Kun mieleni pahoitin
Tänä aamuna tyytyväisenä ja aamukahvi nököttämässä nenän edessä, klikkasin itseni Facebookin puolelle ja silmiini rantautui Anna-lehdessä esiintyvä Tena-mainos, jonka keulakasvona on Riitta Väisänen.
Ensimmäisenä silmiini särähti ihmisten kommentit, puoltaviakin toki oli, mutta niin monen monta negatiivista, miten Riitta hakee julkisuutta, miten Riitta on jauhanut vaihdevuosista jo iät ja ajat, eikö Riitta jumppaa, Riitan pitäisi laihduttaa ja tätä rataa. Sitten on näitä oman itsensä nostajia, ”minä olen jumpannut” enkä kärsi moisesta ongelmasta, niin kuin Riitta olisi jotenkin huonompi ihminen, kun kertoo virtsankarkailuongelmistaan, kun fakta on se, ettei täydellistä ihmistä olekaan, jokaisella on omat ongelmansa.
Mielestäni on aina hyvä, että ns. ”häpeällisistä” aiheista puhutaan, jotta ne eivät enää ole häpeällisiä. Kyseessähän oli toki mainos eli kyllähän Riittakin tarvitsee voita leivän päälle, mainostetaanhan sitä kaikkea muutakin, miksei sitten Tenoja. Aina viesti, apu, vertaistuki vielä helpommin voi auttaa, kun vaikean asian keulakuvana esiintyy rohkeasti julkisuuden henkilö.
Joka tapauksessa harmoninen aamukahvihetki sai särön, miksi naiset eivät pidä toistensa puolta, ei ole pitkä aika siitä, kun naisen rooli oli yhteiskunnassa alisteinen. Miksi toisia pitää alentaa ja samalla kuvitella itse olevansa jotenkin parempi. Miten edes kehdataan omilla kasvoilla ja nimellä olla ilkeitä netissä.
Jatkoin mieheni kanssa keskustelemista aiheesta ja mies vetikin hyvän pointin esille. Ennenhän ihmiset kirjoittivat yleisön palstoille näitä negatiivisia tuntemuksiaan ja taatusti tuo ihmisryhmä oli aina miltei se sama, joka päästeli höyryjä ja kirjoitteli negatiivisia ajatuksiaan lehtiin. Varmasti nytkin asia on niin, että kyseessä on kuitenkin pieni ryhmittymä, eikä joka toinen ihminen suoraan katukuvasta.
Siltikin näitä kommentteja lukiessa tulee hirmuisen paha olo, negatiivisuus tarttuu ja ihmisten outo kepeys olla ilkeitä toisilleen ja vielä omahyväisellä tavalla, kuin he itse olisivat jotenkin toisia parempia. En tiedä, tänä aamuna meni taas kuppi nurin ja tuli tunne, että niin paljon, kuin somessa on hyvää, niin some on pahan olon ja vihapuheiden villi viidakko, äänitorvi, jossa välillä jopa asiasta täysin tietämättömät ihmiset vain päästelevät höyryjään ja taatusti hetken mielijohteesta, astumatta sen toisen ihmisen saappaisiin.
Yritän välttää kuin ruttoa tälläisiä keskusteluja, jopa Muumifanien sivuilla ihmiset saattavat aluksi riidellä muumimukeista ja lopulta syytellen toisiaan jo unohtaen mikä oli koko jutun punainen lanka. Kaikkialla on tämä lieveilmiö, ihmisten paha olo ja sammakoiden viljely ilman käsijarrua.
Kunpa, ennen kuin painaa vihapuheilleen sitä julkaise nappia, miettisi edes minuutin verran, että siellä toisessa päässä on ihan aito oikea henkilö, jolla on omat ilot ja murheet, joka on elävä tunteva ihminen.
Mitä Riittaan tulee, olen saanut tavata hänet livenä ja Riitan kanssa on tehty YouTube-videotakin ja Pinkit korkokengät Maijuhan innoitti Riitan tubettamaan. Riitta muistaa aina kiittää lehtijutuissakin Maijua ja Riitta minusta vaikutti sydämelliseltä ja välittömältä, aidosti ihanalta ihmiseltä. Jos Riitta mainostaa Tenaa, on kyseessä maksettu mainos, ei Riitan huomionhakuisuus, vartalon muodot, loputtomat vaihdevuodet tai merkki siitä, ettei Riitta olisi jumpannut tai joogannut tai olisi jotenkin huonompi ihminen, vaikkakin jos kärsiikin virtsankarkailuista.
Minä Tiia kärsin myös ajoittain virtsankarkailusta, jos olen juonut vaikka paljon, vessaa ei lähellä ja yhtäkkiä naurattaa ihan sairaasti ja me Pinkit korkokengät Maijun kanssa otetaan myös tämäkin homma huumorilla, se parhaiten meinaan nauraa, joka itselleen osaa nauraa.
Naiset, älkää olko susia toinen toisillenne, pidetään yhtä ja toistemme puolia, huumoria elämään, nauretaan vakaville aiheille, puhutaan niistä. Näin vakavat aiheet eivät ole vakavia aiheita enää lainkaan ja voivat jopa auttaa joitain ihmisiä, jotka yksinään kärsivät mielestään häpeällisistä ongelmista.
Katkeruuskin on kierre, joka ruokkii itse itseään, katkera ihminen miettii, miksi kaikki ovat hänelle ilkeitä, katkera lietsoo negatiivisuudellaan muita joko välttämään häntä tai antamaan samalla mitalla takaisin.
Katkera saattaa alkaa elämään vihan kuplassa, eikä tunnista enää muunlaista elämää. Tästä suosta voi kuitenkin päästä ulos, kokeilla vaikka sanoa jollekin negatiivisen sanan sijaan kauniisti ja katsoa miten se vaikuttaa, hymyillä sen sijaan, kuin olla naama rutulla, heipata tuntematonta, auttaa jotakuta vaikka kaupassa ja nähdä miten se hyvä lähtee kiertämään ja miten se alkaa samalla lämmittämään liekkiä omassa sydämessä.
Katkera saattaa alkaa elämään vihan kuplassa, eikä tunnista enää muunlaista elämää. Tästä suosta voi kuitenkin päästä ulos, kokeilla vaikka sanoa jollekin negatiivisen sanan sijaan kauniisti ja katsoa miten se vaikuttaa, hymyillä sen sijaan, kuin olla naama rutulla, heipata tuntematonta, auttaa jotakuta vaikka kaupassa ja nähdä miten se hyvä lähtee kiertämään ja miten se alkaa samalla lämmittämään liekkiä omassa sydämessä.
Eikä kiusata netissä eikä muutenkaan, mietitään kumpaan jengiin halutaan kuulua, hyviksiin vai pahiksiin ja kun se viimeinen päivämäärä elämässä koittaa, niin eikös olisi kiva katsoa itseään peiliin, olin ihan ok ihminen, tein välillä toki virheitä, osasin kuitenkin pyytää anteeksi ja en tahallisesti loukannut muita ihmisiä. Koskaanhan ei tiedä milloin on se kenenkin viimeinen päivä ja olisi aika kurjaa, jos ne viimeiset sanat olisivat ilkeää vihapuhetta.
Elän hyvän elämän, olen sen itselleni velkaa. <3
Mistä juttu lähti, Anna-lehden Tena-mainoksen Riitta keulakasvona voit lukea täältä.
On Täditkin saaneet oman osansa, viikoittainhan näitä pukkaa, mutta henkilökohtaisesti tädit yrittää ottaa tälläiset jutut huumorilla ja vaikka yrittävätkin ymmärtää, mistä halu haavoittaa toista ihmistä oikein kumpuaa? Kiusaajaa on varmasti itse haavoitettu, eikä osaa, eikä tiedä paremmin, ehkei ymmärrä sanojensa vaikutusta, ehkei kuitenkaan koskaan sanoisi toiselle noin kasvotusten?
Miksi netissä on sitten niin helppo sanoa, kenties koska ei tarvitse kohdata sanojensa aiheuttamaa surua ja tuskaa, ei tarvitse kantaa seuraamuksia. Ehkä kokee, että elämä on minua niin väärin kohdellut, että haluan muidenkin tuntevan tuskaa, ehkä joidenkin mielestä kiusaaminen on vaan hauska tapa tappaa aikaa… Varmaa kuitenkin on, jos joku asia aiheuttaa pahaa oloa ja myötähäpeää, se on ääneen sanotut ilkeät sanat tai netissä kirjoitetut.
Tarkennus, kiusaaminen ei ole luonnollisesti vain tietyn sukupuolen ongelma, vaan ihmisten ongelma. Mutta koska Riittaan kohdistuvat kaikki ikävät kommentit tulivat naisilta, halusin tällä kertaa pohtia kulmaa, miksi nainen on tosiaan toiselle naiselle susi, kun pitäisi pikemminkin pitää toistemme puolia.
Miksi netissä on sitten niin helppo sanoa, kenties koska ei tarvitse kohdata sanojensa aiheuttamaa surua ja tuskaa, ei tarvitse kantaa seuraamuksia. Ehkä kokee, että elämä on minua niin väärin kohdellut, että haluan muidenkin tuntevan tuskaa, ehkä joidenkin mielestä kiusaaminen on vaan hauska tapa tappaa aikaa… Varmaa kuitenkin on, jos joku asia aiheuttaa pahaa oloa ja myötähäpeää, se on ääneen sanotut ilkeät sanat tai netissä kirjoitetut.
Tarkennus, kiusaaminen ei ole luonnollisesti vain tietyn sukupuolen ongelma, vaan ihmisten ongelma. Mutta koska Riittaan kohdistuvat kaikki ikävät kommentit tulivat naisilta, halusin tällä kertaa pohtia kulmaa, miksi nainen on tosiaan toiselle naiselle susi, kun pitäisi pikemminkin pitää toistemme puolia.
#äläkiusaaverkossa
