Sinussa on vikaa, minussa vikaa vai miten se nyt meni?

Hitsi, luin niin hyvän lehtijutun, ”Miksi ihmiset raivostuvat kielioppivirheistä”, joka kuumotti postaamaan paljoa mieltä askarruttaneesta asiasta ja sen ympärillä pörräävästä kiehunnasta. Tai toinen vastaava kiehunnan aihe, ei parane enkkua suomalaisen puhuvan peruna suussa, jos ei osaa, parempi on pitää suunsa kiinni, eikö hullua?! Mutta näin on meitä nuoruudessa koulussa opetettu. Siksipä kyseinen Nyt:n juttu oli ihanan vapauttava. 

Olen monesti miettinyt miksi ihmiset huutelevat netissä, jos joku tekee kauhean lapsuksen eli pilkkuvirheen tai vielä pahempaa, yhdyssanavirheen. Tai miksi meille koulussa opetettiin ankarasti täydellistä englannin kielen lausuntaa, kun pääasiahan olisi, että ihminen vaan uskaltaisi puhua. Puhuuhan ne italiaanotkin ym. ja hyvin sujuu heidän kanssaan kontaktointi, vaikka aksentti on miltei kokonaan italian nuotilla sävytetty, puhumattakaan intian kielen aksentista, josta jopa välillä vitsaillaan televisiossa asti.


Joskus olen superärsyttävä maiskuttajapoliisi!



Toki itsekin yritän ihan parhaani, jotta niitä virheitä ei niin kovin tulisi, mutta tuleehan  niitä loppupeleissä kuitenkin kosoltikin. Yritän myös englantiakin sönköttää parhaani mukaan, vaikka väsyneenä puhuessa peruna todellakin pyörii kielen päällä ja hampaiden välissäkin. 

Kamalaa on, kun saadaan virheistä kiinni tai etten osaa lausua täydellisellä Oxfordin englannilla brittienglantia, vai onko jenkkiaksentti nykyään enemmän yes? No nyt lähti jo hieman kärjistäen lapasesta.


Joskus pää on niin tyhjä astia, että sanon vaan ”pulipulipuli”. 



Mikä Nyt:n jutussa oli parasta, oli se, että pääasia on, että luetaan ja kirjoitetaan ja pääasia on myös se, että puhutaan pelotta vieraita kieliä ja yritetään parhaamme. Loppupeleissä tuomitseminen on tuomitsijoiden oman pään ongelma ja aika hyvin Nyt-jutussa kiteytetään, että ”Siksi nyt perustetaan Facebook-ryhmiä, joissa harmitellaan, kun ihmiset eivät osaa käyttää yhdyssanoja ja pilkkuja. Sitä kautta yritetään luoda omaa sosiaalista asemaa ja erottua sivistyneiksi, ettei noita tarvitse ottaa vakavasti, kun eivät osaa kirjoittaa oikein.”


Joskus pää on tulessa, kun tuomitsen muita,
 vaikka siitä maiskuttamisesta.



Omalla kohdalla miellän tärkeimmäksi arvoksi sydämen sivistyksen eli sen, mitä opetetaan kotona jo lapsena. Eli ei arvostella muita ja nosteta omaa häntäänsä muiden vähättelyllä. ”Poliisejahan” riittää joka asiaan, eli tämä kielioppi on vain yksi oma lukunsa isommassa sopassa, joista nettihuutelu on yksiä nykyajan likaisimpia tapoja ulostaa omaa pahaa oloaan. 


Joskus sitä kai luulee olevansa parempi, kuin muut?



Joten ei kannattaisi huudella netissä, kuten huomaatte, huutelijat paljastuvat oman hännän nostajiksi. Joten nostellaan salaa häntiämme kotona. Sillä minä en esim. siedä ruuan maiskuttelua lainkaan tai pöydän rummutusta ja nalkutan kotona niistä liikaakin ja näin saan oloni tuntemaan itseni paremmaksi. Minä osaan syödä ruokani suu kiinni, olen saanut hyvän kotikasvatuksen heh ainakin maiskuttelun suhteen, ah miten ihanan elitististä olisi tuudittautua näin ajattelemaan. 😉

Joskus olen Neiti Tärkeilijä


Paljastettakoon myös se, että omaan ainakin sata huonoa tapaa itse, kynsinauhojen repiminen, säärikarvojen kasvattaminen, olen suurpiirteinen ja boheemi, vaatekaappini on hyrskynmyrskyn, syön salaa väärin lapsiltani, olen ajoittain ärsyttävän laiska jne. Jos saan olla vapaalla ilman käsijarrua,  luulenpa, että olen aikamoinen luolaihminen. Perhe osaisi varmaan luetella tuhat ärsyttävää vikaa minussa, niin halutessaan. Toisen molliminen on aina valinta!


Oikeasti olen virheellinen ja välillä ihan nolo!

Oma punainen lankani onkin, meissä jokaisessa on vikoja ja siksipä se muiden vikojen huutelu on aivan turhaa hommaa, ihan paras suunnitelma on katsoa peiliin ja miettiä ensin ne omat viat ja olla sitten armollinen itselle ja virheilleen ja sitä kautta myös muille. Ollaan muille hyviä, niin maailma on hyvä takaisin. Jos mikä on 100% varma hommeli, täydellistä ihmistä ei ole vielä keksittykään, hirveää olisi, jos sellainen keksittäisiin, miten meidän muiden kävisi? 


Antaa kaikkien kukkien kukkia ja erilaisten perhosten kokeilla siipiään.

Muuten monta kielioppivirhettä tekstistäni löysit? Nyt saa paukuttaa. 🙂 Ärsyttääkö sinua kielioppivirheet, maiskuttelu vai mikä? Uskallatko puhua vieraita kieliä, vai jännittääkö muiden seurassa puhuminen tai saako sinun mielestä kaikki kukat kukkia. Sana on vapaa. 





83 thoughts on “Sinussa on vikaa, minussa vikaa vai miten se nyt meni?”

  • Tämä postaus on ihan huippu! Minun postaukseni taatusti vilisevät kielioppivirheitä solkenaan, mutta uskon, että elämässä on pahempiakin asioita, kun onko pilkku väärässä paikkaa tai kirjoitinko yhdysanan väärin.

    Englannin kielen ymmärrän kyllä, mutta siinä vaiheessa kun pitäisi puhua varsinkin vieraalle, iskee totaali lukko enkä saa sanottua mitään. Tämä varmasti jotuu kouluajoista, jolloin piti koko luokan edessä puhua ja jos sanoit jotain väärin, sait monikymmenpäisen luokan nauramaan.
    En siis ukso , että toisen virheisiin puuttuminen edesauttaa asiaa lainkaan.

    Jokaisella meillä on varmasti lukuisia ärsyttäviä tapoja, minulla ainankin 😀
    Mutta virheetöntä ihmistä en ole vielä elämässäni tavannut ja hyvä niin <3

    Tosiaankin, annetaan kaikkien kukkien kukkia! Ihanaa tiistai päivää Tiia <3

    • Jotenkin ymmärrän vielä kielioppiärsytyksen, siis ja todellakin teen virheitä solkenaan, mutta voin ymmärtää, että tarkkaa ihmistä voi harmittaa. Mutta kieliä pitäisi jokaisen saada pölöttää ja sönköttää ihan millä auttavilla taidoilla vaan.

      Kukaan ei ole täydellinen. <3

      Ihana sinä <3

  • En katsellut virheitä 😉
    Maiskuttaminen on ällöä, jos maiskuttaa niin, että toinen näkee sen suussa pyörivän ruoan 😀
    Myönnän olevani pilkunviilaaja, mutta koska teen itsekin virheitä, en koskaan siitä mainitsisi toiselle. Juuri se, että yrittää, on tärkeintä.
    Ihanaa ja aurinkoista tiistaita <3

    • Maiskuttaminen on ehkä pahinta mitä tiedän! Niin kyllä ne pilkkuvirheet saa harmittaa, mutta juuri tuo, että niistä huutelisi jollekin. Heti voisi katsoa peiliin, että no missäs itse olen epätäydellinen sitten. 🙂

      Ihanaa viikkoa <3

  • Oijoi, tuo kuva, jossa olet parempi kuin muut sopisi niin Pokka pitää -sarjaan,jota äitini ja sisarensa katsovat hulluina:)

    Uskallanko paljastaa: kuulun sellaiseen yhdistykseen facessa, joka nauraa kaikille kielioppivirheille, mutta etenkin myymälöiden ilmoituksille, joissa asia muuttuu kääntiesekseen. Äikkä oli tosiaankin kymppi, mutta minä vasta niitä virheitä teenkin. Vuosi STT:n oikolukijana sai minut unohtamaan omien tekstien ikoluvun:)

    <3

    • Hih ja se Pokka pitää on niin mieletön sarja!

      Hih toki uskallata paljastaa ja mikä siinä, kun et kuitenkaan maailmalla asiaa huutele. Hih itsekin huomaan, että plussalasit taitaisivat olla jo ihan yes. :

      <3

    • Tuli tippa silmään <3 Tämä pv on nyt super. <3 Kiitos tuhannesti Kiisu. Ja vaikkako, jos kerron kuorsaavani ja ne säärikarvat oikeasti hämärtää näkökyvyn. 😉 Ihanaa päivää <3

  • Niin totta, netti vielä mahdollistaa noiden huutelijoiden helpon esiintulon jopa tuntemattomille ihmisille. Se sydämen sivistys juurikin noilta huutelijoilta puuttuu täysin, ei osata katsoa tilannetta, milloin olisi vaan paras olla vain hiljaa vaan se oma nälväisy ja hännän nostelu menee kaiken muun edelle. Itse ajattelen tuollaisia ihmisiä itsekkäinä moukkina, enkä jaksa heidän suuntaan kovinkaan paljoa korvaani lotkauttaa.

  • Hahaa, sä oot paras! No täytyy tunnustaa, että maiskuttaminen ärsyttää vähän, aamulla enemmänkin. Ja enkkua todellakin väännän välillä peruna kurkussa, mulle on ihmeelisen vaikea esim. red wine..parempi tilata vain valkoista. 😀 Me suomalaiset osataan todella hyvää englantia, tankataahan sitä koulussakin vuosia. Ruotsissa asuessa huomasi, että ihan sama miten puhuu kieltä, kunhan vain puhuu ja yrittää. Tosi koomisiakin tilanteita välillä ollut, mutta pärjäsi sitä vain aina. 😀 Kielipoliisit on oma rotusa. Hih, taas kerran niin hyvä postaus, jaan tämän. Nuo kuvatkin..:D Kivaa päivää!

    • Maiskuttaminen ärsyttää eniten täällä, sitä ääntä en vaan kestä. Hih viis koomista, ollaan rohkeita ja laitetaan sönköttäen. 🙂

      Ihanaa iltaa <3

  • Oi että Tiia, asiaa jälleen kirjoitit! Täällä on eräs, joka on äidinkielen opettajain kauhu. Onko sillä väliä, jos joku pilkku jää laittamatta tai tulee jokunen kirjoitusvirhe? Tunnustan, että blogini ei ole mikään äidinkielen kirja. Toivottavasti se ei ole sitten vaikuttanut kävijämäärään. (Välillä kyl` tulee ihan asiallisia huomautuksia kielioppivirheistä. Että sellai! Mukavaa päivää sinulle:)

    • Ei ole väliä, jos vaan tekstin ymmärtää, niin ei niin mitään väliä. Voihan sitä kirjoittaa läpiä päähänsä, vaikka pilkut olisikin ojossa. 🙂 En todella usko, että sillä on mitään tekemistä kävijämäärän kanssa. <3 Ihanaa iltaa <3

  • Olipas mahtipostaus. Mä oon kuule samanlainen säärikarvojen kasvattaja, jonka koti on boheemin näennäisessä järjestyksessä 😀

  • Taas tuli täyttä asiaa. Tykkään niin sun texteistä. Niissä on aina rehellinen mielipide ja osaat kirjottaa niin ihanasti.
    >Leena

  • Ikinä en katso kielioppivirheitä ( kirjoitetaanko toi yhteen ;P? ), koska niitä tulee varmasti koko ajan itsellänikin! Pääasia, että teksti on luettavissa ja siitä tulee hyvä fiilis!

    Juuri joku tuttu FB:ssä spekuloi samaista asiaa ja totesi sen häiritsevän hyvinkin paljon, jos Wilman kautta tulee viesti ja opettaja ei osaa yhdyssanoja.

    • Ihan just niin ja hei vaikka kuin olisi kieliopillisesti kaikki kunnossa, tekstin mehukkuus voi olla, kuin tikun nokassa olisi.

      Ymmärrän, että fbkamusi on huolissaan lapsesi opetuksesta, MUTTA… Chättiin monet kirjoittaa vähän rennommin. 🙂

      <3

  • Tuo on kyllä niin totta, että ulkomailla puhutaan englantia ihan tuosta vaan miettimättä, että tuliko nyt lausuttua "oikein". Mikä on edes oikein lausuttua englantia? Itsekin vähän ujostelen englantia, ja harmillisen vähän sitä tuleekaan käytettyä, joten kielitaito ei ainakaan parane puhumattomuudella. Hyvä teksti ja hauskat kuvat 🙂

  • Ihana postaus:D
    Aika usein saan itseni kiinni paheksumasta juurikin niitä kielioppivirheitä, vaikka itsekin niitä suollan tavan takaa. Moraalinen ylemmyydentunto on meidän monien helmasynti. Kauhistellaan toisen virheitä ja lapsuksia ja pidetään itseä sellaisten yläpuolella. Netti on mahdollistanut kaikenlaisen puskista huutelun. Se on kaikista ikävin juttu.

    • Juuri tuo helmasynti ja jokainen siihen sortuu. Juu netti on tehnyt asiasta likaisen, uskalletaan rohkeammin huudelle, ei kiva.

      <3

  • Loistava postaus. Itse kiinnitän usein huomiota kielioppivirheisiin, varsinkin omiini, kun niitä jälkikäteen huomaan. Ei pitäisi, koska tärkeintä on tulla tosiaan ymmärretyksi. Eikä se oikeasti haittaa, jos jossain tekstissä on kirjoitusvirheitä. Sinun postaukseta en niitä huomannut yhtään, koska sisältö oli niin mielenkiintoinen.

    Ja se englanti. Todellakin koulussa sanottiin, ettei kannata suutaan avata, jos kieltä ei osaa täydellisesti. Sitä oppia on tullut noudatettua ja inhottua itseään sen vuoksi, ettei suutaan saa auki, vaikka pitäisi. Toisinaan on kyllä ollut aivan pakko, kun on joutunut tilanteeseen, ettei pelastajaa ole ollut lähimailla. 🙂

    • Juu eikö tule hiki, kun jälkikäteen huomaa virheen eli siinä on jotain "häpeällistä" mitä muut ajattelee henkistä.

      Niin ja hyvinhän sitten on tullut sönkättyä, kun on vaan ollut pakko. 🙂

      <3

  • Tämä ainakin pikaisesti vilkaistessa erottuu: "…saan oloni tuntemaan itseni paremmaksi".

  • Asiaa! Minua ei ärsytä se, että puhutaan tai kirjoitetaan kielillä tai vaikka kotimaistakin virheillä. Pääasia on, että puhutaan ja kirjoitetaan ja ollaan avoimia ja sosiaalisia ja uskaliaita. Muistan jopa ajan, kun aloitin Instassa kirjoittamaan myös enkuksi, niin eikös siitä tullut sanomista suomalaiselta kielipoliisilta. Äidinkielenään enkkua puhuvilta kysyin, miten kirjoittamani sujuu, ja kaikkien mielestä selvän saa ja ihan hyvin. Minähän harjoittelen ja yritän tuoda asiani selväksi, enkä ole missään vaiheessa väittänyt olevani virheetön.
    Yleensäkin kielipoliisien kohdalla syy ei ole siinä, joka kirjoittaa virheitä, vaan siinä, joka arvostelee. Taustalla on jokin "itse en uskalla puhua" tai kenties kiusatuksi tulemista tms. Kun se oma ulkokuori on kiiltävämpi, kuin sisus. Pelätään, että kiiltoon tulee rosoja. Rosoja kuitenkin tulee juurikin tuollaisella käyttäytymisellä itse aiheuttamalla, huomaamattaan. Joten Tiia, eiköhän puhuta just niinkuin halutaan ja mitä kieltä tahansa. Yhdys sanoilla tai yhdyssanoilla tai vaikka yhdys-sanoilla. 😀

    • Aion jatkaa sönköttämistä ja lapsuksia, koska minä olen minä ja epätäydellinen. Toisekseen aina yhdyssanavirheet häpeässä häviää ihmisille, jotka niistä huutelee. Kuten tuossa Nytin jutussa osuvasti sanottiin, oman hännän nostajia. Ymmärrän kyllä, että joitain voi oikein meidän vauhdissa hirvittää, mutta tarviiko sitä sanoa?

      <3

  • Kiitos kun piristit päivääni hienolla postauksella. Virheitä en huomannut enkä ajatellut, koska aivot yleensä tulkitsee (tutut) sanat jo parin kirjaimen mukaan, ilman että todellakin luet koko sanaa….
    Itse olen lukihäiriöinen, eli luen ja kirjoitan välillä miten sattuu..kirjaimet ja numerot vaihtaa paikkaa, lisääntyy tai häviää olemattomiin…vaikeat sanat on….no vaikeita jopa sanoa…kieli ei vaan käänny. Silti uskallan puhua englantia, ruotsia, saksaa ja jopa ranskaa kun ja jos on pakko ja jos menee väärin, niin yritetään uudestaan ja otetaan viittomakieli ja sanakirja avuksi 🙂 Voit vain arvata millaisia 'sekaannuksia' on sattunut, mutta yleensä olen saanut vain positiivistä palautetta, kun uskallan puhua virheistä huolimatta. Samaa olen sanonut aas vaihto-oppilaille jotka yrttävät oppia suomen kieltä. Tämä kieli se vasta vaikeaa on!
    Valitettavasti mieheni ja eräs ystäväni kuuluu juuri näihin 'kielipoliiseihin', joten vien miehellelle joskus tekstini luettavaksi…ihan vain piruuttani ;b. Asiasta (kielipoliisina olemisesta) olemme monet kerrat puhuneet ja muutama riitakin saatu aikaiseksi 🙂 ja ainakin seurassani hän on yrittänyt 'käyttäytyä'. Oikeasti en siedä sitä yhtään!
    Kuten sanoit, mielestäni kaikkien kukkian ja perhostan on saatava olla esillä, puhui sitten oxfordia tai indi-englantia tai vaikka…savoa..kaikki kuulostavat erillaiselta korvassa, mutta jopas olis tylsää jos kaikki ois samanlaista molotusta!
    Lukemisen ja kirjoittamisen iloa virheistä huolimatta!
    <3

    • Sinähän tämän jaoit Facessa ja oli joku muu, siitä sitten klikkailin ja heti tuli taas nystyrät pystyyn ja oli vaan pakko kirjoittaa tästä. 🙂

      Oo sinä ihana ja aito ja hei meilläkin meinasi tulla riita ja juuri niistä pilkuista, kun luin teksiäni miehelle tai pyysin lukemaan. Tuohduin koska ne pilkut eivät olleet koko jutun juoni vaan se tekstin ydin. Blaah.

      Ihana sinä ja kirjoita just niin kuin tuntuu, minä ainakin ymmärrän hyvin joka sanan.

      <3

  • Hieno/hyvä/asiallinen kirjoitus ja ihanat kuvat! Itse olen aina sanonut, että mulla ei oo "kielipäätä"… mutta oikeesti taitaa olla niin, että en oo koskaan uskaltanut puhua ja nyt on vähäinen sanavarasto unohtunut kokonaan :/
    Kirjoittaminen ja omat virheet, niitä yritän välttää… mutta en mä toisten virheitä huomaa 😀

    • Juuri tuo, kun koulussa niin opetettiin sitä täydellisyyttä ja kun oikein mietin, niin en vaan ymmärrä miksi?!

      Sittenhän sanavarasto menee talviunille, kun ei puhu.

      Niinpä, parempi on aina katsoa sitä omaansa, eikä huudella muiden.

      <3

  • Myönnän, että mussa on vähän kielipoliisin vikaa, mutta oon koittanut päästä siitä eroon 😀 Luin kerran jutun, jossa sanottiin, että pilkunviilaaminen voi myöskin olla pakko-oire häiriön lievempi muoto 😉

    • Hih saako nauraa ja kyllähän, jos kaikesta tulee ylivoimaista, niin kyllä varmaan pakkomielteisiin siinä kohden viittaa. 😉

      <3

  • Myönnän olevani aika paha kielipoliisi. Vaikken puhukaan kirjakieltä, koetan kirjoittaa mahdollisimman oikein, jotta sisältö olisi helposti luettavissa ja etenkin ymmärrettävissä. Puskista en kieliopin takia kuitenkaan lähde huutamaan tai nettiin raivoamaan.

    Koulussa en koskaan oppinut kieliopin teoriaa, mutta opettajani ärtymykseksi osasin kuitenkin aina korjata esimerkkilauseet oikeakieliseksi, se tuli vain jotenkin luonnostaan. Äidinkielestä en teorian puutteiden takia koskaan saanut kymppiä, mutta yo-aineesta pamahti omaksi yllätykseksenikin kuitenkin koulun parhaat pisteet.

    • Juu ja jokainen saa itselleen ollakin, vaikka kuinka paha poliisi ja saa salaa olla muidenkin puolesta, kunhan ei netissä juuri huutele ja nosta muiden kustannuksella omaa häntäänsä. Eli sinuakin harmittaa, mutta et huutele ja se on juuri se sivistyksen merkki. <3

      Juu nuo muuten tulee myös luonnostaan. Omalla kohdalla enkku tulee helpommin luonnostaan jotenkin, suomen kieli on muuten todella vaikea. En nyt sano siis, että puhun paremmin enkkua, en todellakaan, vaan se kielioppi oli helpompi.

      Haha siitäs sai sun ope. <3

  • Ihana Olet ♥ Niin aito ja rehellinen! Minä olen töissä tottunut siihen että puhutaan ja kirjoitetaan "sinnepäin" ja pääasia kuitenkin on että ymmärretään toisiamme, eikös 🙂 Mulla on ainakin kaksi kuumaa pottua suussa kun joudun puhumaan enkkua, mutta koskaan ei opi jos ei vain opettele puhumaan. Mä olen sellainen heittäytyjä, jonkun mielestä noloa mutta uskallan nauraa itselleni ja myöntää virheeni. Aivan kuten sinäkin 🙂 Tähän malliin jatketaan.Ollaan täydellisiä epätäydellisyyksinemme ♥

    • Kyllä se on juuri pääasia <3

      Ihanaa, että heittäydyt, ihan juuri oikea asenne, koska oikeasti mitä väliä ja itselleen sitä parhaiten nauraakin. <3 Ei muiden kustannuksella sovikaan nauraa ja siksikin kielipoliisit harmittaa… Salaa jokainen voi sitten ajatella mitä tahtoo.

      Kiitos ihanuus ja kuin myös <3

  • Jälleen pureuduit oivaan aiheeseen. Nuo kielipoliisit ovat minuakin ärsyttäneet, tärkeintä olisi yrittää ja muut eivät saisi lannistaa. Itse olen tosi surkea kieliopissa (nytkin tuli varmasti monta virhettä =D).

  • Kielioppivirheet ei häiritse, koska keskityn asiaan. Vaikka itse olin aikoinaan hyvä kieliopissa, taito on iän myötä kadonnut ( kuten kohta kaikki muukin). Itse kirjoitan aivan liian nopeasti eli virheitä tulee luvattoman paljon. Kirjaimia puuttuu, yhdyssanat menee milloin mitenkin. Minun aikana ei paljon opittu puhumaan kieliä. Kirjoitettiin ja sanoja tankattiin. Töissä oli vaan pakko puhua tilanteen tullessa eteen ja kyllä hävetti. Aikaa mten se vähäkin oppi on unohtonut, kuten kaikki muukin. Tässä iässä olisi parempi olla hiljaa somessa ja livenä, kun nuoret osaa ja tietää kaiken paremmin. Mutta olenkin se ilkeä, rääväsuinen akka ihan kaikkien kiusalla, ja höpöttelen joka paikassa.
    Annetaan kukkien kukkia ja ohitetaan ohdakkeet.
    Hyvää viikon jatkoa sulle ihanainen!

    • Ei sinusta saa ilkeä tekemälläkään, vaan olet ihana ja itseironiasi on aivan huipussaan ja sarkasmin taito. Muista se. <3

      Nimenomaan, näillä mennään ja sinulle ihanaa viikkoa ihanuuspakkaus Marketta <3

  • Heh heh mullahan on lähes samanlainen postaus tälle päivälle 🙂
    Olen joskus saanut blogiin kommenttia mun kirjoitusvirheistä ja kielioppierheistä. No huoh, tulkoot paremmat itse pyörittämään tätä hommaa.

  • Hieno kirjoitus! Myönnän, että mulla on vähän kielipoliisin vikaa omien kirjoittelujeni suhteen. Mm. yhdyssanoissa pyrin olemaan tarkka, mutta silti teksteissäni virheitä piisaa ja korjattavaa löytyisi varmasti jokaisesta postauksesta. Toisten blogeissa ja tai muissa vapaamuotoisissa teksteissä ei kielioppi- ja kirjoitusvirheet kuitenkaan häiritse, elleivät ne haittaa oleellisesti asian ymmärtämistä. Asiatekstit ovat sitten ihan oma lukunsa ja ammatikseen kirjoittavien oletan hallitsevan äidinkielen kiemurat. Missään tapauksessa mieleeni ei ole edes juolahtanut, että arvotelisin tai moittisin ketään julkisesti kirjoitteluidensa johdosta. Jokainen toimikoon omalla tavallaan ja nauttikoon kirjoittamisesta virheiden kera tai ilman niitä.

    • Juu saa sitä itselleen olla ankara, kunhan ei liian. <3

      Asiatekstit on ihan oma lukunsa, ihan samaa mieltä. Eivät ole vakuuttavia, jos on päin prinkkalaa, mutta minä bloggaaja, tälläinen harrastelija, onko se niin nökö nuukaa, vai miten tuo sanonta menee. <3

      Niin se siinä ero onkin, mikä on tuon Nyt jutun ydinkin, jokainen katsokoon vaan omaan peiliin ja sillä sipuli <3

  • Mahtava postaus! Kiitos!
    Juurikin näin, annetaan jokaiselle oikeus puhua ja kirjoittaa omien taitojensa mukaan. Ei korjata virheitä, puututa pilkkuihin ja yhdyssanoihin, lausumiseen. Vaan tärkeintä on että tulee ymmärretyksi.

  • Minulla ainakin on kielioppivirheitä vaikka muille jakaa. Kerran sain jopa kysymyksen, että olenko edes syntyperäinen suomalainen kun en osaa kirjoittaa oikein 🙂 🙂

    Pahinta tässä on se, että edesmennyt anoppini oli toimittaja (toivottavasti ei käänny haudassaan).

    Jääkiekkoilija Puljujärveäkin on arvosteltu huonosta englannistaan ja minusta taas on hienoa, että kaveri yrittää ja puhuu, ymmärtää jo toimittajien kysymyksetkin aivan täysin. Mitä sitten vaikkei kielioppi ole priimaa, emmehän mekään latista jos joku uskaltautuu puhumaan suomea.

    • No johan oli hölmö kysymys, jonka oli tarkoitus vaan alentaa ja itse kysyjää ylentää. Ei kiva!

      Ei käänny, rakasti sinua ihan varmasti juuri tuollaisena, kuin olet. <3

      Nimenomaan, hyvä, että puhuu, onko muulla väliä, ei todellakaan ole. <3

  • Minusta yksityishenkilöiden kielioppivirheet eivät ole mikään narinan arvoinen asia. Tosin kovasti haluaisin, että ammattimainen materiaali olisi mahdollisimman kirjoitusvirheetöntä ja hyvin oikoluettua. Kehtaan ehkä tunnustaa, että minua ottaa päähän niin huonon toimitusprosessin käyneet, että melkein joka sivulla on joku alkeellinen kielioppivirhe. Oma tekstini vilisee kirjoitusvirheitä, kun sormet ovat niin paljon aivoja hitaammat ja en työssäni tuota mitään tekstiä suomeksi, niin kielitaito rapistuu.

    Itse olen kouluenglannilla kaupitellut kaikenlaista pitkin maailmaa parikymmentä vuotta. Kovin montaa kieliopillisesti täysin oikeaa lausetta en varmaankaan saa tuotettua, mutta ei ole ikinä haitannut. Ja aksenttikin on. Mieheni pystyy kirjoittamaan sujuvaa prosaa englanniksi ja naureskelee puskissa minun äärimmäisen huonolle pronominien osaamiselle, mutta kummasti se olen aina minä joka saa kaikki asiat toimittaa 😉

    Itse koen moraalisen ylemmyyden tunteen joka kerta kun katselen ravintolassa ihmisiä, jotka syövät pelkällä haarukalla. Minä sentää osaan käyttää veistä 😀 😀 😀 En ole vielä avautunut asiasta yleisönosastolla, mutta ehkäpä perustan FB-ryhmän sivistyneet veitsenkäyttäjät 😉

    • Ihan samaa mieltä, asiateksti on oma lukunsa, mutta että tälläinen bloggailijaharrastelija, kuin minä, niin höh.

      Hyvä tuo "sormet on niin paljon aivoja hitaammat", niin totta tuo.

      Hihi naureskelkoon mies vaan, sinä kuitenkin teet niitä tekoja sillä enkulla. 😉

      Juu paitsi leivosta toki saa syödä hih haarukalla, apua jos lusikalla. 😉 <3 Juu perusta, liityn jäseneksi, tärkeitä minullekin nuo etiketti asiat.

      <3 Oli taas niin hauska, naseva ja fiksu, kiitos tästä. <3

  • Fantastiset kuvat ja 100 % hyvä teksti. Taas <3 Mua inhottaa se, että muut sanoo mitä mieltä saan olla ja mitä tuntea, eilen kipuryhmässä sanoin välillä kiukuttelevani kivusta, mutta siihen eräs positiivisnodi (hah, uusi sana) totesi, että kiukuttelemalla menettää ystävänsä ja se levittää vaan pahaa oloa ympärille…. What!? Positiivisnobien mielestä kaikkien pitää vaan olla ihanasti ja lässynlässyn… Miten voidaan toiselle sanoa ettei kivusta saa kiukutella jos se helpottaa oloa ja perhe ja ystävät ymmärtää…. Positiivisnobien kannattaisi ajatella joskus muitakin kuin vaan itseään…. Mitä ovat sellaiset ystävät ja perheenjäsenet jotka eivät ymmärrä että joskus vaan sattuu liian lujaa… Mä olen siis positiivisnobipoliisi yhdyssanana 😉

    • Positiivisnodi, loistosana muuten ja hei kielihän on alati muuttuva. 🙂 Niin kun se toinen ihminen ei halua käsitellä niitä sinun tunteita, niin niitä pitää sitten vähätellä.

      Jokaisella on oikeus omiin tunteisiin ja niiden näyttämisiin, etenkin jos ja kun ne ei loukkaa mitenkään muita. Ikävää, jos niiden kuunteleminen on vaivalloista joillekin, mutta sitä on ihmisyys. <3

      Hih yhdyssanat kunniaan, yritän parhaani. <3

  • Hyvä postaus ja ihan parhaat kuvat, kiitos!

    Olen kanssasi samoilla linjoilla, antaa kaikkien kukkien kukkia. Kyllä tähän maailmaan mahtuu monenmoista ja valitettavasti välillä tuntuu siltä, että enemmän löydetään asiaa tarttua niihin negatiivisiin ja virheellisiin asioihin, sen sijaan että rohjettais antamaan positiivista palautetta ja kiitosta, kehuja ja ruusuja.

    • Niin se positiivinen, se on haastavaa, koska sittenhän vaikuttimia aletaan epäillä. 😉 On tämä maailma niin outo paikka kyllä.

      <3

  • Kammoksun myös noita toisten virheiden kustannuksella paremmuuttaan todistelevia tyyppejä! Kuitenkin me kaikki teemme kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Vaikka joskus ärsyynnynkin joistain yleisistä virheistä kuten ompa, kumpa, empä, en silti avaudu siitä henkilöiden tekstiin, sillä asia tulee kuitenkin ymmärrettyä. Enkä todellakaan millekään fb-palstalle menisi itkemään.

    Meillä on tuttavapiirissä pariskunta, joka kovasti aina jaksaa kiinnittää huomiota sanojen oikeellisuuteen, mutta silti ihmettelen, etteivät he niin äärettömän erinomaisina ihmisinä kuitenkaan ole sen kummemmassa asemassa esim. työelämässä. Eli ei se täydellinen kielioppi mitään takaa 🙂

    Ja muutkin virheet menee tähän samaan sepostukseen.

    Ja hei, aivan huippukivat kuvat tässä postauksessa 😀 <3

    • Vielä sivistymättömämpää on toisten virheistä huudella, kuin niitä virheitä tehdä.

      Juu ompa yes ilma, hih. 🙂

      Ehkä tuttavapariskunnalla on huono itsetunto ja pätevät sillä asialla, minkä osaavat hyvin?

      Hih voihan kuvat sentään, Pinkit korkokengät Maijun ja meikäläisen pelleilyjä löytyi kuva-aarteista.

      <3

  • Ihana Tiia <3 Kirjoitat asiaa ja mitkä kuvat. Olet ihana ja rohkea revittelijä <3 <3 <3

    Mulle riittää että ihmiset kirjoittavat. Että on tekstejä joita lukea. Tykkään kirjoitetusta sanasta.
    Usein luen niin, etten mahdollisia virheitä edes huomaa. Teksti vilisee silmissä, ei siinä kompastu puuttuviin pilkkuihin tai yhdyssanoihin tai pieniin kirjoitusvirheisiin. Kunhan asia tulee ymmärretyksi. Niinpä luulen, että pilkkuvirheet sun muut pienet kökkäreet tekstissä näyttäytyvät niille, jotka niitä erityisen tarkasti etsivät. Että pääsisivät niistä sanomaan. Saisivat tunteen että ovat jotain parempaa. Niin kuin Tiia kirjoitat, ei itseään pidä nostaa toisia mollaamalla vaan erottumalla massasta omin avuin. Se olkoon muuta kuin toisten pikkuvirheiden nostamista esiin. Mitä ihmettä maailma siitä hyötyy, että osoitat toiselle puuttuvan pilkun paikan? Hyvänen aika sentään!
    Ja yhdyssanoja on suomen kielessä julmetun paljon. Ihan vaivaksi asti. Koko ajan joutuu miettimään onko tämä tai tuo tai se tai joku yhdyssana vai ei. Kyllä siinä helposti kämmejä tulee.

    Tottakai jokainen pyrkii hyvään ja virheettömään kirjoitusasuun. Mutta kun tekee myös sattuu ja tapahtuu – so?

    Sitten vieraat kielet ja niiden kanssa painiskelu. Minua on kovasti helpottanut kun aikoinaan Pinterestistä ekan kerran bongasin tämän: "Never make fun of someone who speaks broken English. It means they know another language." Sopii kaikkiin kieliin joita emme äidinkielenämme puhu. Kertaakaan ei maailmalla reissatessani ole kukaan tullut korjaamaan sanomisiani. Olen tullut ymmärretyksi. Englantini ei ole lähellekään täydellistä, mutta hyvin se on kelvannut. Korjaajia ja "näin se OIKEASTI menee" kuittaajia on löytynyt vain täältä suloisesta pätijöiden maasta 🙂

    Aurinkoista keskiviikkoa – onhan nyt keskiviikko? Sairaslomalla päivätkin jo menevät sekaisin. Kun niiden nimiä ei tarvitse ;D

    Monta halausta ihana Tiia <3

    • Aah rakastan ja sait hymyn huulille, tämä: "Never make fun of someone who speaks broken English. It means they know another language." Täydellistä, kiitos tästä. <3

      Juu ei maailmalla todella korjata, siellä ollaan kohteliaita ja sönkötetään menemään. 😉

      Suomen kieli on yksi yhdyssanojen himputti, oikeasti ihan pimeää jopa ja Enkkula on päinvastainen kauhula, koita siinä nyt sitten välimaastossa sukkuloida.

      Ihania halauksia sinne ja paranemisia jalalle. <3

  • Tähän sanoisin että GET A LIFE siis kaikki ne, joilla riittää aikaa ja energiaa märehtiä toisten virheitä tai ääntämystä. Toki itse yritän kirjoittaa mahdollisimman virheettömästi, mutta kun ei ole täydellinen, niin sattuuhan niitä kaikenlaisia lapsuksia! Englantia olen joutunut käyttämään kaikissa aiemmissa duuneissani, joten en sitä arkaile puhua, enkä nolostele mahdollisia virheitä….omalla persoonallisella tyylillä menen! Enkä muuten koskaan ole edes kenenkään tankerotyyliäkään arvostellut tai takana päin naureskellut…minusta ihailtavaa, että ihmiset uskaltavat puhua vaikka huonommalla enkulla!

    • Just niin ja niin ihana tämä, minkä Oikeasti aikuinen kirjoitti: "Never make fun of someone who speaks broken English. It means they know another language." Niin on, olkoon jokainen oman elämänsä Kimi Räikkönen enkussa ja anteeksi siis Kimi, mutta sinulla on niin paljon muita avuja, että kestät tuon, kuin mies, tiedän sen. 😉

      <3

  • Tämä on niin totta! Näitä poliiseja vilisee vähän siellä sun täällä. Miksi ihmiset ei siedä toisiaan vaikka luulisi että nykymaailma on suvaitsevampi kuin entinen maailma mutta meitähän riittää jokaiseen junaan.
    Olen joskus 20 vuotta sitten leikannut lehdestä pienen Puhuva pää-kommentin jossa lukee:
    On hyvä mennä itseensä aina välillä, vaikka ei täysin mahtuisikaan.

    • Niin hyviä, ensin tämä Aikuisten oikeasti: "Never make fun of someone who speaks broken English. It means they know another language." ja nyt tuo sinun "On hyvä mennä itseensä aina välillä, vaikka ei täysin mahtuisikaan". Täällä vilisee viisaita naisia <3

  • Myönnän heti, että olen joskus kielioppipoliisi omassa päässäni. En vaahtoa moisista ääneen, mutta olen joskus ajatellut, että väärin kirjoitus kertoo jotain ihmisestä. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota MIESTEN tapaan kirjoittaa. En siltikään lupaa itse kirjoittaa täydellisesti laisinkaan, mutta sehän ei sama olekaan :D.
    Maiskutus on myös ihan kamalaa, joka kerran kun kuulen jonkun maiskuttavan, niskakarvani ovat jököttävässä asennossa, mutta olen opetellut olemaan välittämättä asiasta ääneen.
    Haha, ihana oot: "kynsinauhojen repiminen, säärikarvojen kasvattaminen, olen suurpiirteinen ja boheemi, vaatekaappini on hyrskynmyrskyn, syön salaa väärin lapsiltani, olen ajoittain ärsyttävän laiska jne." Kuvailitko tuossa muuten mua :D?

    • Juu ja voihan se jotain kertoakin, mutta ihmisellä saattaakin olla sitten joitain muita avuja, jotka saattaa ällistyttää. Eli ei voi tietää tekstin perusteella.

      Maiskutus saa raivoon alta aikayksikön, en kestä sitä! Hih ollaanko samikset, no ollaanhan me, heti kun sut tapasin, jotenkin tiesin. <3

  • Mua ällöttää hampaiden estoton kaivelu hammastikulla. Yäk. Ja vielä se, että ensin kaivellaan ja sitten vielä tutkaillaan, mitä siihen tikkuun jäi. Välittämättä yhtään siitä, että joku toinen haluaisi kenties syödä omaa annostaan rauhassa, eikä nähdä, minkälainen lihankimpale sieltä väliköstä löytyi.

    t. Oman elämänsä kielipoliisi ja pilkunviilaaja 😉

    • Arvaa mitä, oma mies flossaa iltaisin sängyssä ja laitan aina korvatulpat ja katson muualle, se on vaan jotain jota en ymmärrä. Hanan allahan sitä pitää flossata!

      Apua ja tikun tuijottelu, ooh mikä löytö! Hyi olkoon, nyt alkoi tutisuttamaan.

      Hih ihana sinä ja hampaidenkaiveluviilaaja, ihana oot <3

  • Voi mikä postaus! Ja olen kyllä kielioppipoliisi, mutta vain oman tekstini suhteen – ja löydän siitä virheet vielä viikkojenkin päästä. Niitä nimittäin jää vaikka kuinka huolellinen yrittäisin olla. Muiden teksteissä ei haittaa pätkän vertaa kunhan ovat muuten luettavia;)
    Ja kyllä – noita muita vikoja on vaikka millä mitalla itselläkin, joten ei parane muita kyttäillä. Kyllä se niin on, että se täydellinen ihminen on tylsä!
    Ja ihanat, ihanat kuvat!

    • Juu sama, aina löytyy joku uusi virhe ja soijaa pukkaa, häpeästä!

      Kyllä se niin on, että oma tontti kannattaa ensin tutkia ja sitten vasta ja eikä sittenkään siirtyä muiden tontille. 😉

      Täydellinen ihminen olisi luultavasti avaruusolio. 😉

      Kiitos ihanuuspakkaus <3

  • Tänään juuri koulutuksessa puhuttiin suomalaisten itsetunnosta ja itsensä vähättelystä. Tilastoissa ollaan kuulemma edelleen maailmanlaajuisesti kakkosia kielitaidossa (eli ihan huippuja!), mutta silti ei kehdata puhua niitä kieliä. Voi meitä! Rohkeasti vaan, ei tarvi olla täydellinen!

    • Ajattele oikeasti ja pidetään tuota taitoa vakan alla! Nimenomaan rohkeasti vaan ja ulkomailla kukaan ei ihmettele, vaikka täällä Suomessa välillä ollaan niin olevinaan.

      <3

  • Hyvä postaus. Kielioppivirheet ei häiritse, ellei niitä ole sitten tooosi paljon ja sen takia lukeminen hankaloituu. En itsekään tietty täydellinen ole, että saattaa se virhe lipsahtaa minultakin.

  • Minua häiritsevät kielioppivirheet esimerkiksi blogipostauksissa, mutta en kyllä jaksaisi niistä kenellekään alkaa kommenttia kirjoittamaan. Eniten ne ehkä häiritsevät juuri, jos joku on "nokkelasti" kirjoittanut jotain englanniksi esim. instagramiin ja sitten jonkun prepositiovirheen vuoksi koko jutun merkitys on eri kuin kirjoittaja tarkoitti. Silloin kyllä tekisi kovasti mieli alkaa opettaa miten se pitäisi kirjoittaa 😀 Kieliopista olen vaan itse yleensä tarkka, vaikka kyllä minunkin blogistani varmasti niitä löytyy. Kielioppivirheet vaan nakertavat jotenkin, kun olisivat niin helposti korjattavissa.. Mutta olen perfektionisti luonteeltani, niin siksi voi olla vaikea päästää tällaisista irti. Kaipa senkin voisi viaksi lukea 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud