Silkkaa sinistä ja oranssia, leffailua ja herkku resepti

Silkkaa sinistä ja oranssia, leffailua ja herkku resepti

Kirja ja essie saatu

Pukeutuminen ja värit ovat mielenkiintoisia asioita. En yleensä suosi mustaa pukeutumisessa, koska olen aikoinaan töissä käyttänyt mustaa väriä niin paljon, että aina plumpsahtaa nuo ajat mieleen, jos mustaa ylleni vedän.

Mutta toissa viikolla teki koko ajan mieli pukeutua mustaan ja jäin miettimään värejä ja niiden voimaa ja myös värien tuomaa turvaa. Musta on ehdottomasti turvaväri, johon tekee mieli piiloutua. Vaikka musta voi olla hyvin dramaattinen ja näyttävä yllä, musta väri antaa myös lohtua, kun on mustaa päällä, ei voi olla pukeutunut väärin juuri koskaan.

Sinne se musta kuitenkin taas jäi ja nyt on kummallinen olo, kun värit yllä taas loimottaa ja tällä kertaa sinivalkoisina, että miten siihen mustaan oikein turvauduinkaan.

Sininen ja valkoinen ovat samalla tavoin turvavärejä täällä, mutta heti jos pukeudun pinkkiin, punaiseen, keltaiseen tai värikkäämpiin vaatteisiin, tulee sellainen huutomerkkifiilis, mutta minkäs teet, värit samalla energisoi mieltä.

Paria väriä ei kaapistani juurikaan löydy, sinapinkeltaista tai mintunvihreää ja juuri heivasin ystävälle lilat vaatteet pois: niitä oli pari. Kaikki värit ovat mielestäni kauniita ja etenkin, kun ne oikein yhdistää. Briteillä mm. on mielenkiintoinen taito yhdistää mitä moninaisempia värejä ja kuoseja keskenään.

Turvallisin olo aina on sinivalkopunaisissa vaatteissa tai mustissa. Sinisissä vaatteissa on aina hyvä olla. Jännää muuten miten takavuosien suosikki ruskea on saanut jäädä taka-alalle.

Ihana, ihana sininen ja voisiko löytyä täydellisempää sinistä kynsilakkaa kuin tämä essien. Jos pitäisi yksi lempiväri valita, se olisi sininen.

Eilinen mökkimaisema. Käytiin ruokkimassa appivanhemmat, mökillä mies ajeli pari tuntia nurmikkoa ja sillä välin saatoin vaan ihastella tätä sinistä maisemaa. Käytiin vielä appivanhempien kotona, jonne on rakennettu terassi, mutta terassin lautojen välistä koko ajan pukkaa rikkaruohoa. Kertaalleen jo korjattu terassi ja taas sama ongelma! Omg. Rikkaruohoja kitkettiin ja samalla taas sai todeta, että puutarha hommat ei ole allergikon puuhaa.

Jee sain luettavaksi Lucinda Rileyn Helmen sisar kirjan. Oletteko lukeneet Rileyn kirjoja? Mielenkiintoinen juoni upporikkaasta miehestä, joka adoptoi kuusi tyttöä ja kuollessaan jättää kaikille tyttärille kirjeen ja henkikilökohtaisen esineen, joiden avulla tytöt pääsevät selvittämään omia alkuperiään.

Kirjoissa seikkaillaan ympäri maapalloa, jokaisen osan kertoessa yhden tyttären tarinan. Mielestäni pääjuoni on hyvin koukuttava ja arvoituksellinen ja Rileyn kirjoittamisen tempo viihdyttävä.

Näköjään Suomessa on ilmestynyt keväällä jo Rileyn viidennen kirjan osa nimeltään Kuun sisar.

Perjantaina käytiin katsomassa The High Note leffa, joka oli sellainen kiva hyvän mielen pläjäys. Ei mikään suuri elokuva, mutta piti penkissä tyytyväisenä parin tunnin ajan. Vielä lisää olisi voitu henkilöhahmoista kertoa ja musiikkiakin olisi saanut olla enemmän eli selvästi tästä leffasta jäin janoamaan lisää. Olisi mahtava sarjana. Dakota Johnson on kyllä salaperäisen persoonallinen kaunotar, joka kaunistuu aina vain enemmän silmissä, mitä enemmän Dakotaa näkee valkokankaalla.

Jos haluat poistua leffasta hyväntuulisena, käy katsomassa The High Note.

Thai Orchid marketista ostin Masman Curry tahnaa ja toki tätä saa monesta paikasta muualtakin.

Keitin perunat ja porkkanat, pilkoin kuutioiksi, paahdoin Cashew pähkinät, kuullotin kanat erikseen, mukaan maustetahnaa kaksi pussia ja kaksi purkkia kookosmaitoa, annoin kanojen keittyä kastikkeessa mureaksi, heitin mukaan perunat ja porkkanat, lisäsin hunajaa ja kalakastiketta ja lopuksi sekaan pähkinät.

Voi nauttia keittona tai riisin kanssa, oikea lämmin ja aavistuksen chilinen kotoisa pata tuleviin syyspäiviin.

Tässähän tätä vauhtia piisasi jo koko viikonlopulle. Tänään vietetään ukkelin syntymäpäiviä grilliruosta nauttien.

Miten siellä, mikä on lempiväri ja miksi? Onko vinkata hyviä kirjavinkkejä, thairuokavinkkejä ja mitä olette touhunneet tänä upeana helleviikonloppuna? Tietääkö kukaan miten päästä eroon terassin lautojen väleistä puskevista rikkaruohoista?

Upeaa viikonlopun jatkoa kaikille ja tulevaa uutta viikkoa <3



18 thoughts on “Silkkaa sinistä ja oranssia, leffailua ja herkku resepti”

  • Sinulla on ollut vauhdikas helleviikonloppua! Tuo lempiväri on aika vaikea juttu koska minulla värit aika paljon myös vaihtelevat eri kausien mukaan. Punainen on yksi lempivärini vaikka joskus aiemmin mielsin aina ettei punainen vaate sovi kun joulun aikaan. Väärässä olin 🙂 Pidän myös keltaisesta, oranssista, sinisestä ja vihreästä. Murretut värit ovat ihan kivoja mutta vasta syksyllä. Mustaakin tulee käytettyä mutta vähemmän näin kesällä. Valkoisestakin pidän varsinkin kesämekoissa.

    Kirjailija ei ole tuttu mutta itse kahlaan juuri läpi Laukon herraa, jonka sain viime viikonloppuna. Mielenkiintoista historiaa. Yöpöydällä myös Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa (pakko kirjoittaa kirjan nimi niinkuin se on – joten toivottavasti ei aiheuta mielipahaa kenellekään…)

    Mukavaa sunnuntaita ja miehen synttärikemuja <3

  • Camilla Läckbergin kirjat on hyvin kirjoitettu, suosittelen. Ne on käännetty myös suomeksi.
    Mun lemppariväri on tumma, vaatteissa mutta yritän kyllä käyttää muitakin värejä, varsinkin kesäisin, mutta heti jos tulee turvaton olo niin joko alaosa tai yläosa vaihtuu tummaan 🙂
    Kivaa sunnuntaita <3

  • Ooh, siis mä en oo koskaan tajunnut, ettet välitä mintunvihreästä paitsi kynsistä. Musta se on ihana väri, vaikka mulla ei kyllä mintunvihreitä vaatteita pahemmin olekaan. Mutta monesti miettinyt kodin seinien maalaamista ainakin yhdessä huoneessa, sellaisella todella hailakalla mintunvihreällä. 😀

  • Sanoisin että terde ylös ja pohjatyöt uusiks, alle suodatinkangas ja mursketta päälle, sitte laudoitus takaisin. Lempiväreistä on tietenkin se musta varmaan ekana (turvaväri) sitten tulee liuta värejä joista tykkään ja käytänkin. Inhokkina taitaa nyt olla vaaleansininen, sekin juontaa serkkujen lapsuudenkodin vessan kaakeleihin 😀 (ihme päähänpinttymä). Maailma on ihana kun on värejä mistä valita <3

  • Sulle kyllä sopii kaikki nuo lempparivärisi oikein hyvin. Minun suosikkini on musta ja totta tosiaan, se tuntuu usein sellaiselta turvaväriltä. Vaatekaappiin on myös ilmestynyt tänä vuonna vihreää, joten siitä tykkään myös.
    Meillä on sama ongelma terassilla. Tänään katselin viimeksi sitä ja vaan huokailin, väleistä tulee mansikkaa, saniaisia ja orvokkeja ja yhdestä välistä jopa koivun alku 😀
    Ihanaa sunnuntaita sinne ja onnittelut ukkelillesi <3

  • Lempifäriä en nyt osaa sanoa. Taidan olla hyvinki ”kaikkiruokaanen”, mutta keltaasta, enkä oranssia pukisi päälleni.
    Mukavaa alakavaa viikkoa Sinulle Tiia ♥ sekä myöhäänen syntymäpäiväonnittelu miehellesi ♫

  • Vauhdikasta menoa teillä. Lempivärini ovat tummanpunainen ja vihreä. Niin on ollut pitkään. Kävimme eilen vihdoin viimein Salmelan näyttelyssä, naapuripojan rippijuhlissa ja yhdessä keskustelukerhossa. Mukavaa oli kaikkialla. Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle!

    • Punainen on vaan upea väri ja sopii sulle just eikä melkein. Vihreästä tykkään myös valtavasti. Hauskaa, että Mannilaisella ja sinulla ihan samat lempivärit.

      Ihanaa menoa siellä ja yhtä mukavaa tiistaita Marja. <3

    • Kiitos niin paljon Marjukka. <3 Ihan samaa mieltä, ei kiristä ja purista, helppoa ja mukavaa. <3 Ihanaa tiistaita. <3

  • Ihanat rantamaisemat! Oliko sinilevää? Meillä läheisellä merenrannalla oli sinilevää melko paljon, komensin ihmisä ottamaan veteen päästetyt lapset rantaan ja suihkuun ja koirat pois rantaviivalta, kaikki kun eivät näköäjään tunnista sinilevää tai tiedä mitä kaikkea se voi aiheuttaa.

    Maanläheisissä sävyissä ja ikisuosikki mustassa viihdyn parhaiten, vaikka tiedän esim. punaisenkin sopivan hyvin. Jotain thairuokaa voisinkin tehdä joku ilta.

    Nyt mennään aika iiseillä ruoilla, ajattelin tehdä parin päivän annoksen chiliä chorizomakkarasta, pavuista ja tomaateista. Helppoa kun mies on taas kuukauden keikalla toisella puolella Suomea. Loppuviikosta voikin taas oikaista noutosushilla.

    • En huomannut kävelylenkillä katsoa onko sinilevää, mutta sitten nuo kesämökkikuvat on taas anoppien Kirkkonummen mökiltä ja lammen ääreltä eli ei sinilevää. Mutta viheliästä on, Sipoossa aina ajoittain on ja koiria ja lapsia ei voi päästää veteen tai ei tietenkään ketään, mutta kun kiellä nyt siinä, niin kurjaa.

      Hyvä, että komensit, sillä on kyllä todella vaarallista.

      Sulle sopii punainen fantastisesti, oi se punainen kukka aamutakki. <3

      Juu jos itselleen vaan kokkaa, niin ei jaksa taiteilla. Toisaalta, se kun joskus täällä perhe muualla, äärimmäisen harvinaista, niin tulee tehtyä omia lempiruokia joista muut ei pidä, hehe. 🙂

      Ihanaa tiistaita Tuuli. <3

  • Lempivärejäni ovat punainen ja vihreä. Vastavärejä, mutta harvoin niitä yhdistelen. Vihreitä vaatteita ei vain kauheasti ole tarjolla, joten usein liikun punasävyisissä vaatteissa.

    Olen lukenut Lucinda Rileyn kaikki suomennetut Seitsemän sisarta -sarjan kirjaa. Mielestäni Helmen sisar on paras, vaikka kaikista olenkin pitänyt todella paljon. Ovat kunnon lukuromaaneja. Eivät liian vaikeaselkoisia, mutta silti tarinat koukuttavat.

    Viikonloppuna juhlin Tassulinnan Maxin 10-vuotissynttäreitä sekä kävin Tuusulassa Krapin pajalla kuuntelemassa ja katsomassa Mike Monroeta, Sam Yaffaa ja Costello Hautamäkeä. Oli kiva viikonloppu ja vielä parempi oli tämän viikon alku. Vihdoinkin alkoi kesäloma.

    Ihanaa viikkoa sinulle Tiia. <3

    • Punainen on niin lemppari täälläkin ja vaatekaapista löytyy paljon vihreää, tykkään kovasti. Kaikki värit periaatteessa ihania, kun ne vaan omaan mieleen istuvalla tavalla ovat esillä. 🙂

      Kääks en tiennyt, että sisar kirjat on kaikki suomennettuna, en taas yhtään kärryillä ja hehe, kun meikäläisen lukuelämykset useimmiten painottuu siihen fantasiaan. Mutta onko tämä siis vaan uusi painos sitten. Ensin olin ihmeissäni myös, että osan kirjoista saanut Bazarilta ja viimeisimmän Wsoy:ltä, mutta Wsoy ostikin Bazarin sitten, mitenhän tämä mennyt ohi.

      Oi ihanaa Maxin synttärit ja niin kivaa, kun olette ystäviä. Maxin emännän olen tavannut, miten huikean kiva ja mukava ihminen, hyvä olo välittyy. Kunpa meidänkin tiet vielä kohtaisi, mutta kyllä ne kohtaa, se on varma jos mikä.

      Oikein sydämellistä viikkoa ihana Mannilainen. <3

      • Seitsemän sisaren sarjasta on vielä kaksi suomennosta ilmestymättä. Toinen ilmestyy syksyllä ja viimeinen toivottavasti ensi keväänä. Olin ehkä hieman huonosti muotoillut tuon kommenttini. 😀

        Tiesin, että Bonnier (eli siihen kuuluu myös WSOY) osti Bazarin, mutta en sitä, että Lucinda Rileyn kirjat olisivat siirtyneet WSOYlle. Toisaalta samaa konsernia ovat.

        Ja kyllä me vielä jossain nähdään. Eihän me voida olla näkemättä. <3

        Mukavaa tiistai-illan jatkoa Tiia. <3

        • Aah mä en vaan ymmärtänyt oikein. <3

          Justiinsa näin, ei voida olla näkemättä vaikka tosi moni tilaisuus on mennyt ristiin, aina eri aikaan eri paikoissa. Mutta kyllä se hetki vielä koittaa.

          Ihanaa iltaa ja toivottavasti oli mukava päivä. <3

  • Ah, aloitin Helmen sisaren tarinan juuri eilen, viime viikon torstaina aloitin Seitsemän sisaren tarinat ja nyt vuorossa siis neljäs sisar 🙂
    Todella mukaansa tempaava sarja, tykkään.
    Vinkkinä Jaana Lehtiön dekkarit, tapahtumat sijoittuvat Porvooseen. Cosy Crime – tyyppisiä, eli leppoisia murhia. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan -tarinat ansaitsevat myös maininnan. Luin koko seitsenosaisen sarjan ahmimalla pääsiäisen aikaan.

    • SanniKaarina, miten kiva kuulla ja ihan samaa mieltä, Seitsemän sisarta on todella mukaansa tempaisevaa ja viihdyttävää luettavaa. Kiitos ihan mielettömän paljon vinkeistä ja vielä kuulostawa tosi hauskalta nuo Porvooseen sijoittuvat kirjat, kiinnostaa. Ihanaa, kun on kirjasarja, joka vie mukanaan ja on paljon luettavaa kerralla.

      Lukuiloa ja ihania aurinkoisia elokuun päiviä sinulle. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud