Maanantaina olimme Casa Mimin Sarin kanssa Karita Tykän Suojeleva käsi-korun lanseerauksessa Stockmannilla.

Tilaisuuden jälkeen menimme Tigeriin ja siellä joulumukeja hypeltäessä joku nainen oli iholla kiinni. Ihmettelin, että voisiko odottaa, että pääsee kyllä pian ihastelemaan mukeja itsekin ja nappasin mukin ostoskoriin kiireellä, koska tuli olo, että pitää antaa toiselle vuoro. Ei pitäisi olla liian kiltti tai ajatella mitä muut ajattelee.

Kassalla sitten huomasin, että kännykkä oli varastettu takintaskusta. Kyseistä tunnetta en unohda ihan hevillä, järkytys ja epäusko.

Toki en voi olla 100% varma, missä kohden kännykkä varastettiin, mutta Sarin sanoin, ainoa tiivis paikka oli Tiger, muualla oli todella väljää, eikä kukaan ihminen ollut iholla. Securitas on katsonut valvontanauhat, eikä saanut asialle selvyyttä, voi kurjuus!

Menin tosiaan paniikkiin ja tietenkin ensin syytin itseäni ja lähdin poukkoilemaan kuin päätön varsa Stockmannille. Korun Karitan kanssa suunnitellut symppis @ollijohanlindroos soitti kännykkääni ja puhelin oli suljettu. Lindroos heti sanoi, että puhelin on varastettu, muuten soisi normaalisti. Tästä seurasi epäusko miten näin voi tapahtua ja tämä epäusko on kestänyt koko viikon.

Matkalla kotiin yritin maksaa kortilla metrolippuja, kortti ei toiminut, seuraavassa kortti ei toiminut ja huh kolmannessa toimi. Tästäkin menin paniikkiin, että nyt on voro hillunnut ja vetänyt kaikki rahat ja kortti ei siksi toiminut. Matkalippuautomaatit olivat kyllä tehneet kolme kertaa varukset matkalipuista. Ou no mitä säätöä.

Tämän jälkeen uusi sim-kortti, soitto Danske Bankiin, joita pyysin sulkemaan verkkopankkitunnukset. Henkilö kertoi sulkeneensa ja että pitää mennä pankkiin hakemaan uudet. Soitin seuraavana päivänä pankkiin varatakseni ajan ja ilmeni ettei verkkopankkitunnuksia ollut suljettu! Tässä kohden meinasin saada uuden sydärin. Tästä olen eniten järkyttynyt. Onneksi puhelimessa on sormenjälkitunnistin miltei kaikkiin mahdollisiin sovelluksiin kuin myös itse puhelimen avaamiseen. Silti se kauhun tunne, että sanotaan, että pankkitunnukset ovat suljettu ja eivät olekaan, nakertaa luottoa oikeastaan ihan kaikkeen. Kun jo varkaus on sellainen luottamusta tutisuttava episodi.

Hurja rumba tuli kaikkien mahdollisten salasanojen vaihtamiseen, vanhan luurin käyttöönottoon ja varmistamisien varmistamiseen.

Vakuutusyhtiöön kirjoitin pitkät pätkät ja miten voi olla, että kun painoin lähetä-nappia, iski ruudulle teksti ”huoltokatkos.” Huoltokatkos kesti pitkälle seuraavaan päivään. Vakuutusyhtiö ei ole vieläkään vastannut…

Mutta jos sinulta varastetaan kännykkä:

Uusi heti sim-kortti, jotta vanha sim-kortti kuoletetaan.

Soita pankkiin ja sulje verkkopankin käyttäjätunnukset. Lukitse luottokortit ym.

Vaihda heti kaikki mahdolliset salasanat.

Älä pidä kännykkäkotelossa luottokortteja ym. Sillä nekin olisivat samalla varastettu.

Tee rikosilmoitus vakuutusyhtiötä varten ja muutenkin siinä pienessä toivossa, että varas saataisiin kiinni.

Hanki sovellus, jolla voit etätyhjentää puhelimesi varkauden tai katoamisen sattuessa.

Kokeile ”etsi puhelimeni” sovellusta/googlea, jos puhelin on vielä päällä, niin voit paikantaa missä puhelin on. Tässä sitten tulee se järkyttävän kulma, mitä en varkauden yhteydessä shokissa tajunnut. Ranteessani on älykello, jossa on ”etsi puhelimeni-toiminto.” Tosin senkin käyttö olisi saattanut olla jo myöhäistä, ovela varas sulki heti puhelimen.

Kyseessä oli Huawei P 40 Pro, johon olin kirjautunut Huawei id-tunnuksella. Kun kirjaudut puhelimeen id-tunnuksella ja vaikka vorot laittaisivat Huawein sanojen mukaan hard resetin, niin vorot eivät pääse kiertämään Huawein id-tunnusta ja joutuvat menemään Huawein liikkeeseen, jotta saavat puhelimen käyttöön. Huawein liike taas vaatii ostokuitin.

Noh tämä ei sinällään lämmitä, sillä mikään ei tuo kännykkää takaisin enää. Varmaan varkaat viskaavat roskiin tai myyvät jollekin tietämättömälle eteenpäin.

Lisäksi kannattaa varmuuskopioida koko laite pilveen ja toki kaikki kuvat samalla. Oma pilvipalvelu oli täynnä ja luottaen elämään ylipäätään, eipä ole tullut jaksettua maksaa lisätilaa pilveen. Nyt harmittaa tuhottomasti.

Tämä viikko on ollut käsittämätön ja puhkaissut jonkun lapsuuden ”takki auki ja hiukset hulmuten” kuplan. Ei ole lapsuuden stadi enää sama stadi.

Mitä kaikkea on siis tapahtunut:

Kännykän varastaminen takkini taskusta.
Pankki ei sulkenut mobiilipankkitunnuksia.
Ystävää huijattiin isosti Tori kaupoissa.
Toisen ystävän kännykkä meni säpäleiksi ja uuden myötä huijarit hakkeroivat Instan ja Facen. Lisäksi samainen ystävä kertoi, että hänenkin ystävää oli huijattu Tori kaupoissa.

Iski aivan jäätävä flunssa, varmaan stressistä. Onneksi ei koronaa!

Aika tavalla kummallinen viikko.

Mutta ei tästä muuta kuin uuteen nousuun, jahka flunssa talttuu. Silti hieman mietityttää, että onko tämä maailma se jossa eletään, yhtä huijaamista, vilppiä ja vorostelua.

Onko antaa lisää vinkkejä, mitä kaikkea voi tehdä oman turvallisuuden lisäämiseksi, jos kännykkä varastetaan. Täältä voisi sitten moni löytää ohjeita ja apuja asiaan. 🙂

Sen verran vielä kännyköistä, että on aivan jäätävä ikävä varastettua Huawei P 40 Pro kännykkää ja sen kameraa. Olen vertaillut ja käyttänyt tuntitolkulla aikaa tutustuessani uusimpiin android kännyköihin ja edelleen Huawein kameran tarkkuus, selfiekamera ja pimeällä kuvaaminen on voittamatonta. Yhyy!

No mutta, ei muuta kuin huomattavasti parempia päiviä teille kaikille sinne ja onko jakaa vastaavia tarinoita, joita osunut teidän kohdalle. Sydämellistä viikonloppua. <3