Joe Blascon 10 hour lift naamiohan se kasvoilla ja onko ketään kotona, no tyhjistä silmistä päätellen ei ole. Kaikki aivokapasiteetti meni laittautumiseen.
Souliinan kanssa leikimme Souliinan puhelimen erilaisilla filttereillä ja tässä kuvassa filtterit on laitettu ihan tappiin asti. Tietoisesti on harkittu myös tuo sormikeimailu asento, eikös kaikki mallit noin törötä kuvissa.
Filtteri kaventaa kasvoja, silottaa rypyt, valkaisee hampaat ja saa silmätkin näyttämään lautasilta. Ajatellas, jos laittaisin vain tälläisiä kuvia itsestäni instaan ja blogiin ja sitten menisin aitoine naamoineni kaupungille tai tapaamaan ihmisiä, eihän kukaan edes tunnistaisi!
Alemmassa kuvassa aidompaa lookia eli juhlien jälkeen. Saimme mukana Polarin kuminauhat, mutta en tiedä mitä sillä pitäisi tehdä, kenties jotain urheiluun liittyvää? Silmät punoittaa ja kello tuossa vasta vähän yli 22 ja lasiakaan alkoholiakaan en nauttinut, voi elämän kevät tätä keski-ikäisyyttä!
Kirjoitin eilen omalle Facebook sivustolleni alimpana olevan tekstin, jotta ei totuus unohtuisi ja se seikka, että keski-ikä ei ihan välttämättä ole uusi nuoruus tai kohta 50, uusi 40. 😉
Keski-ikä minulle on hataraa muistia, löydän tavaroita mitä merkillisimmistä paikoista. Juttelemme ystävien kanssa paljon erilaisista krempoista ja vaivoista. Joudun ottamaan valokuvan parkkihallista minne autoni jätän tai en löydä autoani palattuani vaikkapa ostosreissulta takaisin. En pysty tekemään enää useita asioita yhtä aikaa, asia mistä olin ylpeä nuorempana. Sänky kutsuu jo kello 21 ja ensin pitää ajan kanssa rauhoittua, jotta nukahtaa.
Arvostan vaatteiden suhteen pelkästään mukavuutta ja en niin kauheasti enää välitä miltä näytän. Juhlat hirvittää ja ihan mieluiten jäisin kotisoffalle. Jos minut kutsutaan kylään, niin mieluiten kello 13, eikä illalla kello 18, silloinhan alan jo himmaamaan yöunia ajatellen. Ajatus baariin tai yökerhoon menemisestä alkaa jo olla pahin painajainen ja miten siellä edes nykyään käyttäydytään? Ahdistaa, jos kalenterissa joka viikonloppu on jotain ohjelmaa. Mieluiten niin, että jos on viikonlopuksi ohjelmaa, niin sitä edeltävällä ja juhlien jälkeisellä viikonloppuna kalenteri näyttää tyhjää, jotta on aikaa palautua siitä yhdestä viikonlopusta.
Joten ei ole ihme, että perjantaisten juhlien jälkeen koko viikonloppu oli levättävä ja päiväkylpy oli unettavassa mielessä suuri virhe!
Miltä teistä ikääntyminen tuntuu, mielessä, kropassa, nassussa ja henkisessä olotilassa ja jaksatteko vielä juhlia ja kestääkö juhlista palautuminen yhtä kauan, kuin täällä?
Juhlien jälkeen FB-päivitys
Nyt on kyllä pakko kertoa, olin perjantaina juhlissa, ei lasiakaan alkomaholia, pelkkää alkoholitonta Happy Joeta vaan ryystin koko iltamat läpeensä, autolla matkassa ja kotona klo 23. Koko viikonlopun maannut raatona, torkahdellut eri paikoissa, tuijottanut lasittuneena kaiken maailman ihmissuhdedraamoja Netflixiltä ilman, että ne on säväyttänyt tunteita suuntaan eikä toiseen, olen ollut henkisellä tasolla, kuin aivoton kala.
Fyysinen olemus on mielinyt kasoittain pizzaa, limua ja jäälattea, Omarmunkkeja huuleen, karkkia ja keksejä. Pizzankin tilasin, koska en jaksanut hakea ja koko perheelle, ettei tarvinut niillekään kokata, mikroa osaavat käyttää. Kauppaan 2km tuntui iäisyysreissulta sinne missä pippuri kasvaa, vaikka toki autokin olisi pihassa… Piru kun jouduin tänään kuitenkin kauppaan raahautumaan vessapaperin uupumisen takia, oli jotenkin häviö tässä laiskuuden maximoinnissa.
On siis maanjäristysluokan kankkunen ilman valvomista ja alkomaholia! Onkohan kroppani alkanut jotenkin downshiftaamaan tulevaa varvaisvanhuutta varten? Haloo kroppa, tää on nyt himppasen liian aikaista. Oli muuten pakko ujuttaa joukkoon sana ”downshiftaaminen”, kuulosti niin hienolta kaiken sekasorron keskellä. Huh tätäks tää on, tämä keski-ikäistymisen ydin?
Hih tuota naamiota 😀 oot sä kyllä vaan niin ihana 🙂
Hurjan näköinen, mutta tulokset on kyllä, kuin kasvohoidossa olisin käynyt. <3 Ihqua päivää ihanuus. <3
Juuri viime viikolla kirjoittelin ikään liittyvän postauksen omaankin blogiini. Minä en kyllä tunne itseäni vanhaksi, mutta kun nyt kysyit tuosta juhlimisesta, niin sitä en kestä, en kestä valvomista, klo 22 on hyvä aika olla nukkumassa, viikonloppuisin saatan repäistä ja valvoa jopa tunnin pidempään 😀 mutta jos siitä ylittyy, niin seuraavana päivänä tarvitsen vähintään pitkät päiväunet. Ja auta armias jos siihen lisätään vielä alkoholia, niin huhheijaa ei auta päiväunetkaan… Onneksi nykyään saa kuitenkin viettää rauhallista kotielämää ja juhlia on oikeasti tosi vähän ;). Niistä vähistä kyllä selviän kun vain saan palautua rauhassa…
Juu ei sitä tunne, mutta juuri tälläisissä jutuissa se sitten huomaa. Nuorenahan sitä rellesti menemään yöt läpeensä. 🙂 Ihan kuin omaa tekstiäni lukisin kuules. <3
Ihanaa viikkoa Anu <3
Tällaista tää keski-ikäistyminen nyt sitten on. Minäkin valvoin puolneljään asti pe-la välisenä yönä ja olo oli kuin kankkusessa koko lauantain.
Huiii ja siitähän tulee miltei viikon kankkunen. <3 Kivaa viikkoa Outi <3
Mullakin alkaa jo noita oireita olemaan reilun kolmenkympin iässä kun ajatus etten pääse unille klo22 mennessä on aikamoinen kauhistus 😀 Ja jos sitten joskus jostain syystä joudut valvomaan peräti puolilleöin (saati sitten sitä myöhemmäksi..) niin olo on ihan krapulaa vastaavaa – vaikkei pisaraakaan alkoholia olisi nauttinut useampaan viikkoonkaan 😀
Eikö hurjaa, nuorena ei tuntunut valvominen missään ja hei ootas, kun pääset tähän ikään. 😉
Ihanaa viikkoa <3
Omalla kohdalla ikääntyminen tuntuu juurikin nassussa ja sehän aiheuttaa ihan kauheita kriisejä 😀
Mukavaa maanantaita Tiia <3
Juu välillä kyllä kovastikin kriisiä pukkaa. Ihanaa viikkoa <3
Voi hitsi kun oot niin ihanan aito 😀 Elämästä nauttiminen ja itsensä hyväksyminen on niin tärkeitä asioita, siitähän se onnellisuus alkaa kumpuamaan. Ja siihen kun vielä lisää laiskuuden maximoinnin, niin avot 😀 Tykkään, tykkään, tykkään!
Ihanaa viikkoa <3
Kääk ja ehkä tämä kaikki kauheus on juuri tapa yrittää, huom.yrittää hyväksyä itsensä. 😉
Kiitos niin paljon ja laiskuuden maximointi tekee hyvää. <3
Ihanaa viikkoa sinnekin <3
No mulla on sellainen tunne, että näin 51-vuotiaana olen paljon paremmassa fyysisessä ja henkisessä kunnossa kuin vaikkapa 19-vuotiaana (kirjoittelin tästä kommentin Anun blogiin), kun poikaystävä oli saanut ajokortin ja sen jälkeen mentiinkin vaan autolla joka paikkaan. Eli grillille hampurilaisia tai makkareperunoita syömään ja sieltä sitten kiskalle ostamaan leffaa varten sipsipusseja irtokarkkeja. Huuuuuh.
Nyt nautin siitä, että on virtaa liikkua, kokkailla viherpöperöitä ja pitää itsestään huolta. Ja tehdä mitä milloinkin huvittaa tai olla tekemättä. (no toki työt erikseen, mutta noinniinkuin vapaa-ajalla). Ja nykyään ei tosiaan huvita juhlia, vaan tavata mukavia ihmisiä päiväsaikaan. Mieluiten meillä tai jonkun muun kotona, jossa saa hengailla mukavat pökät ja villasukat jalassa ja olla muutenkin ihan oma itsensä :).
Rypyistä en stressaa. Ainakaan kovin paljon, enkä ihan aina 😀
Wau mulla on just toisinpäin, KOSKA syön edelleen, kuin teini. Hih ja huh. Mutta viisas sinä ja näytätkin niin upealta. <3 Kotona pitää saada olla, laitoin äsken farkut kotona jalkaan ja se oli SUURI virhe. 😉
Ihanaa viikkoa ja toivottavasti messuilla taas nähtäisiin <3
No en todellakaan jaksa juhlia, pe-iltana kotisohva on paras paikka. 😀 Ehkä yksi olut tai lasi viiniä, siinä se. 😀
Just kuin omasta suusta ja max yksi lasillinen. <3 Kivaa päivää Jonna <3
Kyllä ne juhlat on lähestulkoon juhlittu, ajatusasteella lähden mielelläni juhlimaan… mutta kun ajankohta koittaa, niin ei tuu mitään – väsymys iskee! 🙂
Juu kyllähän sitä päänsä sisällä hilluisi vaikka kuinka, mutta kroppa ei pysy mukana. 😉 Ihanaa viikkoa <3
Ei oo kotisohvan voittanutta. Se on suosikkipaikka, josta kampean itseni nukkumaan noin klo 20, jollen ole uuvahtanut jo aiemmin tv:n ääreen. Yleensä olen:)
Hih oot niin ihana <3
Juhlista en oikeastaan koskaan ole välittänyt. Valvomista taas harrastan ihan kotonakin ihan muista syistä; unimasa vaan ohittaa tämän torpan liian usein. Päiväuniakaan en vaan osaa, niin olo on usein kuin toiselta planeetalta. Ja mähän en enää voi kutsua itseni edes keski-ikäiseksi eli taidan kuulua jo muumioihin. Isolla kylläkin käynti päivällä jo aiheuttaa "krapulan" ainakin yhdeksi päiväksi. Ei nuorena tiennyt kuin hauskaa on vanhana.
Sulla oli taas niin ihana postaus, kiitos. Pelastit taas päiväni.
Taas vaan eteenpäin kuin mummo lumessa. hih.
Marketta olet vaan niin ihana ja jos onni käy, niin saan ohittaa itsekin tämän keski-iän. Kremoat taatusti vaan pahenee, mutta hyvä jos luvalla voi jo köllätellä soffalla. Parasta päivää sinne. <3
Hah ihan mahtavat kuvat!!!!
Musta ei kyllä saisi yhtä hyviä ;)!!
Hih no mutta oo onnellinen ettei saa. 😉 ihanaa päivää <3
Melkein nauratti kun kirjoitit että mitä nykyään laitetaan päälle pippaloihin ja miten siellä ollaan. Juuri kuin minun ajatuksistani repäisty! Nyt on parin päivän sisällä tullut parikin kutsu blogitapahtumaan ja melkeinpä huokaisin helpotuksesta kun asutaan näin hankalan matkan päässä, niin etten voi mennä. Eipä tarvitse hermoilla asun tai käyttäytymisen puolesta!
Hih ymmärrän niin hyvin. Jos ei voi mennä suht rennoissa, niin on senmoiset pirskeet joista odotan pääsyä sille kuuluisalle soffalle. 😉
Ihanaa päivää <3
Miten sitä ennen vanhaa on jaksanutkaan riekkua ja olla valveilla esim koko yön 🙂 Minulla on usein suunnitelma että viikonloppuna minäkin valvon ja pah perjantai iltana jos kymppiin jaksaa valvoa niin jihuu…ensi lauantaina olisi tyttöjen ilta,pitää koittaa nukkua päikkärit ettei nukahda ennen lähtöä illalla ;)Kivoja kuvia sinusta <3 Mukavaa uutta viikkoa 🙂
Hih ota päikkärit ja paljon kahvia. Tää on niin tätä. Ihania tyttöjen pirskeitä! <3
Harmi kyllä valvominen näkyy nuoremmillakin. Joskus aamulla tuntuu, että silmien alla kauppakassit 😀
Voihan kauppakassi sentään. 😉
<3
Valvominen muistuttaa humalatilaa ja sähän valvoit jo tunnin pitempään, joten hui kamala, mitkä kännit oot ottanut:D
Huh mikä "kanuuna" tuli 😉
<3
Ihan olet analyysillä keski-ikäisyyden ytimessä; villi ilta kaupungilla on nykyään lasi viiniä ja kympiksi kotiin ja siltikin olo on aamulla vetämättömämpi kuin nuorena aamuun asti riekkumisenkin jälkeen. Usein juuri lähdön hetkellä iskee se `onko pakko, ei viitsisi, voiko jäädä kotiin` -fiilis.
Ihan just sama, miten se kotisoffa oli ennen niin kuolettavan tylsä ja nykyään maailman paras paikka. <3
Ihana tuo, kun otat autosta kuvan parkkipaikalla 🙂 Juu ei täälläkään oikein jaksa hillua kymppiä pidempään missään, saati että jos vielä humaltuis 🙂 Viim. puolen yön aikaan olisin ihan sippi, kaipaisin ruokaa ja sänkyä 🙂
Kello 22 on ihan valomerkki, hih voi meitä. <3
Liian tutuilta kuulostaa kaikki! Kyllä se vaan on tunnustettava että keski-ikään on päästy täälläkin. Kyllä perjantai-iltaisin työviikon jälkeen jaksaa kymppiin valvoa jos on pakko, bilettämään meno on hatara muisto vain vaikkei siitä nyt niin montaa vuotta ole.Tuntuu että "vanhuus" on tullut ihan muutamassa vuodessa ja mukavuudenhalu siinä sivussa 🙂 Sä oot kyllä niin ihanan rehellinen ja aito ♥
Ihan just näin, enää ei baariin sais, vaikka maksettais. 😉
Kiitos kovasti ihanuus <3
Olet kyllä päiväni piristys.
Ooh kiitos ihana <3
Mulla on edellisesta pippaloinnista aikaa aika tarkkaan vuosi. Oltiin silloin miehen kanssa festareilla Espanjassa. Ja kivaa oli tanssia ja ottaa muutama siideri. Ja kumma kyllä, aamulla ei väsyttänyt yhtään. Oliskohan auringolla jotain tekemistä asian kanssa?
Joo se oli se Espanjan aurinko, niin rutkasti D-vitamiinia. 😉
<3
Sä olet kyllä rohkea (ja hauska:) kun laitat noita ei niin parempia kuvia esille:) Kunnon pippaloissa en ole pitkään ollut mutta pari päivää sitten tuli tilanne missä olisi pitänyt olla tip top ja aikaa vain vähän. Mä olen muutenkin niin aamuvirkku etten pitkään jaksa iltaisin hillua.
No mitäs sitä luonnon antamaa piilottamaan. Aattele mitä näkyä oma mies joutuu kestämään päivät pääksytysten.
Mä olen päivävirkku, aamut ja illat huonoja. 😉
<3
Laitoin iltapäivällä kananmunavalkuaista naamioksi ja sitten vielä lempparia kosteuttavaa naamiota, pohjatyöt alkavat restauroinnissa olla yhä vain tärkeämmät… Silmätippojakin olisin voinut laittaa, oli juhlakuvissa vähän punottavat silmät.
Enää ei valvomista todellakaan jaksa samalla tavalla. Juhla-asuksikin valikoituu aina vain se sama pikkumusta; se istuu, tuntuu mukavalta ja sen voi käyttäessään unohtaa.
Ihana olet, "pohjatyöt" juu tiedetään. 😉 Pikkumusta on normaalisti se omakin valinta, se on aina tyylikäs.
<3
Naamiot ovat kyllä niin hurjan näköisiä kasvoilla 😂 Lopputulos oli kyllä niin ihana ja sä kyllä hehkuit kunnolla 😘 Käyn kattoon ed.postauksesta, että laitoitko naamion hinnan sinne vielä. Sit hyvää yötä Tiia 💕
Laitoin 54e 5kpl, mutta on sen arvoinen. <3
Ihanaa päivää <3
Siis ne OMARMUNKIT! Just sunnuntaina joudun läppäsee itseäni sormille, etten ottais taas munkkia. Kenen piti keksiä tollanen herkku??? Ei o reiluu 😉
Arvaa mitä, ostin tänäänkin niitä munkkeja, vaikka vannoin ettei enää IKINÄ! Ne menee suoraan takapuoleen!
<3
Näin se vain menee. Enää ei jaksa kuin ennen. Baarit ja yökerhot ovat lähinnä painajaisia ja jos valvot yhtään pidempään, se kostautuu jäätävänä väsymyksenä ihan varmasti. Kalenterissa ei tosiaankaan saa olla joka ilta tai viikonloppu ohjelmaa, muuten hyytyy kone ja tulee ahdistus. Muisti pätkii eikä pysty enää pitämään niin monia lankoja yhtäaikaa käsissään kuin ennen. Sotku siitä vain syntyy, huoh… Et ole yksin, Tiia ♥
Pitää himmata tai homma ei pysy hanskassa.
Kiitos ihana Krisse <3
Todella hyvä postaus! Ihan ku ois itse sanat sanonu , mun "vitsi" on aina : nyt pitää lähtee kotia, soffa ihmettelee ett missä olen ?!
Hih ihan paras, joo ei parasta ystävää soffaa parane jättää yksin. 😉
<3
Ihania kuvia! Tottahan se on keski-ikäisyyden tuoma mukavuudenhalu on ainakin minulla ykkösjuttu. Sohva ja koti viikonloppuna vie voiton. Joskus on toki kiva käydä kavereiden kanssa ulkona mutta en yleensä mielelläni lähde illalla riekkumaan. Kun sen tietää seuraavana ja sitä seuraavana päivänä kehossa ja mielessä.
Eli en muista enää mitä mun piti oikeesti sanoa, mutta minusta keski-ikäisyys on ihanaa aikaa! 🙂
Juu päivätreffit kamujen kanssa kivoja, vaikka jopa aamupalatärskyt, mutta ei iltahommia enää. Hui. Samaa mieltä, on juuri ihanaa omalla tavallaan, juurikin kun enää ei ole pakko hillua. <3
Mahtava aihe! Nyt kyllä pitää kaivaa kaikki emergency- ja rescuet, jotta saa väsyneen naaman kondikseen! Jotenkin tämä pimeys ja kylmyys iskivät täällä sen verran lujaa, että nyt on ubikinonit, tyrnit(!) ja muut konstit tehokäytössä. Juu, on sitä kai hieman väsähtänyt kun jatkoille ei enää jaksa lähteä! Tosin perjantaina ne pari siideriä ja viinilasia rentouttivat sen verran, että nukuin liki 12 tunnin yöunet todella sikeästi ja heräsin tosi pirteänä lauantaihin : )
Ubikinoni, D ym.niitä hotkin taas urakalla, en halua, että konehuone väsähtää!
Ooh kävikö noin. Täällä alkaa hakkaamaan pulssi, niin etten saa unta. Liika juoma saa vessassa käymisen kiihtymään ja siitä seuraa virtsis, eli semmoista menoa. 😉
<3