Juhannus kuvin ja se nuoruuden hassuin nolo juhannus!

Vietimme juhannuksen miehen vanhempien mökillä Kirkkonummella. Aiemmassa postauksessa kerroinkin, että menomatka sujui kissanpökäleen tortun hajuisissa tunnelmissa. Paluumatka sujuikin sitten kissanpissan hajussa. Kisut pääsivät vielä juuri ennen lähtöä pötkimään kantokopasta pihalle ja piiloutuivat talon alle, mutta saimme poloiset houkuteltua kinkkuviipaleiden avulla takaisin kauheaan koppaan.

Mökkijuhannus sujui leppoisasti ja juhannuspäivän sää oli täydellinen. Ystäväpariskunta vietti juhannuspäivästä tähän päivään juhannusta kanssamme ja meillä oli huikean kivaa. Koko päivä istuessa laiturilla uiden ja nauttien auringosta, mukavin juhannus naismuistiin. 

Toki kommelluksiltakaan ei vältytty ja kunpa olisi kyseisen episodin saanut videokuvattua. Kiikkerä laituri, painoa liikaa etualalla, ensin suhahti lampeen tuoli, sitten ystäväni aurinkolasit päässä ja seuraavaksi ukkeli, jolla oli uusi älyluuri sortsien taskussa. Ei jääty jumittamaan harmitusta vaan pakkohan se oli koomiselle tilanteelle nauraa. Tuosta hetkestä varmasti jäi se ikimuistettavin muistokin. 

Nuoruudessa kuitenkin kaikki tapahtumat tuntuivat olevan aina yhtä tavaroiden kadotusta ja yhtä härdelliä ja häsää. Lupasin kertoa teille  hassuimmasta juhannuksesta ja toki on monella ollut hassumpiakin, kuten vaikkapa ystävälläni, jonka kaikki tavarat varastettiin festareilla ja joutui liftaamaan kotiin biksut päällä. Kauhean noloa nuorena moinen!

Samaisen ystävän ja kolmannen kamun kanssa porhallettiin heidän yhdessä ostamalla sinapinvärisellä 1000markkaa silloin maksaneella Datsunilla juhannukseksi Hankoon.

Luonnollisesti tuotannollisista ja taloudellisista syistä asuimme viikonlopun autossa, no tosin ensimmäisenä yönä autossa nukuin vain minä ja toisena yönä ei yksikään meistä. Puhtaudesta huolehdittiin paikallisen pizzerian käsisuihkulla, pyydän vieläkin anteeksi sitä märkyyttä mikä kolmen naisen kainaloiden ym. pesun jälkeen lattioille syntyi. Meillä on varmaan kyseiseen ravintolaan ikuinen porttikielto.

Juhannuspäivänä kadotin molemmat ystäväni ja avaimiahan ei matkaratsuumme ollut. Pääsin mukavien suomenruotsalaisten veneellä saareen ja olin aika vaisu allapäin. Hävettikin… lisäksi he aika kovin ihmettelivät autossa asumista ylipäänsä. Oma olo oli jotenkin nukkavieru ja resuinen… Olin pohjalla.

Autollakin käytiin juhannuspäivän jälkeen ja auto oli kiltisti parkissa, mutta ystäviä ei näkynyt missään. Oi sitä kännykätöntä elämää. Lähdin samaisten suomenruotsalaisten kyydissä Helsinkiin, toinen kavereistani tuli samaisena iltana junalla kotiin ja kolmas kaveri tuli vasta maanantaina autolla Helsinkiin. 

Vaikka jälkikäteen olemme nauraneet toilailuilemme, silti jokin pistos vieläkin sydämeen iskee, kun muistelen kyseistä juhannusta. Olin jotenkin niin maan matosena, minä autoasukki, jolla oli kaverit hukassa ja olo lohduton. Moisia reissuja en kuuna päivänä jaksaisi enää ja seikkailuhenkeni on kyllä surkastunut aika minimiin. Nuorena ei ollut huolen häivää, vaikka ajoittain morkkis kyllä iski ja lujaa. Hanko juhannuksen jälkeen taisin viikon nuolla haavojani häpeältä.

Sellainen oli nuoruuden Hanko juhannus ja Datsunilla toki seikkailtiin Tampereellakin, mutta se onkin sitten jo aivan oma tarinansa. 🙂

Mikä on teidän hassuin juhannusmuisto ja oliko kiva juhannus?

*Viinit saatu blogiin


52 thoughts on “Juhannus kuvin ja se nuoruuden hassuin nolo juhannus!”

  • Tämä juhannus oli täysin erilainen kuin edelliset ja aivan ihana. Siitä voit huomenna käydä katselemassa blogistani lisää.
    Minulle ei ole juhannuksena käynyt mitään kovin hurjaa. Keikahdus kiviltä järveen on tainut olla hurjin 😀
    Kuulostaa aikamoiselta tuo sinun hurjin juhannus.

    • Kävin lukemassa ja olipahan teillä kiva juhannus ja kaikki onnellisia. <3

      Se oli aikamoinen ja moista en jaksaisi enää millään. 😉

  • Mun hassuin juhannusmuisto on se, kun järvivesi oli niin kylmää, että uin villasukat jalassa. Kyllähän ne auttoivat, ei vetänyt suonilla jalkoja. Mutta oli kyllä juhannus 😀 Ja toi sun muistosi vasta hauska onkin!

    • Auttoiko ja vitsi miten ne pysyi jalassa? Sissi olut, kun menit kuitenkin uimaan niin kylmään veteen. 🙂

      Hih kiitos ja kyllähän näille jutuille aina jälkikäteen voi nauraa. 🙂

  • Elämäni ensimmäinen ja viimein festari… kassillinen vaatteita vietiin, no onneks mulla oli vielä päällä olevat vaatteet tallessa!
    Seurustelu mieheni kanssa alkoi juhannuksena… hih, hauskaa oli – mutta niitä muistoja en kyllä kerro – sorry 😀

    • Voi eih, kävi samat kuin kamulle, tosin hänellä oli vaan ne biksut…

      Voi itku, no ehkä joskus jos tavataan, niin saatat kertoa. <3 😉

  • Voi tuon laiturikohtauksen kun olisit saanut videolle 😉 No harmistus, mutta silti vähän naurattikin (kai se sallittiin). Joo ei auta jäädä ikäviin juttuihin, vaan kohti muita kivoja juttuja 😉

    • Sano muuta, mutta se on kyllä piirtynyt omille verkkokalvoille, mutta oli se aika koominen ketjureaktio. 🙂 Saa nauraa, kyllä mekin vedet silmissä nauroimme. Hih.

      Kohti uusia muistoja. <3

  • Hih ^^.

    Meidän juhannus oli aika perinteistä poikkeava, sillä mökin sijasta löhöilimme kotona ja söimme nepalilaista ruokaa:D
    Rentoa oli ja nukuttua tuli, se lienee pääasia.

    Ihanaa alkavaa viikkoa:)

    • Aah nepalilainen ruoka, aah koti eli kiva juhannus niinkin. 🙂 Nukkuminen on ihanaa, kun on pienet lapset, sitä osaa arvostaa.

      Kivaa uutta viikkoa. <3

  • No onpas teillä ollut kommellus tänäkin juhannuksena vaikka on kyllä hieman eri meininki,kuin tuossa nuoruusmuistossasi 😀 Tuolle ei tosiaan voi kuin nauraa 😀 Monenlaista reissua tuli kyllä nuoruudessa tehtyä..voi apua..tulikin mieleen kaikenlaista tuosta sun kertomuksesta.Mutta enpä nyt ala niitä tässä muistelemaan vaikka sinä rohkeasti kerroitkin autoasukin elämästä;)Hih! Mukavaa alkavaa viikkoa <3

    • Hihi juu kaikki jutut eivät kyllä kestä "painomustetta", ymmärrän täysin. Mutta nämä on niitä muistoja joille nauramme jälkikäteen.

      Aurinkoa uuteen viikkoon Anne <3

    • Ne on ihanat lasit ja vitsi kun tiskausvaiheessa yksi laseista kolahti toiseen ja meni vain rikki. Kyllä harmitti!

      Kiitos Niina <3

  • Teillä on ollut ihana juhannus, upea sää kruunasi keskikesän juhlan! Tosta sun hassuin juhannus ever -tarinasta tuli mieleen meidän juhannusfiesta Maarianhaminassa vuonna miekka ja kivi. Farkkuni katosivat jotenkin mystisesti saunareissulla, loppu reissu menikin sitten lainapöksyt jalassa. Mutta se ei tahtia haitannut, Liebfraumilch ja hyvä
    seura pitivät huolen siitä, että tunnelma pysyi katossa aina kotiin paluuseen asti 🙂

    • Hihi kuulostaa juuri nuoruuden meiningeiltä ja miten voi farkutkin oikeasti kadota tai ystävät, no nuoruus on selitys. 🙂 Ihanaa uutta viikkoa <3

  • Voi noita nuoruuden juhannuksia! Vähän naurattaakin, kun luen muistojasi. Vaikka takuulla silloin ei niin naurattanut… 😀

    Ihania kuvia ja tunnelmia (herkkuja ja viinejä!) tältä juhannukselta. Jos teillä juhannusmatkalla haisivan kissanpökäleet ja -pissa, niin me heräsimme juhannusaamulla koiran ripulin hajuun. Sellaista se joskus on. Muuten oli ihana juhannus: mansikoita, metsäretkiä, sukulaisia, lasten iloa, herkkuja, valkoviiniä, isäni syntymäpäivien ja mieheni nimpparien juhlintaa ja kaikkea sitä mukavaa ja aika perinteistä.

    Kivaa alkanutta viikkoa! <3

    Terveisin Lumiomena-blogin Katja (toisella Google-tilillään)

    • Hih ei aina heti siinä naurata, mutta jälkikäteen nämä tarinat ovat niitä hauskimpia kerrottavia. 🙂

      Voihan koiran ripuli!! Täällä on Samu yrjöillyt, on salaa käynyt jossain välissä napsaisemassa maissintähkän. Mökillä matolla oli maissiyrjöt ja sama meno jatkuu vaan.

      Eläinten kanssa on elämää!

      Juhannuksena juhlittiin oman miehenikin nimppareita, onkohan miehillämme samat nimet.

      Ihanaa uutta viikkoa Katja <3

  • Ihania kuvia ja siellä on ollut mahtavia herkkuja :)) Nams!

    Meillä oli upea juhannus siskon kanssa ja niin hauskaaaaaa!!!! Oltiin festareilla siskon kanssa ja yksi parhaimmista kokemuksista ikinä 🙂

  • Mitä, mitä, mitä; olemmeko viettäneet samaan aikaan juhannusta Hangossa ;)…? Hiukan saman suuntaisia muistoja on myös tältä rouvalta samoista maisemista. Jokunen Regattakin on tullut Hangossa kultaisella 80-luvulla vietettyä.

    On nukuttu teltassa, tai jos telttaa ei ole ehditty pystyttää tai siellä on ollut "hieman" liikaa väkeä, on nukuttu myös autossa tai teltan vieressä. Peseydytty meressä; olipa vesi sitten lämmintä tai jääkylmää. Ja palattu rähjäisenä, mutta ah niin onnellisena muutaman päivän kuluttua kotiin.

    Juu, ei ole meikeläisenkään homma enää. Vaikka aika kultaa muistot, niin kultaisiksi se ei näitä saa, että lähtisin samalla reseptillä enää uudestaan. Vain risat farkut ja merimaisemat enää kelpaavat.

    • Jihuu ihan mahtavaa ja hei taatusti ollaan ollut samana jussina Hangossa sekoilemassa, voi maar sentään! Oi niitä aikoja, mutta oi kamala, en enää jaksaisi en kuuna päivänä. Meri oli tosi hyvä paikka ja hei oltiin kuitenkin puhtaita, se tärkeintä. 🙂

      Ihanaa uutta viikkoa Rouva Sana <3

  • Aika ihanalta kuulosti tämä juhannus verrattuna noihin nuoruuden päiviin:) Juu, itsellekin on sattunut vaikka ja mitä juhannuksina, mutta sinulle kyllä aikalailla:) Mutta onneksi ei noita tarvitse enää käydä kokemaan!

  • Voi mitä menoa ja meininkiä 😀 Meilläkin on sattunut ja tapahtunut jonain juhannuksina. Tänä vuonnahan se loppui kiireelliseen eläinlääkärikeikkaan ja hätäleikkaukseen, mutta potilas selvisi, HUH HUH HUH!

    Mukavaa viikkoa <3

  • Ihania kuvia! Tunnelma välittyi ruudun tällekin puolelle.
    Olen aina tykännyt juhannuksesta. Vietän sen perheeni kanssa syöden ja hengaillen. Tänä kesänä mukana on ripaus haikeuttakin, kun isovanhemmat eivät olekaan enää mukana juhlimassa.

    Nuorempana juhannuksiin kuului myös pientä sählinkiä, kun lähdettiin kavereiden kanssa Keuruulle Hellarien juhannuskonffaan. Siellä valvottiin mutaisella kentällä, pelkän pizzan ja jäätelön voimin, umpipaskaisina ja hysteerisen väsyneinä. Hauskaa oli, ei käy kieltäminen. Mutta enää minua ei saisi noille reissuille millään. Jätän kokemukset mielelläni 14-vuotiaille.:D

    <3

    • Se on aina surullista, jos juhlasta puuttuu tärkeät henkilöt, edesmenneet rakkaat. <3

      Voi hitsi mikä reissu, mutta hei kuulostaa juuri mahtavalta nuoruuden huolettomalta meiningiltä. <3

      Ihanaa päivää Fanni <3

  • Huikean ihania kuvia, nuo lumpeenkukat ☺ ja sanonpa taas, "kissanpäiviä" siä vietetään ♥
    Ja kommelluskin oli varmaan hauska, vaikka jäi harmituksiakin ♫
    Onhan sitä nuoruudessa tullut monenlaisia juhannusjuhlia vietettyä, mutta ei ihmeempiä kommelluksia.
    Nyt juhannus vietettiin mökillä ja mukana oli ystäviä ja vieraita, sekä käytiin 10 vuotis-synttäreillä ja synttärisankarin äidin ja isän hääpäivillä, joka on sama päivä ☺

    Kiitos Tiia ♥ aina niin mieltä lämmittävistä kommenteista blogiini ♫~♥~♫
    Kivaa alakanutta viikkoa Sinulle Ystäväin ~♥~

    • Teidän juhannus kuulostaa aivan ihanalta. <3 Nuo lumpeenkukat ovat minusta niin kauniita ja meren äärellä kasvaneelle aivan erityisen ihmeellisiä. 🙂

      Kuin myös ma-te ja ihanaa päivää <3

  • Mun parhaat juhannusmuistot liittyvät ehdottomasti telttailuun, siinä oli aina oma hohtonsa, kun ei ikinä saareen lähtiessä tiennyt mikä saa on, siellä sitä sitten usein oltiin, vaikka olisi satanutkin. Mennessä tavaraa oli kahta yötä varten niin paljon, että vene melkein hörppäsi vettä, takaisin tullessa oli kevyempää 😉

    • Telttailussa on kyllä taikaa ja sitä on jo enemmän luonnon kanssa yhtä. Viimeksi tosin lapsena telttaillut, ai niin olihan meillä 17v teltta mukana euroopan kiertuereissullakin. Ihania muistoja <3

  • Ihanat kesäkuvat ja hauskat muistot. Nuorena sitä onneksi jaksaa eikä kovin mieti miten-missä-ja-milloin. Nyt joskus väsyttää pelkkä ajastuskin, heh heh.

    Ihanaa viikonjatkoa! Onneksi kissat ovat nyt paikallaan, eivätkä päästele enää tuhnuja tai liruja pitkin poikin =)

  • Nämä kuvat on tosi upeita! Hehkuva kesä! Mulle ei muistu mieleen mitään ihmeellisiä juhannuskommelluksia. Lapsuudessa oltiin mökkipaikan kyläyhdistyksen kokolla, jossa oli sitten vähän myöhemmin teininä piinallista, kun illan tansseissa joku maajussi tuli hakemaan. Yritin sulautua seinään ja kadota maan alle.

  • Ihania kuvia! Mulla ei ole varmaan koskaan sattunut mitään sen kummempia kommelluksia, vaikka kaikenlaista tuli koettua nuoruusvuosina. Viime vuodet olemme viettäneet juhannukset maalla ja yleensä perheen ja läheisten kanssa.

    • Ihanaa, että on ollut kommelluksettomat juhannukset, voit aina muistella juhannusta lämmöllä. Teillä onkin niin kiva mökkipaikka. Aurinkoista viikkoa Belladonna <3

  • Onpa tunnelmallisia juhannuskuvia 🙂
    Meillä lähes tulkoon joka juhannukseen liittyy joku pieni kommellus. Tänä vuonna oli kokkohommista reikä esikoisen hupparista ja savulohenpätkä oli löytynyt parisänkystä 🙂 Yhtenä vuotena kaksi pienintä sälliä kävivät koemaistamassa sormineen kermakakkua. Toki kahta hiiligrilliä joihin aikuiset odottavat sopivaa hiillosta lapset ovat ehtineet käyttää jalkapallomaalin tolppina.

    Nuoruuden juhannukset ovat usein ollut sellaisia, että kaikenlaista epämukavuutta on sietänyt ihan mielellään. On värjötelty teltassa, peseydytty kylmällä vedellä jossain leirintäalueen tiskauspaikalla ja syöty ankeita eväitä. Mutta silloinhan kesäyön taiaksi riitti, kun oli hyvä porukka kasassa ja helmeilevää omenaviiniä 😀 😀

    • Oho mitä kommelluksia! En kestä ja anteeksi, että naurattaa ja varmaan teitäkin jälkikäteen. 😉

      Nimenomaan ja niissä nuoruuden juhannuksisa oli se ihmeellinen vapauden tunne, jota ei aikuisena enää takaisin saa. 🙂

      Kivaa viikkoa <3

  • Huikean kauniit lumpeet! Ja kauniit kuvat muutenkin.
    Tuo nuoruutesi juhannusmuisto kuulosti hyvin tutulta 🙂 Ehkä eri tapahtumin mutta samoin tunnelmin.
    Täytyy sanoa ett nämä nykyiset, rauhalliset juhannukset ovat mahtavia. Ei jaksaisi enää hulluilla pitkin suomea milloin missäkin palellen, kaverit hukassa ja juomatkin lopussa 😀

    • Taitaa aika monilla olla vastaavia nuoruuden muistoja. 😉 Olisi kyllä ihan kauheaa palata aikakoneella teiniyteen.

      Kiitos kovasti Anna ja ihanaa päivää <3

  • Iiiihanat kuvat juhannuksen vietosta.
    Muuten, rakastan tuota Valencia-sarjaa. Aikanaan nuorena keräsin sitä, ja toivoin aina saavani siitä jonkin kipon lahjaksi. No, nyt on melko monta esinettä, mutta ei täydellistä sarjaa mistään. Se oli jo silloin hitsin kallis, ja nythän sitä ei ole enää valmistettu, ja divareissa ym se maksaa maltaita.

    • Voi Orvokki, sinä otat aina niin ihania kuvia, niin olen otettu. <3

      Tuo Valencia sarja on hieno ja oli kovin nostalgista juoda tuosta kupista ja juuri mökillä, kivaa fiilistä. <3 On nykyään kyllä poskettoman kallis.

      Aurinkoa viikkoosi. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud