Avainsana: snowwhite

Virallisesti sekopää!

Virallisesti sekopää!

Huhheijaa… Tiedättekö, kun tekee asioita, eikä oikein summaa niitä päässään. Sitten kun  tapahtuu semmoinen juttu, että alkaa niputtamaankin asioita yhteen, iskee kauhistus! Näin meikäläisellekin kävi eilen. Yhtäkkiä oivalsin, että olen vuonna 2018 ostanut pääsääntöisesti vain Disney-vaatteita, omg. Miten tähän on tultu?
Jouluna veistelin perheelle, että heh kohta olen sellainen kylähullu, joka kulkee kaupungilla aina vain Disney-vermeet päällään, kunnes oivalsin, että olen jo miltei sellainen. Jouluna tilanne oli vielä kohtalainen, olin hankkinut 50-vuotislahjat Cath Kidstonin Lumikki-kokoelmasta, ostanut kahdelta eri reissulta Mikki-collagen ja Mikki-teepparin. 
Sitten menin ja tilasin itselleni Cath Kidstonilta vielä Bambi-mekon, koska se tuli aleen ja on hyvin hyvin kaunis mekkonen. Kun maailman ihanin mekko (luulin Lumikki-mekon olleen se ihanin) kotiutui, iski iso onnentunne. 


Valehtematta en mistään tavallisista vaatteista ole iloinnut niin paljon, jollei nyt Lidlin 4e lämpösukkahousuja lasketa. Vieläkin harmittaa, että ostin niitä vain yhdet! Välihuomatuksena, ne on yhtä lämpimät kuin kunnon housut! Minna Parikan kenkiä ei lasketa, sillä ne painelee jo ihan omissa taivassfääreissään, ne on jotain niin suurta. 
Vaatteet tai vaateostot eivät sinällään ole niin kiinnostaneet vaan olleet välillä välttämätön pakko. Mutta kaiken muutti Lumikki-romppeet ja tuo maailman ihanin Bambi-mekko. Takaraivoon iski ensin ajatus vitsailun muodossa, että ei kauhistus, kohta olen nainen,  jolla on jokaiseen ööh 70:n Disney mukiinsa mätsäävä mekko.

Eikö olekin kauhistuttava ajatus ja aivan villi. Mutta oivalsin jotain myös pakkomielteistä, että näin ne pakkomielteet voivat lähteä syntyäkseen. Sisimmissänihän syyhyttää kutkuttaa jo pieni himo, mikähän se onkaan se Cath Kidstonin seuraava Disney-mallisto ja löytyisiköhän sieltä joku uusi ihana mekkonen. (Toivottavasti rakas mieheni ei lue tätä, hih) 
On suuri onni ettei Cath Kidston syydä näitä Disney-mallistoja jatkuvalla syötöllä, vaikka on suuri onni myöskin, että mallistoista on löytynyt täydellisen ihanat mekot pömppömahani kanssa tai ainakin näin kuvittelen ja itselleni selittelen. Mistäs minä oikein tiedän miltä nuo mekot (eli lue mahani) sivuprofiilista katsottuna näyttää… Mutta hei kuka välittää siitäkään!
Hulluinta tässä kuviossa on, että aidosti tekee mieli koko ajan pukeutua vaan näihin Disney-vaatteisiin, ne tuovat merkillisen hyvää mieltä. Jotain kummallista lapsenomaista iloa. Niinhän sitä sanotaan, että vanhetessaan sitä taantuukin taas vauvaksi. Haha alan löytää tätä Disney-pukeutumisaatetta tukeakseni jo sananparsia. Sitähän olen aina sanonut, että itsepetos on paras petos. 

Saan myös jotain aivan dorkaa tyydytystä siitä, että tämä on vähän dorka hommeli koko juttu ja jotain ihan uutta minulle. Kenties olen vihdoin löytänyt oman tyylini. Johan tässä raitapaidoissa ja farkuissa onkin pompittu viimeiset 40-vuotta. 
Siis tuo Mikki Hiiri-pantakin piti ostaa ja muut pukeutui hirviöiksi ym. Halloween-bileisiin ja meikä Mikki Hiireksi, pitäisikö tässä aidosti olla huolissaan? Michael Korsit on tässä saaneet väistyä Mikki Hiiri ja Lumikki laukkujen tieltä. Mutta hei Korseja on monilla, mutta kellä on näin komeita Disney-laukkuja, haha. Taas sitä itselle selitellään kaikenlaista. 
Vaikka kaikkea saattaakin siivittää sekopäisyys ja Disney-fanitus, niin ainakin jos ei muuta, niin itsepetoksellisista syistä haluan selittää tämän itselleni rohkeuden kasvamiseksi. Minähän pukeudun miten lystään, eiks je, ei tässä muilta kysellä ja jos joku nauraa, anti mennä vaan. 
Naurettu meinaan on esimerkiksi punaisille paljetti Uggeilleni, mutta ei naura enää kukaan, sillä joka toinen on tänä talvena vuorannut itsensä blingillä ja paljettimekoilla. Yhtäkkiä mitä enemmän paljettia sen parempi. 

Neljä vuotta sitten huuliluin erään naisen huulilta miten totesi ystävälleen paljetti-Uggieni ”olevan kammottavat” ja minä kun olin paljetti-Uggeistani niin ylpeä, kunnes tosiaan tuokin kupla särkyi, koska annoin ilkeiden sanojen vaikuttaa alitajuntaani. Aloin huomaamatta vähemmän ja vähemmän käyttää silmiinpistäviä paljetti-Uggejani. 
Päätin uskotella itselleni lisää valheita paljettimuodin kautta. Jos paljetit tulivat muotiin lujaa nyt, niin ehkä puolet Suomen kansalaisista pukeutuu 4-vuoden päästä kaikki Disney-vaatteisiin. Olisikohan siinä bussiness-ideaakin, tuoda vihdoin Disney-vermeet Suomeen? Nyt joutuu tilaamaan ulkomailta, jollei jotain satunnaista Henkka&Maukka yksittäistä Mikki teepparia lasketa. 
Kiinnostaa nyt seurata miten tämä oma ilmiö kehittyy tämän vuoden lopussa, monta Disney-vaatetta on tullut lisää, kun olemme joulukuussa 2019? Nyt olen ainakin tiedostanut, että minulla saattaa olla ongelma käsissä tai sitten ei, ehkä olen löytänyt vaan pukeutumisen ilon?
Lupasin itselleni viime vuonna ja tänä vuonna vain olla rohkeampi, kuin aiemmin. Ehkä tämä on sitten sitä, kylähullun rohkeutta tai jotain sinne päin. Uskaltaa olla oma itsensä kaikissa muodoissaan. 

Jos hotsittaa pukeutua glitteriin, minähän pukeudun, jos haluan heilutella omppu tai Mikki Hiiri käsilaukkua, minähän heilutan. Sillä kerranhan me täällä eletään ja mikään ei ole niin turhaa hommaa, kuin miettiä mitä muut minusta ajattelee, ei ainakaan vaatteiden suhteen. Eikä oikein muutenkaan, tuo kaikki miettiminen on ihan hirveää ajanheittoa roskoriin suorastaan. Pukeutumisella ei voi loukata, joten siksi kenellekään ei ole varaa arvostella toisen pukeutumista, ei koskaan. 

Nokka kohti uusia Disney-ulottuvuuksia vaikka vähän mieli jo syrjähyppäilee, meinaan sellaiset scifipainotteiset planeetta kuviolliset vaatteet voisi  myös olla aika kivoja, hmmm. Kyllä se niin taitaa kuitenkin loppupeleissä olla, että nyt viiskymppisenä elän uutta nuoruutta ja se on ihan yes se. 

Miten siellä, uskallatko pukeutua juuri miten haluat? Haluaisitko pukeutua rohkeammin, mutta et kehtaa tai eri tyylisesti, mutta et uskalla vaihtaa tyyliä? Oletko saanut sanomista pukeutumisestasi?

Ihanaa iltaa kaikille, niin se kuulkaas on, ettei pieni lapsenmielisyys vahingoita ketään, vaan lapsenmieli on hyvä säilyttää hamaan tappiin asti.