Avainsana: VUOSI2018

Vuosi 2018

Vuosi 2018

Löysin kivan haasteen jälleen yhdestä lemppariblogistani ”Oman katon alla” Tuulan blogista. Koska oma muisti on suorastaan surkea, tyyliin mikä maa mikä valuutta, mikä vuosi, mikä kesä mikä joulu, niin ajattelin vaikka tulevia vuosia ajatellen toteuttaa postauksen, jossa muistellaan viime vuotta.  Jos satun itse mokoman vuoden 2018 unohtamaan, niin voin aina palata tänne tarkastelemaan faktoja vuodelta 2018.

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan tehnyt?

No tietenkin vastaus on tämä, eli harjoitin kosmonauttitehtäviä miljoonan dollarin kosmonauttipuvussa, joita on vain kaksi kappaletta koko maapallolla ja joilla harjoittelee avaruudellisia tehtäviä kaikki taigonautit, kosmonautit ja astronautit tällä hetkellä. Tämä tapahtui Moskovan Juri Gagarin Training Space Centerissä. IIIKSSSSSSSS, vieläkin päätä huimaa!

2. Oletko kyennyt pitämään uuden vuoden lupauksesi?

Lupasin itselleni olevani rohkeampi ja sitä totta totisesti olin.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä vuoden aikana?

Kyllä, maailman ihanin avaruussisko Elli, jonka kanssa viestittelemme milloin mitäkin jatkuvalla syötöllä. Elliä on aina ikävä. Maijun kautta tutustuin  myös mahtaviin tyyppeihin Villeen, Lauraan ja Eskoon ja aina, kun näen näitä tyyppejä, tulee niin hyvä fiilis. Lisäksi meikattavana ollessa Bobbi Brownin Minna, Ardenin Ilona jääneet sydämeen ja Huawein reissulla tutustuin ihanaan Elinaan. 

4. Menetitkö ketään läheistäsi?

En

5. Missä maissa vierailit?

Itävalta, Viro, Latvia, Ruotsi ja Venäjä

6. Mitä sellaista toivoit itsellesi, mitä et saanut?

Tietynlaista seestymistä. Kosmonauttireissu toi jo hetkellisesti tietynlaista tervettä itsevarmuutta tyyliin, että tässä iässäkin voi tehdä mitä haluaa. Mutta ei se lämmittänyt mieltä loppuvuodelle asti vaan tutut ikäahdistukset ja lasten irrottautumiset äidistä, kriisit nousivat taas tuttuina pintaan.  Uusi oma rooli on kenties vielä hieman hakusessa, kuka olen nyt, kun on paljon enemmän tilaa itselle, eikä vain äitiydelle.

7. Mikä päivämäärä tulee muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?


No ehkä jonkinlainen etappi tuli saavutettua 9.12, jolloin täytin 50-vuotta.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi viime vuonna?


Ehdottomasti omien pelkojen voittaminen moneen kertaan, niin avaruusreissun suhteen, kuin sometyöhön liittyvien henkilöhaastatteluiden jännittäminen etukäteen.

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?


En,  sillä perusflunssia ei lasketa, ei edes silloin vaikka ne kestäisi useamman viikon. Mutta kaaduin kunnolla läskipyörällä. 


11. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?


Trump jaksaa ihmetyttää, eräät poliittiset henkilöt Suomessakin, mutta koska en blogissa poliitikasta puhu niin…

12. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?


Perheen yhteiseen kassaan kilahti.

13. Mikä oli paras ostoksesi?


Kyllä se pari kirjaa taisi olla ja avaruusruoka, jota kosmonautit syö avaruudessa. Putin-muki myös tietty, haha. 

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?



Oli ihana hellekesä ja miehen kanssa tuunattiin terassi uusiksi. Muutenkin miehen kanssa joka iltaiset jädehetket ja perheen loma jäi ihan rakkaimmiksi muistoiksi. Kosmonauttireissu todellakin sai innostumaan ja matka Huawein kutsumana Sound of Light konserttiin Wieniin oli jotain mieletöntä. 

Olin kyllä myös aivan innoissani Yasuragi-japanilaisessa kylpylässä Silja Line Suomen kutsumana. Uudet ihmiskohtaamiset sai todella innostumaan ja myös vanhojen ihmissuhteiden syveneminen. Souliinasta ja minusta tuli todella hyvät ystävät viime vuoden aikana.  Perustimme yhteisen YouTube-kanavan ja sen tilaajaksi voit muuten liittyä täältä, ei maksa mitään!

Viime vuosi oli todella hyvä vuosi. <3


15. Mikä laulu tulee aina muistuttumaan sinua kuluneesta vuodesta?


No tietty avaruussiskon Ellin joka aamuinen herätyskellobiisi ”Pepe Willbergin ”Aamu”. Kaikki Antti Tuiskun biisit, sillä Huawein järjestämä Antti Tuiskun privaattikeikka oli mahtava!

16. Viime vuoteen verrattuna, oletko…

Onnellisempi vai onnettomampi?
  Vielä en viime vuonna oppinut elämän polulla riittävästi, sillä samoilla fiilareilla mennään. Mikään ei ole henkisesti muuttunut, muuta kuin sellainen asia on iskostunut tietoisuuteni, että kun vaan potkaisen itseäni peffaan, voin tehdä rohkeitakin tekoja. 


Pettymys itseeni on ollut se, että aina pelottaa yhtä paljon, ettei ihminen vaan millään karaistu. Oli jonkinlainen henkinen pudotus, kun muutama viikko oli kulunut avaruusreissusta huomasin taas olevani samanlainen jänöhousu kuin ennenkin. Blaah. 

Lihavampi vai laihempi? Noh taatusti taas askeleen lihavampi ja löysempi.


Rikkaampi vai köyhempi? Raha-asiat ovat taas sellainen asia, josta en puhu blogissa suuntaan enkä toiseen. 


17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän? En sano enää kuntoilu, koska se on osaltani jo niin kulunut klisee, olen sohvaperuna ja suklaata ahmiva, hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Mutta olisin toivonut olleeni energisempi ja sosiaalisempi, aina on jotenkin huono omatunto siitä, että olen aikamoinen erakko ja omissa oloissa viihtyvä. 

18. Mitä toivoist tehneesi vähemmän? No jos yksi asia on, jonka olen oppinut jo nuorena, kaatunutta maitoa ei parane voivotella. Tehty mikä tehty ja toivottavasti jotain otettu opiksikin. 


19. Miten vietit juhannusta ja joulua?


Perheen kanssa kotona.

20. Rakastuitko kauden aikana? No totta maar, sanon aina miehellenikin ajoittain, että nyt taas sitä olen ihan lovena suhun. Ei ole mikään klisee se, että omaan rakkaaseen voi aina rakastua uudelleen ja uudelleen.  Lisäksi rakastuin elämään, sillä viime vuosi oli se, että ikäkriisi iski ja elämän hauraus ja nopeus kertakaikkiaan iski jotenkin litsarina päin pläsiä. 

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi? Aarghh ei voi valita lempparia, se olisi epäreilua kaikkia muita loistavia sarjoja kohtaan. Scifin ja fantasian tiimoilla mennään ja tykkäsin myös valtavasti ”Aikuisen naisen joulukalenterista” ja erinäisistä Nordic Noir-sarjoista ja uudet Beckit tuli katsottua myöskin ja hyviä olivat. Mutta lempparisarjani ovat suurin osa Hbo:lta, eli hieman oudot scifi-ja fantasiasarjat, jotka eivät ole tästä maailmasta ja ihmiset ovat kummallisuuksia, ne on lemppareita ja toki pukudraama uppoaa myös aina.


22. Mikä oli paras lukemasi kirja? Ääh haluaisin kaikkien mieliksi ja yleisen valtavirran mielipiteen vuoksi todeta Mia Kankimäen ”Yönaiset”, koska se olisi sillä lailla yleispätevästi oikea ja fiksu vastaus. Mutta koska kirjassa oli puutteensa, eikä se päässyt aidosti Mian ihon alle riittävästi, juu voisihan sitä psykoanalysoida ja tulkita Miaa Yönaisten kautta, mutta sellainen tulkintahan päästäisi Mian aivan liian helpolla. Omasta mielestä Mia piiloutuu Yönaisten taakse, eikä anna itsestään niin paljon, kuin ensialkuun lukija voi Yönaisten kautta peilaten luulla. Mutta kärkeen kirja toki pääsee, sillä matka/feminismi/elämänkertakirjana, kirja oli erinomainen.  


Joten vastaus on Robin Hobbin fantasiakirjat ja Bill Bullmanin ”Vedenpaisumus”, rakastan loistavasti kirjoitettuja satuja, joissa mennään kuvitteellisen hahmon pään sisälle. 

23. Vihaatko jotain tai ketään, jota et vihannut viime vuonna? Vihaan itseäni rajustikin ajoittain ja jokainen pienellä maalaisjärjellä varustettu ymmärtää, että muiden ihmisten vihaaminen on jotain omien pelkojen ja itselleen sallimattomien tunteiden vihaamista. Joten en vihaa muita ihmisiä, mutta joskus itseäni ja joskus vähän Trumpia. 


Olen tuntenut Trumpia kohtaan aavistuksen radikaaleja ajatuksia, siihen malliin, että jotain voisi tapahtua, että se oranssi tupee lentäisi pyllylleen sieltä pyöreästä huoneesta. Mutta, mutta, tässäkin piilee se seikka, mitä en salli itselleni eli röyhkeys. Trump on röyhkeä ja röyhkeys on rumaa. Joskus olisi hyvä osata vähän niitä kyynärpäitä käyttää itsekin, eikä vaan ihmetellä muiden ihmisten röyhkeyttä, että miten joku kehtaa. Moninainen juttu tämä viha siten on kyllä. 


24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi? No Huawein keinoälyllä, ihmisen ja koneen liitolla ja valjastettuna vielä luonnon revontulia mukaillen Sound of Light konsertin musiikki. Wow mitä musiikkia, voisin vaan kuunnella, aina ja aina. Istuu hyvin fantasiakirjan kera lisätunnelmaa tuomaan taustalla. Konserttivideo alla. Rohkeasti vain kuuntelemaan, sillä tämä musiikki on rauhoittavaa ja sopisi vaikka hierontahetkeen taustalle soimaan tai unea tavoittelemaan.

25. Mitä halusit ja sait?

Halusin kuumeisesti saavuttaa pikkutytöstä asti kyteneen avaruudellisen unelmani ja se toteutui käsittämättömällä tavalla Moskovassa Juri Gagarin Training Space Centerissä. Tietoisuus siitä, ettei tällä planeetalla ole lukemattomia ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman. Se tuo asiaan perspektiiviä, suurta nöyryyttä ja kiitollisuutta. Alla video reissusta, ken ei ole nähnyt ja kiinnostaa katsoa.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Mielenrauhaa ja seestymistä en saanut, vaikka toivoin täyttämällä 50-vuotta ihmeitä tapahtuvan ja myös voittamalla pelkoja kuvittelin maailman muuttuvan omassa pääkopassani, mutta ei se muuttunut. Edelleen pelottaa yhtä paljon, voi hitsinplitsi sentään. 


27. Mikä oli vuoden paras elokuva? 


The Greatest Showman oli viihdyttävin, Mortal Engines paras fantasiahöpsötys Ihmeotusten kanssa jaetulla sijalla, Bohemian Rhapsody sai mielen sekaisin ja tunteelliseksi vuorokauden ajaksi, ehkä se oli vuoden paras leffa kuitenkin?


Ensimmäisenä kuussa mielenkiintoisin tietopläjäys avaruudellisesta näkökulmasta, Grazy Rich Asians, ihanin hömppäduudeli romanttinen höpölöpö leffa, Mile 22 tosielämään perustuvista jännäreistä paras, Blackkklansman, koska Jasperi teki sairaan hyvän roolityön, Mamma Mia! Here We Go Again, iloisin ja mieltä nostattavin, Ant-Man and the Wasp paras yllättävin Marvel pläjäys, Book Club-Väreileviä lukunautintoja, ihanan höpsö komedia meille iäkkäämmille eli peukut ja tähdet siitä, Adrift vuoden tosielämään perustuvista jännäreistä jaetulla ykkössijalla Mile 22:n kanssa, Deadpool 2 paras sairas huumori. Alla Hevi Reissu leffan tähtiä tädit haastattelemassa. 🙂

Kirjallinen piiri perunakuoripaistoksen ystäville vuoden ihanin ja romanttisin ei höpsöllä tavalla, Minä Simon koko perheen suosikki ja todella sielukas elokuva kaapista tulemisesta, Han Solo paras seikkailuleffa Tomb Raiderin kanssa, Hevi Reissu paras ja hauskin suomalainen leffa ja ehkä koska tavattiin ja haastateltiin leffan näyttelijöitä, Red Sparrow paras trilleri ja vakoilujutuissa  etenkin Venäjä hommissa on kylmän sodan aikana nuoruutta eläneelle sitä jotain ja Black Panther yksi parhaita Marvelin leffoja kenties ikinä tai no ei sittenkään Deadpool 1 vie sairaalla huumorillaan voiton. 


Lisäksi kävin joulukuun puolella nyt leffateatterihin tulevan Green Bookin katsomassa ja tässä on taas yksi vuoden parhaimpia roolitöitä Viggo Mortensenilta jaetulla sijalla Bohemian Rhapsodyn Rami Malekin kanssa. Kaksi upeaa miesnäyttelijää, jotka sukeltavat roolihahmojensa syvimpään sisimpään. Viime vuonna nähty ja nyt ensi-iltaan juuri tullut Bumblebee on  myös paras Transformes leffa ikinä. 

Tässäpä ei sitten ollut kaikki leffat joita viime vuonna katselin, mutta ne lempparit. Pitikö tämän haasteen sisältääkin tämä kysymys, sillä yksiselitteistä vastausta leffafanilla ei tälläiseen kysymykseen ole koskaan. 


28. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt selvästi vuodestasi paremman ja onnellisemman? No jos joku buddhistinen valaistuminen olisi syntynyt ja olisin täysin sinut itseni kanssa ja ymmärtäisin elämän tarkoituksen ja myös hyvän ja pahan olemassaolon tarkoituksen, miksi nämä kaksi asiaa tasapainottelee niin vahvasti maailmassa. Mutta ei, samassa pisteessä ollaan, enkä ole varma kehityinkö ihmisenä viime vuonna kuitenkaan. Asia on tavallaan pettymys, sillä sitä tavallaan odotin, sitä aina odotan, mutta ei sitä tapahdu, elämä on vuoristorataa ja toki tiedän, että näin se on, mutta saahan sitä toivoa. 


29. Mikä piti sinut järjissäsi? En ollut järkeäni menettämässä missään vaiheessa, joten kysymys on täysin hypoteettinen. Mutta alhon, epäuskon, heikkoina hetkinä, ehdottomasti oma rakas, perhe, rakkaus ja ystävät. Ulkoilma auttaa myös aina. 

30. Ketä julkkista himoitsit eniten? Nyt on ehkä päättömin kysymys ikinä, sillä en ole ikinä himoinnut tai ihaillut julkkiksia. Fanituksenkin kohteet ovat olleet realistisempia eli saatan fanittaa Robin Hobbin uskomatonta taitoa kirjoittaa kirjoja eli pikemminkinkin saatan himoita jotain julkkiksen ominaisuutta, mutta en itse julkkista. 

31. Mikä poliittinen tapahtuma tai tilanne liikutti sinua eniten? Tyynenmeren jätelautta, eläinten menehtymiset jätteisiin, ihmisoikeusrikkomukset, tämäkin lista on loputon, mutta esimerkiksi jalkapallojoukkue joka jäi jumiin luolaan Thaimaassa oli henkeäsalpaavan riipivä tilanne. 


32. Ketä tai mitä kaipasit? Noh jankuti jankuti, sitä  mielenrauhaa ja seesteisyyttä, elämän tarkoituksen löytämistä,  jonka hetkellisesti löysin, kun tuumin, että olemme kaikki yhtä ja samaa avaruustomua. Mutta sekin ajatus lämmitti sitten vain hetken ja siirryin ahdistumaan elämän rajallisuudesta ja outoudesta muurahaisperspektiivissä jälleen. Muurahaisperspektiivi on siitä ärsyttävä, että sitä tuntee itsensä maailman kaikkeudessa niin mitättömäksi. Mikä on oman elämän tarkoitus, no tavallaan ei mikään. 

33. Kuka oli paras tapaamasi ihminen? No tämähän nyt on aivan järkyttävä kysymys ja jos ei vanhoja tuttuja lasketa, niin avaruussiskoni Elli, koska jaamme avaruushulluuden ja montaa ihmistä en katsokaas ole tavannut, joka on yhtä scifihullu kuin minä. Koska jaoimme avaruusseikkailun jännityksen ja viidessä vuorokaudessa samassa huoneessa ehdimme jutella paljon muutakin.  Lisäksi sparrasimme toinen toisiamme ja usko toisiimme oli jotain mieletöntä. Muuten paras on tietenkin oma rakas, aina ja ikuisesti.

34. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna? No yllärisynskäjuhlat tulivat täysin puskista. Lisäksi yllätin itseni, että pääsin sinne avaruusseikkailulle kiintiövanhuksena tai en, mutta pääsin. Ihmisten lämpö, tuki, äänestäminen, hengessä mukana olo avaruusseikkailulle pääsyä jännittäessä oli jotain käsin kosketeltavaa. Silloin olin aivan mehuissani, että jestas maailma on pullollaan niin mahtavia tyyppejä ja haluaisin kiittää jättimäisen nimilistan tässä nyt läpi. Eli suuret kiitokset teille kaikille. <3

35. Mitä tavoitteita asetat uudelle vuodelle? Ääh nyt kun tiedän, että vaikka tekisi mitä, ei sitä muutu kuitenkaan rohkeammaksi eli aina vaan uudet asiat ja ne vanhatkin pelottaa. Niin en toivo tältä vuodelta muuta, kuin rohkeutta lisää. Ymmärrystä myös siitä, että lapset ovat vain lainassa ja tämä vaihe, kun ei ole enää haalarikansaa kotona on ihan hyvä vaihe tämäkin. 


Jestas miten pitkä haaste ja pakko sanoa, etten usko, että yksikään ihminen jaksaa tätä lukea. MUTTA kiitos, jos jaksoit lukea edes osan. 

Löytyikö samaistumispintaa, jos nyt siis jaksoit lukea… Hei nyt kaikki bloggaajat vaan tätä rustaamaan, vaikka tässä tuhraantuukin kaikki aika ja järki, sen verran mittava haaste tämä on. 

Iloa sunnuntaille ja kertokaahan mistä te saatte mielenrauhaa, kun tuo kysymys on oman pään sisällä niin kovin tapetilla. Mikä on elämän tarkoitus sillä tavoin, että se tuo tietynlaisen täyttymyksen mieleen, ettei tarvitse ahdistella, että tämä loru päättyy pian, sillä nämä aiemmat 50-vuotta menivät aika hitsin nopeasti…