista asemaa ja erottua sivistyneiksi, ettei noita tarvitse ottaa vakavasti, kun eivät osaa kirjoittaa oikein.”


Joskus pää on tulessa, kun tuomitsen muita,
 vaikka siitä maiskuttamisesta.



Omalla kohdalla miellän tärkeimmäksi arvoksi sydämen sivistyksen eli sen, mitä opetetaan kotona jo lapsena. Eli ei arvostella muita ja nosteta omaa häntäänsä muiden vähättelyllä. ”Poliisejahan” riittää joka asiaan, eli tämä kielioppi on vain yksi oma lukunsa isommassa sopassa, joista nettihuutelu on yksiä nykyajan likaisimpia tapoja ulostaa omaa pahaa oloaan. 


Joskus sitä kai luulee olevansa parempi, kuin muut?



Joten ei kannattaisi huudella netissä, kuten huomaatte, huutelijat paljastuvat oman hännän nostajiksi. Joten nostellaan salaa häntiämme kotona. Sillä minä en esim. siedä ruuan maiskuttelua lainkaan tai pöydän rummutusta ja nalkutan kotona niistä liikaakin ja näin saan oloni tuntemaan itseni paremmaksi. Minä osaan syödä ruokani suu kiinni, olen saanut hyvän kotikasvatuksen heh ainakin maiskuttelun suhteen, ah miten ihanan elitististä olisi tuudittautua näin ajattelemaan. 😉

Joskus olen Neiti Tärkeilijä


Paljastettakoon myös se, että omaan ainakin sata huonoa tapaa itse, kynsinauhojen repiminen, säärikarvojen kasvattaminen, olen suurpiirteinen ja boheemi, vaatekaappini on hyrskynmyrskyn, syön salaa väärin lapsiltani, olen ajoittain ärsyttävän laiska jne. Jos saan olla vapaalla ilman käsijarrua,  luulenpa, että olen aikamoinen luolaihminen. Perhe osaisi varmaan luetella tuhat ärsyttävää vikaa minussa, niin halutessaan. Toisen molliminen on aina valinta!


Oikeasti olen virheellinen ja välillä ihan nolo!

Oma punainen lankani onkin, meissä jokaisessa on vikoja ja siksipä se muiden vikojen huutelu on aivan turhaa hommaa, ihan paras suunnitelma on katsoa peiliin ja miettiä ensin ne omat viat ja olla sitten armollinen itselle ja virheilleen ja sitä kautta myös muille. Ollaan muille hyviä, niin maailma on hyvä takaisin. Jos mikä on 100% varma hommeli, täydellistä ihmistä ei ole vielä keksittykään, hirveää olisi, jos sellainen keksittäisiin, miten meidän muiden kävisi? 


Antaa kaikkien kukkien kukkia ja erilaisten perhosten kokeilla siipiään.

Muuten monta kielioppivirhettä tekstistäni löysit? Nyt saa paukuttaa. 🙂 Ärsyttääkö sinua kielioppivirheet, maiskuttelu vai mikä? Uskallatko puhua vieraita kieliä, vai jännittääkö muiden seurassa puhuminen tai saako sinun mielestä kaikki kukat kukkia. Sana on vapaa.