Oli aika, että vaatteet ja ulkoasu oli todella tärkeitä. Koinkin, että omasin ihan yes klassisen maun ja olin vaatteiden yhteensopivuudesta, tyylistä ja värikokonaisuuksista tarkka, vaikkakin nuorena silitin aina vain paitani etumuksen ja napitkin olivat välillä vain hakaneulalla kiinni.
Täyttäessäni 40-vuotta koin naiseuden heräämisen ja klassisen jäykkään tyyliin tuli värejä ja kukkasiakin. Ostin jopa vaaleanpunaisen villakangastakin, joka on mielestäni vieläkin ihana, napit vaan ei mahdu kiinni, no koska kohta 50vee. 😉
Viedessäni ennen lapsia eskariin tai kouluun, kävin aina anivarhain suihkussa ja meikkasin itseni. Mieheni kysyi ”miksi näet noin kovan kiireen ja vaivan, miksi et tee noita asioita vasta viennin jälkeen”. Jos jotakuta askarruttaa, olen kotiäiti ja ihan vapaasta omasta tahdosta ja perheen yhteisestä valinnasta. Vastasin miehelleni, jos en laita itseäni, mitä millään on enää väliä, sittenhän voin olla koko päivän huolittelematta ja minulta katoaa naiseus, kauneus ja rutiinit.
Yllä olevasta kuvasta varmaan jo arvaattekin, jossain kohden ne rutiinitkin sitten katosivat. Koiralenkille lähtiessä vedän päälleni ihan mitä sattuu, kunhan vaatteet ovat mukavia ja lämpimiä. Värimaailmalla ei ole mitään väliä. Pystyssä olevat hiukset voin peittää hupulla tai hatulla ja meikittömät silmät aurinkolaseilla.
Omistin vaaleanpunaiset karvacrocsit, mutta mies taisi rikkoa ne hieman tahalleen, koska ne oli jo niin harmaat, kulahtaneet ja nolot. Vielä minulla on Nykistä ostetut punaiset Crocsit, ne siellä Nykissä ymmärtää jalkojen mukavuuden päälle. Punaisten Crocsien vuosimalli on 2006 ja nyt niissä killottaa vielä lapsen laittama seikkailija Dora. Ymmärsihän kaikki varmasti nyt, koska Crocsit on Nykistä, niin nehän on tietenkin coolit hamaan maailman tappiin asti.
Mies on sitä mieltä, että tarvitsisin uudet Crocsit ja minä olen samaa mieltä, sellaiset samanlaiset karvaiset, jotka mies tuhosi, koska ne on talvella lämpimät. Mies varmaan tarkoitti, jotain modernia kivempaa mallia. 😉
Yksi syy ulkonäölliseen karaistumiseen on varmaan tämä maaseutu missä asumme, ei täällä kukaan tuijota ja jos tuijottaa, niin mitä väliä?
En muuten yleensä kulje koiralenkillä kassi mukana, mutta kuvasin eilen Lumenen uusia Beauty Born of Light kosmetiikkatuotteita ja niiden suhteen voin sanoa, ulkonäöllä todella on väliä. Uudistus on suomalaisittain upea. Hellapoliisille kiitokset myös upeasta kassista, se sopii jetsulleen Lidlistä ostamieni pinkkien velourhousujen kanssa yhteen.
Kaikesta tästä olen kuitenkin oivaltanut, hei olen tainnut kasvaa aikuiseksi, ei tarvitse miellyttää ketään. ;)Mitä enemmän kulahdan, sen vähemmän välitän.
Arvaatteko kuitenkin mitä, tänään joudun panostamaan ulkonäkööni ja miettiä jopa hieman värikoodeja asuni suhteen ja kyllä, Crocsit jäävät kotiin. Maiju ja minä olemme menossa Radio Aallon haastatteluun. Tiedän kyllä ettei radiohaastatteluun tarvitse laittaa meikkiä, mutta kävipähän Maijulle ja minulle vuosi sitten Ylen radiohaastattelun suhteen niin, että klik Yle halusikin napsia meistä kuvia vielä verkkosivuilleen ja Facebookiin ja siinä me sitten olimme meikittä, koska olimme I Love me messujen Vip-bloggaajina vasta menossa meikkaukseen haastattelun jälkeen. Samaa virhettä en enää tee, joku roti minullakin vielä on.
Ai niin, näin kyllä viime yönä painajaista, että kuljin Helsingissä ja istuin ravintolassakin mekossa, nilkkasukissa ja noissa paloauton punaisissa Crocseissani ja säärikarvat oli ajelematta. Niitä päiviteltiin ja tuijoteltiin ja oli ne unessa ihan yhtä kamalat kynnysmatot, kuin livenä. Aamulla kyllä tovin mietin, josko ajaisin koipikarvat siinä paikassa, mietittyäni hetken päädyin siihen, että ääh, ajellut karvat on yksi kutittava riesa, ehkä joku toinen päivä. 😉
Otsikoksi muuten olisi tehnyt mieli laittaa ”Tyylini kulmakivet”, mutta pitihän otsikkoon luonnollisesti sujauttaa tuo Radio Aallon haastattelu, kuten Crocseihin, että ne on sentään Nykistä. Kyllähän minäkin haluan olla edes hieman uskottava ihminen tai pitää ainakin uskottavuuden rippeistä itsepetoksellisesti kiinni. 😉
Otsikoksi muuten olisi tehnyt mieli laittaa ”Tyylini kulmakivet”, mutta pitihän otsikkoon luonnollisesti sujauttaa tuo Radio Aallon haastattelu, kuten Crocseihin, että ne on sentään Nykistä. Kyllähän minäkin haluan olla edes hieman uskottava ihminen tai pitää ainakin uskottavuuden rippeistä itsepetoksellisesti kiinni. 😉
Miten te, ihan mitä vaan päälle, vai tarkkana, kuin porkkana, entäs meikki tai meikittömyys, onko väliä onko meikit maailmalla nassussa vai ei?
Hyvää maanantaita kaikille!
*Lumenet saatu blogitestiin
Voi, mulla ei voi olla mitään tyyliä. Tai siis on nilkkoihin asti! Sitten jaloissa on kirkkaansiniset (koska mustia ei ollut) Rajamarketin halpiscrocsit. Koska en voi pitää oikeita kenkiä jalan nivelten tulehduksen vuoksi. Kyllä mut katseella aika hyvin ulosmitattiin yhdestä paremmasta vaatekaupasta pari viikkoa sitten, kun siellä tepastelin "crocseineni". Nyt tyylin vielä täydentävät iloiset villasukat, koska varpaat jäätyvät muuten. Täällä meidän kylillä ei ole karvacrocseja valitettavasti myynnissä.
Tuo "ulosmittaus" ei ole sopivaa käytöstä lainkaan. En tykkää, että ihmisiä arvotetaan vaatteiden perusteella, koska ajoittain jokainen haluaa vain olla.
Höh eikö ole karvacrocseja, no ei ole tosiaan Porvoossakaan, vaan muualtahan joutuu hakea.
<3
Kiitos aamun nauruista!
Mulla sama juttu, että aamulla koiralenkit tehdään pepusta lököttävissä verrareissa, vanhassa ulkoilutakissa + pipo silmille. Verkkarit näyttää upealta vaaleanpunaisten crocs karvakenkieni kanssa (onkohan meillä samanlaiset??).
Yhdistelmä on kuin suoraan marsista – vähän niin kuin miehetkin ;D
Suuret sielut ajattelevat samalla tavalla 😀
Juu oisko meillä "sopeudu luontoon tyyli". 😉
Ihana ja niin ajattelee <3
Sulla on niin oikea asenne, Tiiuska! <3 Mäkin olen tässä kolmenkympin kynnyksellä tajunnut yhtä sun toista 😀 Hyvä alku mulle 😉
Hyvä,kaikki vaan vapautumaan. <3 Onnea hyvälle alulle, siitä se lähtee. <3
Työpäivinä laitain aina meikkiä ja hiukset ojennukseen, mutta kotona ollessa olen ihan puskasta revityn näköinen.
Näinhän se menee, että kun ikää tulee ei jaksa välittää tai oikeastaan hoksaa, ettei ulkonäöllä ole oikeastaan kauheasti merkitystä.
Ei sillä olekaan ja se on niin vapauttavaa. <3
Aih miten herkullista tekstiä aamutuimaan : ) Täällä aamun vaunulenkit heitetään 10 v vanhoissa adidaksissa (tulipuvussa), ilman meikkiä ja tukka letillä. On juu hieman röpsähtänyt tuo ulkonäön vaaliminen vauvan myötä, sallittakoon se tässä elämänvaiheessa. Kylille lähdettäessä kyllä sitten laittaudun, ehken enää samanlaisella tarkkuudella…; ) Mahtavaa haastista, ilmoitelkaa milloin tulee ulos!
Juu ei sitä vauvan kanssa vaan voi alkaa ulkonäköhommistakin suorittaa.
Iiks ja kiitos Heli <3
Ikä tuo rentoutta ja mukavuudenhalu nostaa päätään.
Ihanaa viikkoa Tiia <3
Niin totta joka sana.
Ihanaa viikkoa Outi <3
Hyvin kirjoitettu ja kiteytetty! Töihin on pakko vähän laittautua, mutta viikonloppuisin en todellakaan viitsi jos ei ole pakko. Hiukset on pystyssä (tai ponnarilla yleensä) ja päällä ne mukavat verkkarit ja kulahtanut paita.
Ihanaa kun välillä voi olla vaan ihan rennosti. <3
Täällä yksi pöndeläinen, joka piilottaa pystyssä sojottavan tukkansa lippiksen tai pipon alle, verkkareissa ja reinoissa hoituu kauppareissut ihan helposti. Tänään on pakko laittaa edes tukka kuosiin, kun on kosmetologille meno. Siellä, kuten Stokkan kosmeosastollakin tuntee itsensä aina todella harmaavarpuseksi.
Ihanaa päivää Tiia 💕 Tää laittaa nyt heti Radio Aallon päälle.
Hih juu tiedän tunteen, muyta ei välitetä. 😉
Huomenna langoilla.
Ihanaa iltaa Tuija <3
Ihana teksti 😀 Mä yritän työaamuina rimpuilla itselleni sellaisen suht siedettävän lookin (kevyt meikki, siistihköt vaatteet), mutta viikonloppuisin hiihtelen kylillä tuulipuvussa ja milloin missäkin. Joskus aiemmin mulle oli kunnia-asia, etten mennyt kauppaan lenkkivaatteissa, mutta nykyään sillä ei ole mitään väliä 😀 Ei se ole onneksi niin nokonuukaa. (Paitsi että rehellisyyden nimissä minua joskus harmittaa, kun en omaa minkäänlaista tyylisilmää ja lookini on aina vähän mitä sattuu…)
No katso tuota ylintä kuvaa, ei voi enää pahemmaksi mennä. 😉
Mulla on kamalan ristiriitainen suhtautuminen vaatteisiin. Mulla on todella tarkka oma tyyli, missä viihdyn, mutta se on kaukana hienostuneesta tai muotibloggareiden blogeissa näkyvistä tyyleistä. Niistä rievuista ei todellakaan olisi jutun juurta blogipostauksiin. Olen todella laiska ostamaan vaatteita, tässä juuri meni melkein vuosi tuosta noin vaan, etten ostanut yhtään vaatekappaletta. Kenkiä mulla on vain parit, jotka kävelen yleensä puhki tai vaihdatan pohjia, joten ymmärrän sun kiintymyksen Nykistä ostettuihin Crocseihin. 😀
Sulla on kyllä sellainen hienostunut tyyli rennolla twistillä. Viihdyn sellaisessa itsekin. Paitsi vapaalla, kuten kuvasta näkyy. 😉
Juu on noilla kävelty Manhattan päästä päähän, siihen ei moni kenkä taivu.;)
Mahtavaa mietintää taas kerran 🙂
Hienoa että olette radiohaastattelussa ja toivottavasti nyt napsivat kuvia kun olet laittautunut nätiksi.
Vaikka nyt olen virallisesti työelämän taakse jättänyt, niin meikkaan kyllä joka päivä ja yritän pitää hiukset siisteinä, vaikka olisin ihan kotona. Mutta, puoleen päivään voin ihan mainiosti kekkaloida yöpaidassa!
Ihanaa päivää sinulle!
Onnea Kristiina ja nyt on lupa olla siinä yökkärissä. Kyllä siitä tulee ehdottomasti ryhdikkäämpi olo, kun vähän itseään laittaa.<3
Ihanaa iltaa Kristiina<3
Mä olen kaupunkilainen enkä pahemmin välitä ;). Töissä mua ei kukaan katso (tärkeinä kokouspäivinä tietenkin siistinä), työmatkat menee nykyään miehen kyydissä ja aamuisella puoli seiskan aikaan tassutellulla matkalla Hakaniemestä Töölöön ei vielä paljon muita näy, kaiken lisäksi on pimeää :).
Noin muuten juuri katselin murhemielin kaappiini ja totesin, että mun vaatteet on kyllä mitä väriä sattuu 🙁
Mielestäni olet vaan kertakaikkiaan chic ja sellainen kaunotar, että menet upeat kasvot edellä, muuta ei tule edes ajateltua jotenkin. <3
Mielestäni olet vaan kertakaikkiaan chic ja sellainen kaunotar, että menet upeat kasvot edellä, muuta ei tule edes ajateltua jotenkin. <3
Jo tulee nähtyä tuttuja tai mentyä jonnekin niin laitan kyllä vähän meikkiä ja katson mitä päälleni laitan. Muuten saatan vaan laittaa puuteria ja ehostaa kulmat, niin ilme piristyy. Koiralenkeillä mullakin on mitä mielikuvituksellisempia asuja päällä tyyliin lerputtimet jalassa, isot lämpimät verkkarit ja punainen tuulitakki päällä.
Sinusta ja Maijusta alkaa tulla jo niin kuuluisia että kohta voi olla että sitä väkisinkin palaat entiseen joka-päivä-meikattuna -ruotuun kun paparazzit on jo kotiovella! 😀
Koiralenkki on jotenkin oma lukunsa. 😉 Hih no ei nyt sentään, ihan täällä mökkihöperönä. Toki Maijua tunnistetaan monissa paikoissa aina. <3
Ihanaa viikkoa <3
Töihin tälläydyn, mutta kotioloissa pidän "mukavia kotiasuja" eli joustavaa, venyvää, pehmeää, väljää… Jos lähden ukkelin kanssa asioille, vaihdan jotkut vähän asiallisemmat vermeet päälle.
Juu ihan sama juttu, tosin saatan mennä kyllä noilla ylläolevilla kauppaan asti. 😉
<3
Aikanaan meikkasin aamutuimaan ennen kuin muu perhe edes heräsi. Roskapussiakaan en vienyt ilman meikkiä. Olenkin sanonut viime vuosina, että mitä enemmän olen joutunut olemaan esillä, sen rupuisemmalta näytän ja mitä enemmän on elopainoa tullut, sen lyhyemmäksi on hameenhelma käynyt. Siitä on tullut niin tapa, etten edes aina tajua miksi saan katseita tai miksi mulle naureskellaan, kun hiihdän minihameessa paljain säärin varvastossuissa lähikaupassa työntäessäni lasten ostoskärryissä takapuoli pystyssä ostoksiani. Kylähullu…
Kuulostaa Kati niin tutulta, jossain kohti kaikessa kiireessä katoaa jotenkin käsitys jo omasta itsestä. Niin tajuan sua. <3
Arkena meikkaan kotona ollessa vähintään ripsaria ja bb/cc/meikkivoide+puuteriyhdistelmä ja hiuksille jotakin näppärää päivästä riippuen..en halua olla ihan "räjähtänyt" miehen tullessa kotiin,sen verran tuore parisuhde meneillään. 😀 😉 Asioille/kaupungille mennessä sitten enemmän meikkiä.Viikonloput on taas kevyellä meikillä riippuu menoista.Vaatteiden suhteen taas kotona rentoa ja mukavaa ja muualla asiallisen rentoa ja siistiä.Ihanaa viikkoa Tiia.
Ymmärrän niin hyvin ja kyllä täälläkin ainakin hiukset kampaan ja niin edelleen. 🙂 Ihan kuulostaa niin tutulta muuten, paitsi, että taidetaan rönttöilyn suhteen olla vanha pari jo. 😉
<3
Kyllä oli taas hauska postaus. Meikkasin työelämässä ollessani , mutta nyt laitan vain kulmat ja ehkä vähän huulipunaa ulos mennessäni. Siis kaupungissa, mutta mailla olen ihan luomu.
Ihanan vapauttavaa eikö vaan mummu. <3 Näin se vaan elämä muuttuu ja ihan tärkeintähän on puhtaus. <3
Vaihtelee fiiliksen mukaan – aika rennoissa kuteissa eniten mennään. Nyt on tunika ja mekkokausi 🙂 Joskus on ihana kunnolla laittautua. Ripsarit heitän silmiin oikeastaan melkein joka päivä 🙂
Juu ja täällä taas aina Joe Blascot tummiin silmänalusiin. 🙂 <3
Päivän naurut. Kiitos! Olet ihana. <3 Kai se on tämä ikäkin, ei tarvitse enää niin pingottaa. Mukavaa maanantaita sinulle!
Hih jetsulleen niin, kiitos ihana ja mukavaa viikkoa <3
Koiralenkille puen päälleni mitä sattuu lähellä olemaan ja muutenkin en oikein ole löytänyt sitä punaista lankaa. Johtuu varmaan myös siitä, ettten vieläkään ole tottunut olemaan näin ison kokoinen 😀
Et oo iso, vaan sulla on upea vartalo, jota voit surutta näyttää. Kaikissa stailausjutuissa oot näyttänyt tosi hyvältä.
<3
Radiohaastatteluihin otetaan tosiaan kuviakin, mutta itse onneksi pääsin "kasvottomana bloggaajana" luistamaan kuvista. 😀 Kulahtaneena olen nyt, suihkun jälkeen, mutta ulos en koskaan lähde laittautumatta. Muutenkin yritän puolisonikin vuoksi näyttää hyvältä. Tosin rakkaus ei katso huulipunan väriä tai nutturan mallia. 😀
Onneksi pääsit <3
Juu rakkaus ei katso, mutta onhan se huomaavaista <<3 Minäkin välillä yritän. :)<3
Koetan muka panostaa pukeutumiseen monesti, mutta aina ei jaksa….Meikatakin koetan, mutta sitään ei jaksa 😂 Ihanaa viikkoa 💕
Hyvin kiteytit omankin ideologian. <3 Ihanaa viikkoa <3
WautsiWau! Vitsit teille kyllä käy kaikkee kivaa ja pääsette upeisiin juttuihin mukaan! :)) Ihan mahtvaa!
Oot ihana, kiitos <3
Mä rakastan rentoa, mutta siistiä pukeutumista. Enpä olisi uskonut sitten alakoulun,että puen vielä päälleni collegepaidan. Nyt omistan useita collegepaitoja, ne ovat vaan niin kivoja, rentoja mutta siistejä. Kyllä multakin yhdet crocksit löytyy. Elämästä täytyy välillä tehdä helppoa, on se vaan välillä liiankin hankalaa.
Collagepaidat on tyylikkäitä klassikoita, aina tykännyt, kivaa että olet löytänyt ne. 🙂
Juu ei aina jaksa pingottaa. <3
Hieman on mennyt hälläväliä-meiningiksi pukeutumisen suhteen lähiaikoina. Siitä pidän yleensä huolen, että vaatteiden värit sointuvat yhteen, mutta muuten ei niin väliä. Siis, jos ihmisten ilmolla liikun. Kotioloissa menee ihan kepeästi ikivanhat vaatteet, joita kaapista löytyy.
Meikkauksessakin olen laiska. Ripsiväri-CC-voide-puuteri-huulipuna-yhdistelmällä selviää arjen kolhuista ihan mukavasti.
Kivaa viikkoa <3
Ihan juuri näin, tosin tuosta kuvasta päätellen, on tainnut repsahtaa jo pahasti täällä päässä. 😉 Ihanaa viikkoa <3
Kyllä ne ajatukset ovat vähän muuttuneet viime vuosina. Nykyään vaan nopea meikki ja hiuksetkin usein samalla tavalla. Vaatteet kuitenkin haluan olevan mukavat ja sellaset rennon tyylikkäät, kun johonkin lähden. No näitä Porvoon kulmia ei ehkä lasketa. Kaupassakin saatan käydä ihan hompsusena 😊 oot ihana!
Juu Porvoon kulmia ei lasketa, mutta en Helsinkiin lähtisi, kuten kuvassa. 😉 Niin sinäkin, siis ihana <3
Minä stressaan ulkonäöstäni tai paremminkin pukeutumisestani vieläkin tosi paljon. Töissä joudun pukeutumaan sairaalan asuun joten muualla haluan pitää kivoja vaatteitani. Naamani on mitä on mutta saaneen kelvata.
Voi teitä kahta ihanaa, te ootte ihan julkkiksia ja mie tunnen teidät niin onpa huippua tuntea kaks superihanaa julkkisnaista <3
Täysin ymmärrettävää, kun on työasu, niin haluaa muuten hieman tällätä. <3
Naamasi on ihana, senkin höpsö. <3
Ehkä Maiju on, mutta en minä nyt sentään. <3 Hih ihana ja kiitos Nanni <3
Meikittä pärjään arjet ja pyhät. Mietin kyllä mitä laitan töihin päälle. Ongelmani on se että käytän liian paljon samaa yhdistelmää, kun en viisti miettiä uutta kokonaisuutta. Osa potentiaalisista vaatteista jää vähälle käytölle.Kotona olen yleensä verkkoreissa, mutta ne päällä en lähde koskaan ulos, roskapussin voisin korkeintaan viedä. 60+
Ihan sama noiden vaatteiden kanssa, kun jonkun yhdistelmän kokee hyväksi, siinä on niin mukava pitäytyä. 🙂
Ihana sinä, 60plus. <3
Voi kun kiva, kun teitä saa kuulla keskiviikkona eetterissä! Kotona ja varsinkin maalla olen usein kuin seinästä reväisty, mutta yleensä yritän edes pikkuisen meikata jonnekin lähtiessä. Välillä laittaumiseksi riittää huulipuna.
Hui jännittää, mitähän sieltä ulos tuleekaan. 🙂 Huulipuna muuten aina piristää. <3
Ilman ripsaria en mene edes roskikselle, muuten ei ole niin tarkkaa. Mulla on muuten Nykistä v. 2011 ostetut mokkasiinit, ihanan mukavat ja joka kesä ahkerasti käytetyt, ja kaikille tutuille olen kyllä kertonut mistä ne on ostettu 🙂 Pohja jo vähän irti, mutta liima korjannee tilanteen!
Ihana ja on kiva, kun on rakkaat kengät reissusta, niissä on enemmän fiilistä. Tietty pitää kertoa, että ovat Nykistä. 🙂
<3
Oi täytyykin laittaa siis radio päälle huomenna! 🙂
Ihana sinä <3
Minä kuljen kotioloissa kauhtuneissa farkuissa, vanhoissa t-paidoissa ja kyllä Crocseissa. Valitettavasti tuulitakkini hajosi. Olen kotona aina ilman meikkiä. Tässä kotilookissani saatan iltaisin hoidella asioita ruokakaupassa tai kauppakeskuksessa. Minulla ei ole mitään kynnystä painella kotilookissani Stockkalla. Kotona haluan olla ennen kaikkea mukavasti ja antaa ärtyvän atooppisen ihoni olla vapaana kosmetiikasta.
Töihin on kuitenkin pakko pukeutua asiallisesti ja meikata kevyesti. Nykyisen työn vapaus on se, että pakolliset jakkupukukeikat ovat loppuneet.
Joskus kyllä käy mielessä, että pitäisi vähän enemmän panostaa kotona ollessakin ulkoasuun. Mieleen on jäänyt kaveri, joka kahden vuoden ystävyyden jälkeen järjestämissään juhlissa totesi, että aijaa sä näytät noin kivalta meikattuna 😀
Mukavaa radiohaastattelua!
Voi tuota sinun mahtavaa, itseironiaa vai niin totesi kaveri. Tuo on ihan hauskakin juttu, riippuen täysin kenen suusta tulee. Juu mutta, kun ei vaan jaksa, mukavuus ennen kaikkea ja tiedän, kun ylittää tuon rajan (itse ylittäneenä;), niin tulee fiilis, ihan se ja sama. Eli kaikki riippuu tilanteesta.
Kiitos kovasti <3
Kotona, niinkun nytkin kalsarit ja iso villapaita päällä, mutta ilman villasukkia, vain terveyskengä koivissa (helepottaa jalaan kiputiloja)☺
Lähikaupas kun käyn meikittömänä, mutta kun kylille meen, niin onhan sitä vähän sipaastava, ettei näytä ihan "seinästä reväästyltä" ☺☺ Kengät kyllä katton että on ihan omat hih, hih ☺☺
Ihanaa tiistaipäivää Sinulle Tiia ♫~♥~♫
Ihana sinä, hih kengät että on omat. Oot paras, tuli nauru <3
sekä että…kotona ihan mitä sattuu, samoin kun käytän koirat pikapisulle lähimetsässä….syykinon selvä: jos jotain hörhöjä tulee vastaan, niin ne pelästyis mua 😉 Meikeistä ripsari on kyllä must, kun muuten olen ihan väritön ja kun töissä on päällä kivaa vihreetä kerttisvaatetta ja treenatessa ja työmatkoilla trikoota, niin kauppaan ja kaupungille lähden kyllä ns. peilin kautta…haluan näyttää naiselta edes hetken edes joskus 😉
Nautinnollista viikonjatkoa <3
Ihan sama juttu, aika ristiriitaistakin kaikki tämä, mutta hei me naiset olemme niin moniulotteisia olentoja. 😉
Ihanaa viikkoa Satu <3
Voi ihana sinä – säärikarvoinesi ja Crockseinesi <3
Minähän tituleeraan välillä itseäni Rönttäliisaksi – ja se kyllä kuvaa minua täydellisesti.
Välillä kulkea rumpustan ilman meikkiä jopa töissä – tosin yritän tälläytyä sellaisina päivinä, kun tiedän, että tulee vieraita tai itse olen menossa jonnekin kokoukseen. Ja nyt kun kasvohalvauksen takia en voinut liki puoleen vuoteen meikata, olen kyllä meikannut normaalia ahkerammin – tosin sillä minun tyylilläni: pikkasen sitä sun tätä pikkasen sinne tänne. Mutta huulet punattuina heti kun huulet hymyym taipui. Valitettavasti tämä ryhdistäytyminen meikkaamisessa ei sitten enää jaksakaan ulottua pukeutumiseen;)
Sinä olet niin ihana. <3 Niin ja tärkeimmät asiat ensin. Kun jotain noin suurta tapahtuu, niin pieniä on meikkimurheet ym. Ihanaa, että olet päässyt jo huulesi punaamaan. <3 Viis vaatteista, kaunein hymy pelastaa asun, kuin asun. <3
Ihanaa viikkoa Lady <<<<3