Avainsana: turvonnut

Miksi ulkomaailmassa sitä on pallerompi, kuin kotioloissa?

Miksi ulkomaailmassa sitä on pallerompi, kuin kotioloissa?

Tässä parin päivän Pärnun reissulla huomasin seuraavia asioita, peilit vääristää, vaatteet kutistuu, naama turpoaa ja mitä luultavammin siksi, koska ulkomaan ilma on erilaista, kuin koto-Suomen. Hirveän ikävää, silloin kun tapaa paljon vieraita ihmisiä ja ei voi koskaan olla parhaimmillaan, sillä ulkomailla on niin negatiivinen vaikutus omaan kehoon. 

En ole varma onko muilla tälläistä ulkomaan ilmapalloefektiä, joka alkaa muodostua jo Suomen kamaralla ennen matkaa. Ennen matkaahan ei vatsa enää toimi, koska vatsa valmistautuu ulkomaan bakteereille ja vetäytyy suojaumpioon. Toisekseen ennen reissuun lähtöä, oli se sitten lähijunamatka Järvenpäähän tai maapallon toiselle puolelle, alkaa sielua nakertaa matkajännitys. 


Nenäkin turpoaa reissussa ja ok leuoissa on joulusuklaat,
 pieni myönnytys.
 

Selittämätön matkajännitys on siitä ikävä juttu, että jos taaperon säntilliseen rytmiin tottuneen aamuaikaulu aikaistuu edes tunnilla, niin koko yönä ei vaan nukuta yhtään. Peilistä katsoo pöhöttynyt punasilmäinen aamunaama, joka ulottuu vyötärölle, niin ettei kuminauhapöksytkään jousta ja ohuimmatkin nilkkasukat jättävät pitkäaikaiset jäljet nilkkoihin muistutuksena turvotuksesta. 

Unirytmin häiriintyessä seuraava yö ulkomailla, ei itsepintaisesta väsymyksestä huolimatta suju auvoisissa merkeissä, vaan taas tulee valvottua koko yö. No arvatkaas minkälainen lärvi seuraavana päivänä peilistä katsoo, no jälleen kerran Pienen merenneidon Ursula. 

Katalaa on, että reissulla sitä juuri haluaisi olla parhaimmillaan, on ehkä hieman paremmat vaatteet matkalle pakattu mukaan, korvakorutkin on jopa laitettu korviin ja sitten mitkään vaatteet ei oikein mahdu päälle! Haluaisi katsoa uusiin ihmisiin jännittäjänä hehkuvin silmin, leiskuvin hiuksin ja timmein uumin, mutta ei, niin ei. Sama kirous on ollut jo nuoresta, Tukholman risteilyjenkin aikana jouduin jo vaihtamaan kaksi kokoa isompiin kuminauhapöksyihin.


Onneksi voi kuvaan laittaa vaan nilkat ja sumuttaa sukkarenkaat nilkoista. 😉

Noh lähdin sitten miettimään miksi kotona on niin hyvä meininki ja peilikuva on, noh ehkei mitä parhain, mutta kuitenkin ihan yes. Kotona oma ulkonäkö on ihanaisessa lintukodossa, kotiturvan suojakuplassa, jolloin automaattisesti omat peilitkin kultaa oman aamunaamankin auvoisammaksi. Hetsilleen, kun ulostaudut kotoa suureen maailmaan, vaikka sinne Järvenpäähän, alkaa kehon turvatyynyt turpoamaan ja valmistautua ulkomaailman iskuihin. Ei sitä siten turhaan sanota, kotini on linnani, sillä siellä jokainen nainen ikään tai kiloihin katsomatta saa olla kuningatar.

Nyt sitten pähkityttää, että vaivaako teitä muita siellä matkaturvotustauti ja myös matkaa edeltävä unettomuus? Onko tosiaan junareissu Järvenpäähään aikataulutettuna tuntia aiemmin, kuin normiherätys, heti psyykkeelle niin levottomuutta aiheuttava asia, että suloiselle unelle voi sanoa heipat. Olisi todella kiva kuulla teidän kokemuksia, turpoatteko ulkomailla, valvotteko vieraissa paikoissa nukkuessa yönne vai nukutteko lapsosen unta ja uumakin ampiaisena. 

Ihanaa iltaa ja terkkuja laivalta, tälläisiä mietteitä tuli täällä Tallinkilla tuumailtua. 🙂