Viikon parhaat

Viikon parhaat

Korres saatu

Vitsi, en ole varmaan aikoihin tehnyt viikon tai kuukauden parhaita, heh sen verran hormonimyrskyisää on ollut, ettei mistään ole saanut koppia. Mutta josko nyt taas lähtisi.

Ehdottomia kohokohtia, kun sain Maaritin Sopusointuja blogista Porvooseen. Pitkään tätä oli suunniteltu ja vihdoin kuun ja tähtien asennot olivat sen verran kohdillaan, että tärskyt onnistui.

Ja meillähän oli todella mukava päivä, joka aloitettiin aamiaisella Cafe Cabriolessa. Oma lempiravintola täällä Porvoossa. Maaritin aamiainen maksoi muistaakseni 18,50€ ja oma 20€ erikoiskahvilla. Niin hyvää ja kaunista, tätä aamiaista ei voi kuin suitsuttaa. On saatavilla 10:30 asti eli suuri suositus, jos vain pääsette Cafe Cabrioleen näin aikaisin ja ymmärtääkseni toki on tarjolla myös viikonloppuisin.

Käyskenneltiin Porvoon syksyisissä maisemissa. Myönnettäköön, syksy, kevät ja kesä ovat ihania vuodenaikoja, mutta en ole talvi-ihminen vaikka olen joulukuussa syntynyt, mutta ehkä juuri siksi. 🙂

Upea ja kaunis Maarit ja aina niin chic. <3

Ja kaksi vanhaa raakkua. Noh vanha ja vanha, kaikki on suhteellista, mutta teinien perspektiivistä ikivanha ja edesmenneen miltei 100 -vuotiaan mummini mielestä ihan lapsi.

Teimme elämämme ensimmäistä kertaa uunifetapastaa, tosin ilman chiliä, koska meidän massut ei vaan kestä. Tykkäsin kovasti, mutta kaipasin jotain, sitruunan raikkautta ehkä päälle puristettavaksi ja kenties vaikka simpukoita. Mutta mahtavaa tässä pastareseptissä on, koska taipuu moneen.

Fetapastaa vastaavalla tyylillä on tullut syötyä jo 20 vuotta, mutta en ikinä ole älynnyt laittaa kirsikkatomsuja, jotka kyllä raikastaa ja kruunaa tämän pastan.

Viikon kohokohtina kukkakimput. Maarit toi näin ihastuttavan pinkin kukkakimpun tullessaan vaikka ei tullut edes meidän kotiin saakka vaan poukkoiltiin vain Porvoossa. Ihana ele.

Toinen kukkakimppu ilo löytyy Salesta. Salen viikkokimppu maksaa alle 5€. Tässä tosin olen yhdistänyt kaksi kimppua vaikka yleensä ostan kyllä vain yhden. Nyt olin riehakkaalla tuulella ja ostin runsaan kimpun.

Suuri kohokohta mukien saralla on ollut 15.9. ilmestyneet isot 4 dl Muumi mukit. Isoja mukeja myydään tällä hetkellä Cittareissa, mutta myöhemmin näitä saa Arabian verkkokaupasta. Isoja Muumi mukeja olen toivonut vuosia. Vielä olisi yksi toive, punainen joulumuki kiitos ja tietenkin isona.

Meillä kaikki Muumi mukit ovat tyttärien, mutta nyt omistan peräti pari Muumi mukia minäkin, nimittäin nämä isot, jotka ovat täydelliset lattemukit.

Siellä keltainen iso Muumi muki vielä. Aarikan musta Pässi, joka kotiutui meille appivanhempien kotoa. Kuten myös alla oleva Muumi lautanen ja hedelmä Arabi kupponen kannella. Mitä lie sarjaa tuo hedelmäkupponen on, en ole koskaan aiemmin nähnyt.

Aina ajattelen, että muutamme vielä lähemmäs Helsinkiä, mutta sitten ihailen näitä Porvoon maisemia ja aina alan epäilemään omaa päätöstä. Mutta kyllä me vielä muutetaan, kaikki läheiset ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja muutenkin vaihtelu virkistää.

Kuva napattu täältä.

Dyyni elokuvaa olen odottanut ainakin vuoden, nähtyäni ensimmäisen pienen trailerin pätkän. Joudun antamaan viisi tähteä.

Runollinen, filosofinen, Zimmermanin voimallinen musiikki täydensi elokuvaa ja myös elokuvan uskonnollista mystiikkaa.

Dyyni ei ole kenties kärsimättömälle katsojalle, vauhtia rakastavalle vaikka vauhtia on. Elokuvan hidas, mystinen ja runollinen tunnelma nimenomaan imi Dyynin maailman imuun.

Elokuvasta on sanottu ettei toivoa ole. Mutta koin, että koko ajan päähenkilöt yrittivät kulkea kohti toivoa.

Ei epäselvää mistä George Lucas on ammentanut inspiraatiota.

Jos johonkin elokuvaan vertaisin vaikka juoni täysin eri, yhtä viipyvään Blade Runner 2049 elokuvaan. Molempien elokuvien hienous oli juuri onnistunut hitaus, kuin paikka paikoin hidastettua tanssia olisi katsonut. Kuin kaikki tuoksut ja hiekka olisi aistittavissa ihan eri tavalla, kuin kiihkeää laukkaa kulkevissa elokuvissa. Dyynin pystyi miltei haistamaan ja maistamaan.

Mies ja tytär pitivät paikoin hitaana, olisin voinut katsoa koko yön. Toista osaa odotellessa.

korres black pine

Tänään vielä aikaa osallistua Korres arvontaan ja alekoodilla ”TIIA25” saatte 19.9 saakka 25% alennuksen Korresin Black Pine valikoimasta.

Tällaisia juttuja tällä kertaa ja sitten perusarkea ja makaronilaatikkoa, tomaattipastaa ja nakkikastiketta.

Miten siellä viikko vierähtänyt ja onko Salen viikkokimput löydetty tai aiotteko mennä katsomaan Dyyni elokuvan. Trailerin voit kurkkia täältä.

Upeaa uutta viikkoa kaikille. <3



15 thoughts on “Viikon parhaat”

  • Meidän lähellä ei ole Salea ja yleensä ostankin viikkokimppuni Lidl:stä. Juuri tuossa miehelle valittelin, että tänä viikonloppuna ei tullut ostettua kukkia ollenkaan 🙁
    Oltiin poitsun kanssa Karkkilassa ja siellä touhuttiin vaikka ja mitä. Ruokana oli torvisienikastiketta ja sisäpaistia.
    Ihanaa alkavaa viikkoa sulle Tiia <3

    • Onneksi Liiteristä löytyy myös aivan ihania kukkia. <3

      Oijoi Karkkila postausta pian lukemaan.

      Ihanaa uutta viikkoa Outi. <3

  • Mä olen just saanut valmiiksi huomisen postauksen, joka itse asiassa lähti siitä, että olen lukenut yksi vanhoista postauksestasi. Sä kyllä osaat inspiroida !

    Tästäkin saa hymy huulille ihan pelkästä vilkaisusta. Ihania kuvia ja upeaa seuraa!

    Mikavaa työviikon alkua sinulle, Tiia!💕

    • Lämmin kiitos Nadine ja kävin jo lukemassa. Kiitos kovasti maininnoista ja kauniista sanoista. Ihanaa uutta viikkoa sinne. <3

  • Aivan ihanat syksyiset sävyt ja jotenkin niin täydelliset Tiia-sävyt :). Juttua lukiessa ei voi kuin todeta, että syksy on sitten upea ja sinä myös!

    • Oi ei Pilvi sua, lämmin kiitos kauniista sanoista ja kyllä näin kuulaalla säällä lämmittää. <3 Ihanaa syksyä. <3

  • Niin kaunis syksyinen postaus. Sinä näytät virkeältä ja kauniilta, vaikka sinulla on hormonimyrsky.

    • Lämmin kiitos kauniista sanoista. Onneksi on meikit ja hyvä kamera, joka kaunistaa, hih. Ihanaa uutta viikkoa Marja. <3

  • Ihanan piristävä syksyinen postaus. Kuvat ovat jälleen kerran mahtavia. Olet kaunis nainen, jonka hormonimyrskyt eivät näy päällepäin.
    Vielä en tänä syksynä ole saanut mieheltäni syyskimppuja, koska pihalta löytyy kukkia.
    Ihanaa viikon jatkoa sinulle Tiia <3

    • Lämmin kiitos. Vaikka sisällä kuohuaa, niin meikki, hyvä ruoka, auringonpaiste ja ystävä kyllä auttaa. <3 Ihanaa uutta viikkoa Kirsti Kaija ja nauti kukkivasta puutarhasta. <3

  • Kiva, että saitte vihdoin aikataulut sopimaan yhteen. 🙂 Viikko on vierähti liian nopeaan, vähitellen alkaa taas valmistautuminen töihin kesäloman jälkeen. Jotenkin haikeat tunnelmat.

    Mukavaa viikkoa Tiia. <3

  • Minäkin tapasin Maaritin viime viikolla, jutusteltiin kuvien säilömisestä pilveen ja paljon muustakin.

    Korresin Black Pine on täälläkin testissä, kasvonpiirteiden terävöinti on kyllä tässä iässä paikallaan.

    Ihanatsatuhevosmaisemat Porvoossa, vaikken osaa kuvitella itseäni asumaan muualle Suomessa kuin synnyinkaupunkiini Helsinkiin.

    Ja iso kahvimuki on must. Olin riemuissani kun löysin viikonloppuna hotellin aamiaiselta vähän jemmattuna extraisoja kahvimukeja – ja kannullisen kuumaa kahvimaitoa!

  • Cabriolen aamiainen näyttää aivan superherkulliselta!
    Minä en ole syksyihminen lainkaan, mutta ruskaa olen oppinut rakastamaan. Yritän aina epätoivoisesti suunnitella, että saisin hyvän sään aikaan osutettua edes pienen ulkoilun ihailemaan ruskaa. Tässä loputtomassa palaverivirrassa se on aika vaikeaa.

    Mies tietenkin haluaa mennä katsomaan Dyynin. Jos se on kovin viipyilevä, niin saatan jättää itse väliin. Olen tullut niin kärsimättömäksi, että viipyilevien elokuvien aikana pelaan kännykällä 😀 😀 😀 eikä sitä voi tehdä leffateatterissa. Mies inhoaa tuota kännykän räpläystäni 😉

    Kivaa viikkoa!

  • Ihanat kuva susta ja Maaretista, ja mieletön herkkuaamiainen teillä <3
    Cabriolessa en ole käynyt koskaan, mutta kaiken kirjoittamasi perusteella sinne päästä mahd pian.
    Iloa viikkoon <3!

  • Kiitos Tiia aivan ihanasta aamupäivästä, harmi vain että jutut jäivät vähän kesken, mutta siitä on hyvä jatkaa 🙂 Ja kiitos armoitetulle kuvaajalle, hymy oli herkässä kun sun kanssa vaihdettiin kuvauskulmia – ja etsittiin kadonnutta puhelinta… Onneksi löytyi, ja ihan läheltä 😀
    Ja kuule vinkki tuohon uunifetapastaan – tiedän mitä tarkoitat sillä, että jokin puuttui. Lorautappa balsamicoa joukkoon seuraavan kerran – se ehkä tuo kaipaamasi kirpakkuuden. Itse lisään vielä teelusikallisen sokeriakin tasapainottamaan etikkaisuutta.
    Dyyni saattaisi olla kiinnostava itsellekin, kun kerroit että on runollinen ja hidas – pitää katsoa traileri. Kiitos vinkistä!
    Ihanaa viikkoa Tiia <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud