Avainsana: ravintolamuru

Surua, iloa, viiskymppisiä, hyvää ruokaa ja jalkapalloa!

Surua, iloa, viiskymppisiä, hyvää ruokaa ja jalkapalloa!

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Kuten siellä joku laskeskelikin, niin negatiivisia kommentteja tuli hyvin vähän ja niistäkin taisi osa oli asiallisesti perusteltuja, joten ei niistä sen enempää.

En arvannut, että postauksesta kuitenkin nousee niinkin iso tekijä vaan surauttelin vaan menemään, kuten normipäivänä muitakin tekstejä. Kiusaaminen kuitenkin aiheena koskettaa monia, paljon vastaan ja joitakin jopa puolesta. 

Mutta vaikka kaikki irtoava aika on mennyt kommenttien vastaamiseen ja se on toki nostanut asian tiimoilta tunteita pintaan enemmän, kuin olisi tarpeen, on samalla juhlittu miehen 50-vuotisjuhlia ja murehdittu mummia, joka on kasvattanut minut 1-vuotiaasta. Mummi on sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi ja tilanne alkaa näyttää hyvältä, ellei tule takapakkia. 

Mummi on supermummi ja on naureskellut sairaalassa mm. sille, että ”miten ne hoitajat kyselevät häneltä mikä päivä tänään on”. Mummi on käynyt läpi sodan, veljiensä kaatumisen, lapsen kuoleman, miehen kuoleman ja kaikkien ystävien kuoleman. Silti mummi nauttii elämästä ja sen pienistä iloista.

Minulla sattuu olemaan hieman iäkäs äiti, mutta hän on esikuvani siihen, miten puu ei katkea vaikka se  hieman taipuisikin.
Nyt tuntuu, että täytyy lähipäivinä keskittyä kevyempiin aiheisiin ja vaikkapa meikkipötkylöihin. 


Viinistä on pakko todeta, että näettekö jännän värinkin jo. Murussa kerrottiin, että tätä tarjotaan, kun asiakas pyytää talon erikoisinta viiniä. Sauletas Sancerre 2010 oli uskomattoman pehmeä ja täyteläinen viini ja ihastuimme mieheni kanssa siihen kovasti. Emme ole kumpikaan aiemmin maistellut vastaavaa viiniä. 


Miehen 50v juhlia juhlistimme ensialkuun käymällä leffassa katsomassa Jason Bourne leffan ja sieltä suunnistimme Ravintola Muruun Freda 21 osoitteeseen. 


Ravintola Murussa oli erinomaisen hyvä ruoka, aivan silkkaa nautintoa, mutta palvelu oli myös yhtä upeaa ja asiakkaana tuli ainutlaatuinen olo. Tupa oli täynnä, mutta heillä oli aikaa keskustella ja katsella silmiin ja kertoa intohimolla ruuista. 


Päivittäin vaihtuvan neljän lajin menu kustantaa 52e ja yllä meidän yllärinä pyydetty menukokonaisuus. Vain juustot, omenahilloke ja talon siemennäkkileivän unohdin kuvata. Aivan varmasti jatkossakin menemme Muruun ja haluamme iloisesti yllättyä. 




Asuukohan tuolla kukkaiskodissa joku onnellinen ihminen, näin haluaisin ajatella. 🙂


Maiju oli saanut Fazerilta ja Veikkaukselta kutsun katsomaan eilistä Hifk&Hjk fudispeliä ja Maiju huoli minut aveciksi. Hauskaa oli pyylevää pyllyä pyllistäen bongata myös oma mies alhaalta katsomosta. 



Te muut bloggaajat, en ole ehtinyt teidän blogeissa käymään kaikista yllä mainitsemistani syistä. Noin 60 kommenttia ja niihin mielekkäästi vastaaminen vie aikaa ja kun on se muukin elämä. Mutta tulen taas heti, kun on aikaa. <3

Ihanaa päivää kaikille ja hymyillään leveästi aina vaan, välillä elämä ottaa, mutta voi miten paljon se antaakaan. 🙂


Ravintola Murussa syöminen ei liity mitenkään blogiini, mutta halusin loistavaa ravintolaa kehua. Elokuvissa olimme leffalähettilään roolissa ja Jason Bourne leffa oli todella jännä, jos purisin kynsiä, olisivat ne kaikki menneet. 😉