Tämä ei ole mikään tavallinen soffa, tämä on kaverilta 50:llä eurolla ostettu sohva, joka toimii kuorsauksen pakenemispaikkana. Meillä on kolme muutakin Ikean vastaavaa soffaa, mutta tämä on makuuhuonetta lähin kolmen istuttava. Joskus olen rymistänyt ukkelin kuorsausta pakoon makkarin lähimpään kahden istuttavaan soffaan ja siitä ei tule yhtään mitään, herään joka käännöksellä. Tämä on seuraavaksi lähin sohva, joka sijaitsee epämääräisessä ukkelin golfhuoneessa, katselee kyseisellä soffalla yötä myöten golfia ja ihailee samalla saamaansa lohea, joka on jotenkin kuivatettu ja läntätty puupalaseen ja on maailman hienoin taulu ja yksi kotimme kalleimpia sellaisia, siis se lohi. Hah.
Valitin taas viikko sitten miehelleni, että hitsi vie kun joka yö joutuu lyllertämään sohvalle ja siinä sitten kun laitan lakanan ja heitän isot tyynyt pois virkoan ja uni ei tule ainakaan tuntiin silmään ja pää raksuttaa jo seuraavan päivän tapahtumia. Ukkeli sitten sanoi fiksusti, että petaa kuules soffa valmiiksi, niin sitten vaan yöllä heittäydyt sinne.. Nooh hieman moinen iltapetaaminen sotii siisteyskäsitystäni vastaan, koska mitä jos sinne sohvalle ei sitten tarvitsekaan raijautua ja sohva on siellä levällään ja aamulla pitää sekin taas pedata.
Noooh niin tein siltikin, koska pitihän se kokeilla ja kolme yötähän se sohva oli siellä valmiina odottamassa, mutta eipä meikäläistä siellä näkynyt pyörimässä, koska ei se ukkeli sitten juuri kuorsannut niinä öinä. Petasin neljäntenä päivänä tyynyt paikoillaan ja painauduin illalla ukkelin viereen ja niinhän se rohina taas alkoi. Mietin siinä sitten metsurin kuulosuojaimet päässä, että miten se ukkeli voi olla niin ovela, että pauhuttaa sitä moottoriturpaansa aina vaan silloin, kun soffa ei ole valmiina minua vastaanottamaan…
Tuumin siinä sitten asiaa vielä syvemmin ja aloin oivaltamaan, että kaikki on oman heikkopäisen pääni korvien välissä, nukun ilmeisesti kuin tukki, jos se sohva on avattuna eli asialla on minun unenlaatua parantava psykologinen vaikutus! Omg…. Sitten pureuduin asiaan vielä syvemmin ja tuumin, jos se olenkin minä joka kuorsaan, eikä ukko lainkaan! Apua ja olen kaikki nämä vuodet tökkinyt turhaan ukkelia!
Tuumin siinä sitten asiaa vielä syvemmin ja aloin oivaltamaan, että kaikki on oman heikkopäisen pääni korvien välissä, nukun ilmeisesti kuin tukki, jos se sohva on avattuna eli asialla on minun unenlaatua parantava psykologinen vaikutus! Omg…. Sitten pureuduin asiaan vielä syvemmin ja tuumin, jos se olenkin minä joka kuorsaan, eikä ukko lainkaan! Apua ja olen kaikki nämä vuodet tökkinyt turhaan ukkelia!
 |
| Sumppia huuleen hyytävissä tunnelmissa ja taas jaksaa. |
Miten teidän yö meni, kysytään tällä kertaa sitä. Täällä siirryin lapsen sänkyyn, koska lapsi tuli minun paikalle noin kello 2:n tienoilla, seuraavaksi heräsin 5:40 kissan oksentamisen ääniin ja siinä ne yöunet sitten olikin ja pään painoin tyynyyn puolen yön jälkeen eli vähiksi jäi taas kerran, koska on tuota häppeninkiä joka yö. Ainoa hyvä puoli tässä kaikessa on, että voin syyttää keskivartalolihavuuttani huonoista unista, se kuulemma aiheuttaa lihavuutta. Pirteää päivää!
Tänään pakkasta -31 astetta. Hyr kali kali.
Mää oon viime aikoina järkyttyneenä välillä heränny unilta, ku ite kuorsaan! Voi järki, mikä kamala ruma ääni mun suusta purkautuukaan! Hyi! Mitähän tuolleki asialle voi tehä? Mun mieski kyllä kuorsaa ja ite tökin sitä sillon, ku en oo vielä nukahtanu ja hän korsaa menemään mua häiritsevästi… 😀
-29 apua! Eikö kaameeta huomata, että itekin kuorsaa, sitä on siinä asiassa ollut vähän parempi kuin ukkeli, mutta ei sittenkään….
Voi että nää sun jutut on ihania.<3 ja kiitos kysymästä , oma yö meni hyvin 🙂
Hih ja ihanaa, että meni hyvin <3
Voi ei. Itse pakenin sohvalle lapsen jatkuvaa heräilyä, mies pystyi joka välissä nukahtamaan ja pärjäsi sen kanssa paremmin kuin minä. Toissayön unisaldo oli 3h, mutta viime yönä kertyi 10h supisteluista ja lenssusta huolimatta, huh! Tsemppiä päivään, väsymys on niin risovaa. Ajattelin että näen sut varmasti jossain tapahtumassa tällä viikolla, mutten pääse mihinkään liikkumaan, harmi, olis ollut kiva nähdä! 🙂
Ooh mennäänkö me nyt ristiin sitten, kun olen kotona kuumeisen lapsen kanssa, eikä nähdä messuillakaan! Huonon yön jälkeen yleensä tulee hyvä, mutta täällä ei taaskaan tullut… Lapsi kipeänä. <3
Ihana Tiia, hah, hah:) Julkaisin juuri nukkumisesta blogiini tekstin, kun itse vaellan kanssa yöllä sohvan ja sängyn väliä. Meillä ei onneksi kuorsata tai itse en ainakaan myönnä:) mutta kun se pää on niin täynnä kaikkea, ettei mieli anna nukkua. Noh, kyllä se taas tästä kun mennään kevättä kohden. Mukavaa päivää sinulle:)
Niin se levoton murehtiva mieli, tiedän tunteen. <3 Ihanaa viikonloppua <3
Täälä yö meni harvinaisen mallikkaasti! Mimosa heräilee yössä yleensä n. 3-4 kertaa ja viime yönä vaan kerran! Eikä edes hipsinyt meidän väliin vaan heräsi oikeesti omasta sängystä klo 7.00 😀
Kuorsaus on kyllä äätyttävää, meilläkin iskä kuorsaa mutta onneksi semmosella rauhallisella saundilla ettei mitään huutokuorsausta ole kuitenkaan 😀
Uuh en tiedä kumpi on tappavampaa tasainen kuorsaus vai tasaisen kuorsauksen välissä tuleva yllättä korahdus, huutokuorsaus, apua! Ihanaa että yö meni hyvin, toivottavasti viimekin yö. <3
Olette vielä niin nuoria..että pitää nukkua yhdessä..me 42vuotta avioliitossa oleva vanhempi pari ollaan samoista syistä nukuttu eri huoneissa jo 10vuotta ja nukutaan paljon paremmin nyt..silloin herättiin toisen kääntyilyyn ja siitä tuli psykolokinen ongelma pikkuhiljaa…minä nukun makuhuoneessa ja mies takkahuoneessa..unen laatu ja nukutut tunnit kuitenkin on tärkeämpi kuin "vieressä" nukkuminen..ainakin jo tässä iässä..takkahuone on miehen valtakuntaa muutenkin tv ja muun erimakua olevat ohjelmien takia..ja onneksi hän on siisti ja pitää huoneen kunnossa johon voi vieraatkin kurkistaa..toivotan hyviä uni öitä sinulle ja miehellesi! P.S meillä ongelma ratkastu näin ja olemme molemmat tyytyväisiä..
Niin totta, nuoria kyllä pitää nukkua yhdessä, jos mies ei kuorsaisi olisi aivan paras lämpöpatteri ja unikaveri. <3
Totta tuo on, että unenlaatu on tärkein ja hyvä parisuhdehan ei kärsi mistään ja oivaltaa sen mikä on parasta molemmille.
Tärkeintä on löytää tasapaino ja juuri se oikea ratkaisu jokaiselle. Meillä vasta hiljalleen vapaunut noita ylimääräisiä huoneita, kun kaksi lasta lentänyt pesästä. 🙂
Kiitos sinulle kovasti ja kauniita unia teille. <3
Voihan kuorsaus! Mä olin joululomalla siskon luona yötä ja hänen miehensä kuorsas niin, että kuului talon toiseen päähän! APUA!! Se oli ihan hirveetä!!!Mä en pystyis!!!
Ihanaa päivää muru!
Se on kaameeta, miten sun sisko pärjää, hehe, kait samoin kuin täällä.
Ihanaa viikonloppua murunen <3
Viime yönä heräsin sikeästä unesta siihen, kun mies älähti. Totta kai havahduin, että mikä hätänä ja suonenvetohan se oli iskenyt rakkaani pohkeeseen oikein voimallisesti. No tietysti tuollaisesta äkkihavahtumisesta jää sitten kierrokset korkealle eikä uni palaa silmään. Ja sitten iski tietysti se suden hetki myös ja kauheat murheet ja kaikki ja meinasi mennä loppuyö vallan pipariksi. Onneksi oli mieskin hereillä. Ei siitä sen enempää, aamulla kyllä olisi nukuttanut hyvin. Kyllä sinun on alettava pitää sitä sohvaa valmiina niin saat nukuttua hyvin yöt 🙂 Vähän sama juttu kuin sateenvarjon mukana kuljettaminen. Jos unohtuu niin taatusti sataa. Kivaa torstaipäivää, Tiia!
se on kaameta, sitä ei vaan pysty nukkumaan kun peljästyy! kuorsaus voi myös peljästyttää. Juu täytyy pedata taas se soffa, eilen en pedannut ja arvaa vaan miten kävikään. 😉
Kivaa perjantaita <3
Kuorsaus on niin turhauttavaa!
Onneksi on ainakin viehättävä sohva minne paeta!
Mukavaa viikkoa sinulle ja hyviä sitkeitä unia!
Kuorsaus on kyllä jäätävää! Ihanaa viikonloppua Susanna <3
Onpas nätti sohva. Mun elämäntapa remontti on alaknut hyvin, kun olen pysynyt terveenä.
Alkaa vaatteet löystymään kummasti 😀
Upeeta kuulla Satu ja kovasti zemppiä jatkoon <3
Mua huvitti kyllä tää postaus! Vaikka sua se ei ainakaa tuolloin yöllä huvita, ku pitää sohvalle siirtyä. 🙂 On se kyllä tosi erikoinen psykologinen juttu, että ku se sohva on sinne valmiiks laitettu, ei sinne tarvi silloin mennä!
Täällä nukuttiin koko yö kuin tukki ja ois jatkettukin, jossei kello ois soinnut.
Hih ja ooh kuin tukki, miltähän se tuntuu, en edes tiedä, sillä ramppaan vessassakin öisin ilman sitä kuorsausta. 🙂
<3
Ihana Tiia ja ihana ukkeli <3!
<3 <3 hih <3
Täällä ei ole enää kuin -15. 😀 Saisko siitä lohesta lähikuvan tai khröm taulusta. 😀 Yö meni ihan mukavasti, olisi vaan nukuttanut pidempään.
ai niin laitan sulle henk.koht viestinä fisukuvan tulemaan, tietäen hieman sun tyyliä, järkytyt, juu niin se on, järkytyt..
Voi sinua 😉
<3 sniif <3
Noinhan siinä usein käy – kun valmistautuu johonkin, sitä ei tapahdu 😀 Toivottavasti saat nukuttua hyvin ensi yön <3
Niin miksi se meneekin näin… ihmismieli on merkillinen. Viime yö meni käsille sekin, ehkä ensi yönä. 🙂 <3
Noihan se menee…välillä tuntuu, ettei saa yhtään nukuttua kuorsaukselta ja välillä se ei häiritse yhtään…petaappa se sohva vaan valmiiksi…:)
tää on tätä elämää, tänään petaan, viime yönäkin jouduin pakenemaan pois omasta sängystä. 😉
Täällä myös oaetaan ukon kuorsaamista sohvalle tai lasten huoneeseen aina silloin tällöin. Joskus se kuorsaa enemmän joskus vähemmän, riippuu kuinka väsynyt mies on. Toi oli kyllä jo hauska että ukko on hiljaa silloin kun sulla on varavuode valmiina taistoon.
Totta väsymystila ja stressi vaikuttaa aivan selvästi. Niin en ymmärrä tuota hommaa, enkä muuta keksi, kuin että vika on mussa. 🙂
Komppaan Marikaa, soffa vaan valmihiksi, niin uni maittaa 🙂 Itse heräsin eilen klo 4 tähän pirun näppylöiden kutinaan… 🙁 Aamun kortisoninappulat otinkin siis jo silloin klo 4 ja ehkä 45 min kuluttua sain unta takaisin. Tässä ajassa olin jo saanut raavittua ihon kaameeseen kuntoon 🙁 Kellon soidessa olisin niin mieluusti kääntänyt vain kylkeä. Ensi yönä paremmalla onnella! Mukavaa pakkaspäivää Tiiuskalle <3
ne näppylät apua! Kutina on jopa pahempaa kuin kipu, näin se on. Ei ole edes kutinaa, on kutkaa. Viime yökin meni käsille, josko tuleva yö sitten…
Ihanaa pakkaspäivää Ninski <3
Meillä ei ukko kuorsaa, mutta 2/3 lapsista vaeltaa. Minä löydän aamulla itseni aika usein jonkun lapsen pikkusängystä. Sitä ihmettelen, että miksihän mies ei koskaan siirry, kun parisänkyyn tulee tungosta. Äiti se on joka tekee tilaa. Hohhoijaa! Minulle on tullut paha tapa tehdä yöpalaa vaellusöinä. Pari leipää ja lasi maitoa ja uni taas maistuu ;).
niin tuttua tuokin ongelma, totta mies ei pakene, aina äiti. <3 Jo vian jännää tuo yösyöminen, täällä juodaan vettä ja rampataan vessassa, jokin outo tapa. 🙂
Mä ehdottaisin, että muutatte yhden sohvan vuodesohvaksi tai ihan sängyksi, jossa on hyvä nukkua ja jompikumpi alkaa ihan vakituiseen nukkua siinä. Meillä taidetaan me molemmat kuorsata jonkin verran muttei se valvota kumpaakaan :). Ainut jolloin miehen kuorsaus häiritsee, on silloin, kun hän on juovuksissa. Olen miettinyt, että mistähän tuokin johtuu? Yksi vaihtoehto on se, että tuolloin hän on valvonut reilusti pidempään ja on jo todella väsynyt, kun käy nukkumaan. Onneksi näitä kertoja on vain muutama vuodessa 🙂
Hyvä idea ja ehkä vaan petaan sen sohvan ja on meillä vierassänkykin, voisin pedata senkin… Uni on erilaista humalassa, juu jos mies on juonut, niin auta armias, se on jo huutokuorsausta. Uijui ja sama juttu, onneksi niin harvoin, muutoin tulisin hulluksi. 🙂
Mä olen keuhkokuumeesta selvittyäni kärsinyt järkystä olkapääkivusta, joka alkaa kun rentoudun. Aikomus oli eilen illalla lähteä ajoissa nukkumaan. Eipä tullut uni kun särki niin vietävästi. Vikan kerran katsoin kelloa 1.16 ja herätys töihin soi 6.30.
Et ole siis ainoa joka kulkee ja valvoo. Hitsit, että mä halua nukkua!
Olisikohan korvatulpista apua, olen miettinyt itse. Saisinkohan nukutuksi paremmin?
On mutta ei riitä, korvatulpat on, mutta kun niiden päälle laittaa vielä metsurin kuulosuojaimet, niin saan unta, mutta epämukavaa nukkua selällään.
Tuttuja ääniä ovat nuo meilläkin, vaan eipä enää häiritse minua miehen kuorsaaminen ja häntä minun tökkimiset. Nyt nukutaan eri huoneissa, niin kuin jo aiemminkin olen täällä kirjoitellut. Hiukan tulee joskus sellainen olo että "ollaan hyljätty toisemme" tällä järjestelyllä, mutta kun kumpikin saa nukuttua hyvin, niin yhteiselokin sujuu sitten paremmin, kuin jos kumpikin herää väsyneenä ja huonolla tuulella huonosti nukutun yön jälkeen.
Ymmärrän niin tuon tunteen, hyljätty ja hylätty, mutta kun sen ajattelun yli pääsee, niin oivaltaa varmasti, että hyvä uni hyvä mieli ja rakkauskin kukkii <3
Ja täällä komppaa yks yövaeltaja. meillä kuorsaa välillä sekä mies että poika, poika jopa enemmän. Isäntä on saanut jotain troppeja , joita laittaa sieraimiin, joten kuorsaus on vähentynyt merkittävästi. Poika heräilee monta kertaa viikossa ja tulee hakemaan minut viereensä (isä ei kelpaa?) ..siinä sitten nukun ahtaasti enemmän tai vähemmän kuorsaavan lapsen vieressä. Olen ilmeisen kevyt nukkuja, sillä meillä ei isäntä herää oikein mihinkään. Ajattelin joskus aikoinani, että nämä "yövalvomiset" kestää sen vauva-ajan, mutta täällä nyt elellään vähän pidennettyä versiota…ja tämä on vain ja ainoastaan minun ongelmani. Pojalle on aikoinaan kokeiltu kaikki unikoulusysteemit, mitä maan päällä on keksitty vaihtelevalla menestyksellä ja olen jo luovuttanut. Muutaman vuoden päästä saakin valvoa ihan muiden juttujen takia, kun odottelee jälkikasvua kotiin. On tämä naisen/äidin elämä niin ihanaa…!!!:)
Oho mitä troppeja, nyt kiinnostuin kyllä, sillä haluaisin kyllä nukkua mieheni vieressä.
Aivan sama juttu, ei ne yövalvomiset lopu pikkulapsiaikaan ja täällä kaksi jo lentänyt pesästä, mutta tiedän myös mitä nuo isot murheet tarkoittaa, kun valvot yön odottaessa. Koskaan ei saa nukkua, se on pikemminkin sääntö.
Hih ihanan kamalaa. <3
Meillä on mieheni kanssa ihan eri vrk-rytmi. Olen vissiin ollut edellisessä elämässä pöllö, kun tykkään valvoa yötämyöten. Sitten kun kömmin nukkumaan, menee hetki ja viereiseltä tyynyltä alkaa kuorsaus, ellei ole jo alkanut. Tönäsy ja loppuu…hetkeksi…sitten jo sanon 'KUORSAAT' hiljenee…hetkeksi. Viime yönäkin kaivoin korvatulpat lopulta(heti) klo 01 käyttöön. Klo 04 heräsin epämiellyttävään hajuun. Koira on ollut ripulilla (sai savustettuja luita, eivät siis sovi) ja pelkäsin pahinta. Yleensä herään koirien tassutteluun, mutta nyt oli ne korvatulpat…. Skanasin pimeessä talon, ei mitään, missään. Palasin makkariin ja syyllinen löytyi…se kuorsaava keskivartalolihava oli taas syönyt jotain kaasua tuottavaa työreissullaan….hetken mietin siinä metelissä ja hajussa, että menenkö sohvalle, mutta minähän en pedistäni luovu!
Lasten ollessa pieniä, mietin pistänkö musan soimaan kun tyynykainalossa kulkeminen alkoi…ois tuolileikki muuttunut petileikiksi…siihen petiin mennään nukkumaan jonka kohdalla olet kun musa loppuu!
En edes muista milloin olisin nukkunut kokonaisen yön ilman yhtään heräämistä!
Mulla on sulle haaste blogissani…Wink Wink 😉
Hih olet niin super, pöllö <3 Ei korvatulpat auta…
Tämä koko tarina on kuin omasta elävästä elämästä, täydellisesti ja kirjoitit niin hauskasti, että jopa nauratti, vaikka ei yön pikkutunneilla naurata!
Ihana sinä, hih ja juu tuo ystäväkirjahaaste, voi maar olen sen keksinyt kesäkuussa. 🙂 Kiitos haasteesta ja ihanaa viikonloppua <3
Suosittelen telttaa ja kamiinaa.
Loistava idea <3
Eipä täälläkään juuri olla nukuttu ja heräsin pään-, hartioiden- ja alaselän kipujen kanssa. Ei ole vanhaksi tulemista 😀
Juuri tuo, ikä tekee öistä vielä kurjempia… sniiff… <3
Ukkeli viettää oluetonta tammikuuta ja paino on tippunut siinä määrin ja yöunet syvenneet (entisestään jos edes mahdollista…) siinä määrin, että ei enää kuorsaa. Mutta mitä tekee meikäläinen? Herää monta kertaa yössä tarkistamaan, onko mies hengissä, kun mitään ei kuulu. Pitää aina varuiksi tönäistä ja odottaa, liikahtaako vai onko vallan pkkelöitynyt. No, hengissä on onneksi pysynyt, vaikkei kuorsaakaan (ja päätin, että nyt en kyllä ääneen möläytä, että oli oikeastaan paljon helpompaa kun kuorsasit :D. Oli niin selkeää siirtyä siihen olkkarin sohvalle, joka muuten näyttää olevan samanlainen kuin teillä toi sun varasänky…). Mutta siis juu. Minähän en nuku muutenkaan. Illalla en saa unta ja kun lopulta nukahdan, herään ekan kerran täsmälleen puolentoista tunnin kuluttua jalkasärkyyn ja sit kävelen pari kierrosta taloa ympäri (sisällä kylläkin, seuraavaks pitää varmaan siirtyä jo ulos :)) ja sit valvon tunnin-pari, jonka jälkeen nukahdan ja herään taas parin tunnin päästä ja sama alusta. Vasta sitten kun ukkeli ja poika on aamulla lähteneet töihin, nukahdan kunnolla, mutta sit soikin jo oma kello. Oon taas alkanut suorastaan vihata paitsi omaa sänkyäni, myös jalkojani ja ylipäätään sitä, että nukkuminen on keksitty ja minä en sitä hallitse. Murr.
tulipas taas virheitä, mutta ei se oo niin justiinsa kai
Ei haittaa virheet, annan aina näppäimistön kiitää, enkä jaksa kommenteissa tarkistaa. 🙂 Totta tuo ja kaula ja massuhan ovat korreloinnissa keskenään, joten kaulaläskit kun haihtuu, niin kuorsauskin. 🙂
Nyt sitten et saa unta, kun ei pihahda! Kamalaa kun on kipuja, ne vievät unet kaikilta. <3 Mutta juuri tuo, unikin tulisi hallita, mutta sitä ei voi hallita, se hallitsee meitä ja se on asia jota ei voi pakottaa, välillä yritän nukkua hampaat purren ja kuulen sydämen hakkaavan, kamalaa!
Ihan tavallinen yö. En voi sanoa nukkuvani tarpeeksi, mutta ei myöskään kuorsausongelmia. Toivottavasti unenlaatusi paranee ja saisit nukkua yön sängyssä tauotta jatkossakin.
En koskaan nuku tauotta, en tiedä mitä se on, mutta se että tunnissa herää 10x, se on hirveää!
Kiitos Viltsu ja sinne hyviä unia <3
Tiia, nythän voidaan sitten keskivartalotukevus laittaa miesten piikkiin: Hyvä sinä:) Meillä on nyt tehty niin, että tähän kirjato/toimistooni on tuotu oikein kunnon sänky ja niinä öinä kun Lumimies korsaa HÄN siirtyy, en minä, joka en sitten enää saisi unta ollenkaan. Korvatulppien kanssa en saa nukuttua, ne tuntuvat oudoilta, joten me mennään nyt näillä.
Olen kyllä miettinyt sitäkin, että mamma oli omenavartaloinen, mutta ei lihava, äitino on omenavartaloinen, mutta ei lihava ja…
<3
PS. Kurkkaa mulle…;)
Hih miesten vikaa kaikki tyynni! Korvatulpat tuntuvat oudoilta, mutta olen niistä riippuvainen, vievät umpioon. Niin juuri tuo mummini omenavartaloinen ei lihava, ihan geeniperimää tämä.
Taidettiin kurkkia toistemme blogeissa samaan aikaan. <3
Muutama vuosi sitten kuorsasin niin, että en itse pystynyt nukkumaan. Koko huone tärisi ja kuinka siinä nyt nukkuu. Kun tautiini saatiin lääkitys, hävisi myös tämä lieve ilmiö. Nukuin silloin vierashuoneessa, jossa oli kunnon sänkykin. Nyt olen palannut omaan sänkyyn. Kai näin nuoret (kohta 44 vuotta naimisissa) haluu samassa sängyssä nukkua, reps.
Nyt hiippailen ihan muista syistä yöt ja keskivartalo lihavuus vaan pahenee.
Meillä isäntä kuorsaa joka yö ja mä nukun korvatulpat korvissa. Itse kuulemma kuorsaan aina välillä, mutten varmaan kuule sitäkään kunnolla tulppieni takia. Sen sijaan harva se yö puhun ja pölisen ja huudan unissani, milloin mitäkin, ja ellen herää itse omiin hörhöilyihini, niin sitten isäntä tökkii mua hereille, tai yöllä viereemme hiipinyt Onni. Ehkä loistokkain saavutukseni on se, kun yritin unessa varoittaa yhtä lintua sitä uhkaavasta vaarasta. Tajusin, ettei se suomea ymmärrä, yritin puhua sille lintujen kieltä, ja herään perheen kera siihen kun huudan keuhkojeni koko voimalla: "KAKATIKAAK!" (Mä tän stoorin kerroin Facessa ja joku "ystävällinen" sielu kavereistani oli lähettänyt tän Feissarimokiin. – Mä en tänä päivänä tajua, mitä tekemistä tällä on Facemokien kanssa, ellei sitten se, että jonkun mielestä on sopimatonta kertoa siellä näin henkilökohtaisen hulluja asioita)
Voi että taidan olla todella neuroottinen, sillä ei ne tulpat auta, ne vaan pehmentää soundia, huom.hieman. 😉
Tuo lintujen kielijuttu on mahtava, aivan mahtava ja kertoo unen voimasta ja ihmeellisyydestä, olen unissa puhunut vaikka mitä kieliä, osannut tanssia, ratsastaa, laulaa, mutta en ole puhunut lintujen kieltä, mutta mielestäni menee aivan samalle viivalle, eikä mikään moka ole laisinkaan ja apua mikä on facemokasivu, kuulostaa pahaenteiseltä vai onko vitsisivu, menen kurkkimaan. Hmmm.. en ole varma, mutta mielestäni tuollainen mokien jakaminen on ehkä hieman negatiivista toiselta… Nyt menen kurkkimaan mistä kyse facessa. <3
Jouduin pakosta tekemään eilen illalla työtöitä kotona yhteentoista. Sit nukkumaan. Klo 2.20 heräsin ja tietysti työt heti mieleen… ne kotona tehdyt oli kyllä ok-valmiit, mutta ne työpaikalla odottavat… Siirryin sohvalle, kun siirtyminen joskus auttaa. Ei auttanut nyt. Niin sitten vain valvoin ja luin ja yritin välillä nukahtaa (mutta heti pongahti työajatukset) ja luin ja yritin välillä nukahtaa… Klo 5.30 onnistui ja ehdin nukkua 45 min. Sinänsä tämä ei stressannut, sillä tiedän kokemuksesta, että pari yötä jaksan hyvin neljän tunnin unilla. Ja kolmantena yönä yleensä jo nukunkin paremmin.
Että tämmöinen yö viime yö.
Väsymys on vaan niin painostavaa ja synkkää noin vähien unien jälkeen, jossain kohdin uni on jopa humalainen. Tuo sinun yösi on juuri niitä pahimpia, joista toipuminen vie pari yötä. Toivottavasti olet saanut tuon jälkeen nukuttua? <3 Parempia unia <3
Meillä ei kuorsaa kumpikaan. Paitsi silloin kun ollaan flunssasia tai menty kännissä nukkuun. Onneksi molempia edellä mainittuja sattuu kohtuullisen harvoin!
Ite oon viimeisen viikon ajan nukkunut tosi huonosti. Heräilen öisin, en tiedä miksi. Uni tuntuu tosi kevyeltä. Tänään sitten radiossa selostettiin, että pitkät pakkasjaksot heikentävät unen laatua. Joten, onneksi tiede tuli apuun ja sain selityksen katkonaiseen uneeni! =D
Parempia unosia teille!
Ai niinkö, no ilmankos nyt on niin rapeaa tuo uni ja kaikkeen herää! KIitos tiedosta ja sinnekin parempia unia <3
Joo, välillä joutuu tökkimään kuorsauksen takia 😀 ärsyttää vaan minä itse, kun oon niin herkkä kaikille pikkujutuille. Toinen kun ei tunnu stressaavan mistään ja nukkua möllöttää vaan!
Niinpä, ehkä me lapset nukumme koiran unta ihan lasten takia, koko ajan valppaana suojelemaan metsän pedoilta ja vaaratilanteilta. <3
Olen tosi huono nukkumaan ja yhtenä yönä taas hereillä pyöriessäni tulin miettineeksi, että näinköhän mahtaa Tiiakin valvoskella parhaillaan. 🙂 Vähensi muuten ahdistusta ajatus että meitä on samassa veneessä monia, joiden yöt ovat vähäunisia.
Hyviä unia!
Voi Pauliina, se muuten auttaa, että muilla sama ongelma. <3 Niin kuinkakohan moni taas ensi yönäkin valvoo. <3
Kauniita unia <3
Kuulostaa tutulta. Kömmin sohvalle nukkumaan jo kello 23.00. Kolmelta yöllä raahauduin takaisin omaan sänkyyn, jossa ei sitten uni meinannutkaan tulla. Kello 05.20 kissa maukui kovaan ääneen. Sopersin unisena, että vielä kymmenen minuuttia herätyskellon soittoon ja sitten nousen. Mies sen sijaan kuorsasi tyytyväisenä sängyssä sekä illalla, yöllä että aamulla. Että äin. Toivottavasti sinulla on ensi yö helpompi. Itsekin toivon parempia yöunia omassa sängyssäni. 🙂
Niin tuttua, niin tuttua, mies tekee ristikoita tai lukee luomet kiinni. VOi meitä valppaina kuin haukat. 🙂
Toivottavasti viime yö ja tuleva yö ovat hyviä. <3
Meillä nukutaan nyt hyvin, mutta on ollut huonoja aikoja kun lapset olivat pieniä ja sitten työstressin vuoksi ja sitten muuten vaan. Parempaa ensi yötä!
Niin välillä on vaiheita, joista rankin on pikkulapsiaika! Ihania unia <3
Voi sun öitäs, eihän tuolla tavalla jaksa! Mä olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että uni tulee aina, eikä sitä juuri mikään pääse häiritsemään nyt kun lapsetkaan eivät enää valvota. Isäntä kyllä sanoo, että MÄ kuorsaan, häh??? En ole koskaan kuullut :D, mutta näin se vaan väittää… Ainoa mua hereillä pitävä on tuo meidän nuorempi koita, joka nukkuu makkarissa sängyn vierellä, ellen ehdi nukahtaa ennen sitä, niin sen kuorsauksen siivittämänä nukkumatti kyllä katoaa ennen kuin ehtii meikäläisen luokse. Pidä se sohva siellä valmiina, jos silloin ei isäntä kuorsaa, on helpompi siirtyä yöllä ilman heräämistä?!
Ei jaksa ei, aina on sellainen outo olo ja sitten jos takana on hyvät unet, voi maar mikä onnellisuuden tunne ja energia. Jos joskus epäilen masennusta, niin se on vain unen puutetta.
Hih jos ei muuta niin kuorsaava koira ja täällä myös. Hih juu tänä iltana petaan sohvan valmiiksi, koska taas viime yönäkin pakenin. 🙂
Meillä nuoriso kävelee unissaan ja koira ja mies kuorsaa. Huonompi homma siis, että herään helposti. Tosin heräämiseni on estänyt lukiolaisen kouluun menon klo. 2.20 ja poitsun vessanpönttöön sukelluksen. Olen myös palauttanut vuoteeseen lehtitelineeseen pissijän ja kielillä puhujan. Miestä en vaan saa lopettamaan tuota öistä sirkkelin käynnistystään- huoh!
Nyt kyllä naurattaa, anteeksi, vaikka yöllä ei toki naurata ei niin mikään. <3 Voi että, kaikkea happeninkiä teillä. Juu se sirkkeli, se on kyllä pahinta!
Onneksi harvemmin joudun työntämään siippaani kuorsauksen vuoksi 😀 Itsehän en tietysti kuorsaa koskaan 😀 😀
Hih juu eihän me. 😉 hihii
Ihanaa että jollain toisellakin on sama ongelma 😀
Sundvkata mitä näitä kommentteja lukee, niin emme todellakaan ole yksin. <3
Kommenttini ei nyt liity aiheeseen, mutta voi että kun sulta löytyy aivan mieletön kahvikuppikokoelma! Instassa aina kateellisena kuolaan sun Disney-mukeja! 😀
Iloa viikonloppuun! <3
Ihana Noora, mutta arvaa mitä olen niin katkera, koska ei ole Liisa ihmemaassa mukia! Sydämellistä viikonloppua <3
Mies kuorsaa täälläkin ja joudun tökkiin pitkin yötä.Joskus ei auta mikään ja täytyy siirtyä sohvalle että saa vähän nukuttua
Kuulostaa elämäni tarinalta. <3 Zemppiä <3
Voi sinua ja kuorsaavaa miestäsi 🙂 Ehkä se pikkusohva pitäisi kuitenkin "varmuuden vuoksi pedata" jos saa kuorsauksen loppumaan. Vakavasti sanottuna kuorsaaminen ei ole kivaa varsinkaan sellaiselle, joka on herkkäuninen. Pitkään jatkunut unirytmin katkeaminen on todella kurjaa ja sitten aamulla on ihan turha miettiä miksi näyttää tukkirekan alle jääneelle huonosti nukutun yön jälkeen. Itsehän en herää vaikka talo sortuisi ympäriltä mutta kaikki eivät nuku yhtä "syvää unta" kuin minä. Mutta minäkin kuulemma kuorsaan aina välillä. Nenäni sieraisien välinen rusto on ihan vino ja toinen sierain menee ihan tukkoon. Nenääni pitäisi operoida mutta yritän aina siirtää asiaa tulevaisuuteen….
Tsemppiä perjantai päivääsi ja parempia yöunia jatkossa Tiia!
Ei sitä laahaa säästöliekillä menemään, näyttää kamalalta ja menee ilo. Ymmärrän hyvin että haluat siirtää operointia, siihen liittyy kuitenkin monenmoista vaivaa, kipua ja sairaslomaa. <3
Kiitos Marjo ja ihanaa viikonloppua <3
Samaa yövaellusta täälläkin. Jos mies menee ensimmäisenä nukkumaan, niin silloin haen suosiolla jo peittoni ja tyynyni nukkuakseni yläkerran sohvalla. Jos taas menemme yhtäaikaa nukkumaan ja vaikka mies nukahtaa heti valojen sammuttua, niin silloin on mahdollista, että saan unen. Mies taas saattaa herätä aamuyöstä ja silloin hän hiippailee alakerran sohvalle surffaamaan netissä kunnes saa uudelleen unen, joko takaisin sängyssä tai siellä sohvalla.
Miten Tabermannin runossa sanottiinkaan 'tiedät ettet ole vielä leski, kun kuulet kuorsaukseni' 🙂
Voi Tabermann <3 Niin se on, kuorsaustakin tulisi ikävä. <3 Onnellinen on se, jolla on joku vieressä muistuttamassa omasta itsestään. <3 Kiitos tästä, sykähdytti <3
Teillä on aika villi yöelämä siellä 🙂 Ei vaan, ei naurata yöllä tuo trafiikki, tiedän tunteen. Meillä vaeltelut ovat onneksi laimentuneet *kop kop koputan puuta*, mutta kovin kaukana eivät ole ajat, jolloin koko muu perhe heräsi eristä sängystä, kuin mihin oli nukahtanut illalla paitsi mies, joka ei suostunut lähtemään omasta sängystään mihinkään. Muun perheen vaellus olisi saatu jäämään väliin kun illalla olisi tehty jo erilaiset nukkumajärjestelyt eli saatu mies kammettua pois omasta sängystään 🙂 Kuorsaaminen on vihulainen juttu. Siihen kun herää ja jää kuuntelemaan kehräystä, ei uni tule ihan äkkiä uudelleen silmään. Rauhallisempia yöunia teille ♥
Hih miksiköhän muuten ei kissan kehräys ärsytä vaan rauhoittaa, nooh toki on aivan eri desibelit. 😉
Kuulostaa niin tutulta, mutta täällä jatkuu vieläkin. Joskus mies siirtyy kyllä sohvalle, jos ei saa unta tai vatsa kuplii.
Ihania unia teille <3
Siippa oli aika kova rohisemaan aiemmin, oli todella ärsyttävää! En siirtynyt sohvalle, mutta kyynärpäätä käytin aika lailla. -20 kg painon pudotus lopetti onneksi öiset ääntelyt.
Olen aika herneprinsessa; sängyn ja tyynyn täytyy olla tietyllä tavalla, jotta voin nukkua, eikä mitään ylimääräisiä ääniä tms. Tosin viime yönä nukuin ihan hyvin, vaikka makkarin kulmassa hurisi lämmitin kun sisäikkuna on pois ja koko asunto on ihan mullin mallin ikkunaremontin takia… Taisin olla vain umpiväsynyt eilisen pitkän päivän ja edellisten öiden huonojen unien takia.
Pitäisiköhän perustaa yhteinen uniklinikka?
Painonpudotus muuten auttaa ja miehelläkin hiipui kuorsaus paljon, kun lähti -10kg. Mutta meillä ollut nenät tukossa viikkotolkulla pitkittyneen flunssan takia ja sehän on öiden suhteen kaamea aikaa.
Ihan samanlainen herneprinsessa, täällä, uni häiriytyy kaikesta. Tämä viikko on unien suhteen mennyt aivan karille ja ihan kyllä nyt finaalissa. Uniklinikka olisi loistava idea <3
Leppoisaa sunnuntaita Lumo <3
Oonpahan minäkin kärsiny toisen kuorsauksesta ja vielä pitkistä hengityskatkoista, sekä joutunut pökkimään ja retuuttamaan, että sais toisen elävien kirjoihin☺
Nyt on maski pelastanut pökkimiseltä. Ja minähän nukun kuin tukki muutaman tunnin yöunet, enkä tunnusta, jotta kuorsaan, vaikka toisin väitetään☺
Mukavaa perjantata Sinulle Tiia<3☺
Voi ei siellä on sitten uniapneakin, se on varmaan öiden kannalta hurjaa!
Hih juu ei mehän me mitään kuorsata, vai mitä. 😉
Ihanaa sunnuntaita ma-te <3