Tyylikäs vai rouhea blogi, kumpi on uskottavampi vai molemmat?

Tyylikäs vai rouhea blogi, kumpi on uskottavampi vai molemmat?
”Ainoa arvoni on sosiaalinen verkostoni”, hui tämän viisauden kuulin juuri lausuttavan eräästä televisiosarjasta, no ok myönnettäköön, sarja on Gossib girl. Hävettää myöntää katselevani sitä, mutta iltaisin on mukava nukahtaa pään tyhjentävään höttöön. Heti alkuun tuli myös mukaan kulttuurihäpeä, jos katsoo saippuaoopperoita tai mitä lie, sitä ei kannata tunnustaa ääneen. 😉

Lause joka tapauksessa säväytti, Suomi on aikalailla kiva ja kiltti maa ja varmasti pr-hommissa sukkulointi isommissa maissa on veristä puuhaa. 


Leikkasin kuvasta pois oikealla olevan korin,
 jossa on paperiroskat. 😉


Olen paljon taas pyöritellyt blogiani, monet blogitoverini ovat hankkineet itselleen oman domainin ja myös uusineet blogialustansa todella hienon näköisiksi. Tälläisiin puuhiin olen armottoman laiska ja varmasti jos joku tekisi kaiken tämän puolestani seuraisin toisia perässä helpommin.

Mitä enemmän muita bloggaajia tuntee, muiden blogeja lukee, sen enemmän suorastaan salavihkaa tulee vertailtua omaa blogiaan muihin. Oikeastaan asia tapahtuu huomaamatta, hieman kuin mainosmaailmassa piilomainonta. 


Kuva oli rakeinen, joten sumutin taustan pehmeämmäksi.



Tämän kevään aikana olen tuntenut tuskaisaa kierintää siitä, että pitäisikö minunkin mennä eteenpäin ja kehittyä, sillä kehityshän on hyvä ja ihmisen täytyy tavoitella muutosta parempaan ja tavoittelu tuo iloa ja energiaa tekemisiin. Kasvu on aina myös merkki älykkyydestä, todiste myös siitä, että ihminen on uskottava. 

Toisaalta harmittaa omat ajatukset, sillä väkisinkin tulee tunne, että voi olla vain arvostettu, riittävän hyvä, taitava ja tyylikäs, jos blogin ulkoasu on riittävän simppeli ja elegantti. Kamerankin tulisi olla avaruustiedettä oleva multimaalisen iso vimpain, jotta saisi blogiinsa yhtä täydellisiä kuvia kuin aikakauslehtiin?


Vaihtelin moneen kertaan taustalla olevien tötsien asentoa,
 kunnes kokonaisuus edes jotenkin kelpasi.



Eikö rakeinenkin kuva voi olla elämänmakuinen, etenkin jos tilanteet ovat autenttisia, eivätkä luotuja ja stailattuja tilanteita ja tapahtumia blogia varten. Joskus olisi hyvä muistaa vertaillessa itseään muihin, että monissa täydellisissä blogeissa, joita on ihanaa katsella, on vain bloggaajan elämän kohokohdat esitteillä. 

Rakastan yhtä lailla lukea tyylikkäitä blogeja kuin aikakauslehtiä ja myös nautin lukea rosoisempia elämänmakuisia blogeja, joissa saan pienen vilauksen maistaa sitä aitoa elämää, jota bloggaaja viettää. Voisi jopa kutsua uteliaisuuden tyydyttämiseksi ja tirkistelyksi. 

Olen tämän joskus aikaisemminkin täällä todennut, kaikenlaisia blogeja tarvitaan, mutta minkälainen haluan oman blogini olevan? Ainakaan en halua kadottaa omaa ääntäni, vaikka blogin alusta muuttuisikin visuaalisesti esteettisemmäksi.


Kyllästin kuvan värit värikkäämmiksi.


Mutta mikä blogini olisi, jos muuttaisin alustan muiden kaltaiseksi, tyylikkääksi? Olisinko uskottavampi, huokuisiko blogista, että tämä bloggaaja osaa asiansa ja hän olisi vaikka loistava yhteistyökumppani? Missä vaiheessa hämärtyy raja muiden miellyttämisellä ja itsensä miellyttämisellä?

Mutta mitä lukijani tuumaisivat, ne jotka ovat se kaikkein tärkein tai mitä itse tuumaisin, olisinko enää minä? Kadottaisinko blogini tunnistettavuuden, blogini ei olisi enää sama. Olisiko vaikea kirjoittaa vaikkapa virtsavaivoista tai peräpukamista, jos blogin ulkoasu olisi hienompi? Miten sukkuloida kaiken välimaastossa? Puhua virtsavaivoista ja olla samalla uskottava, tyylikäs ja rouhea, voiko kukaan olla kaikkea?

Paljon keksin tielleni tekosyitä, ettei laiskuuttani tarvitse tehdä yhtään mitään tai muuttaa yhtään mitään, mutta piilee kaiken takana myös pelko, pelko kadottaa minuus blogin takana ja uskolliset lukijat, jos alan liikaa hifistelemään? Joskus muita vertailemalla ei ihminen enää tiedä mitä itse tahtoo. 


Harmittelin ettei kynnet ollut lakattu kahvikuvassa.
 Usein lakkaan kynnet kahvikuviin.
Pähkäilen myös nauretaanko Disney mukikuville. 😉



Mitä te olette mieltä, onko blogin muuntautuminen pitkin matkaa vain normaalia blogin kehityskulkua vai voiko se olla myös askel siihen, että on kadottamassa aitoutensa. (Huom. kirjoitan vain ja ainoastaan omasta blogistani nyt ja kipuilen oman blogini kasvuprosessin kanssa, kääk kuulostipa hienolta, kasvuprosessi:)

Mitä kauemmin blogia on pitänyt, sen suurempi merkitys blogilla on, sen rakkaampikin se on ja sen suurempi pelko on myös menettää tietynlaisia itse asetettuja mittareita ja arvoja joita on itselleen asettanut, saatikka lukijoita. 

Sitten toisaalta mietin, vain nainen voi olla näin umpihölmö, miettiä itsensä solmuun, kuin käärme joka syö itseään, kulkea ympyrää alusta loppuun ja takaisin. Miksi ei vain voisi olla ja kirjoittaa menemään?


Tästäkin kuvasta otin monta eri versiota, pakkomielle oli saada sohvalla olevan tyynyn kukkakirjailu näkymään kuvassa.



Jos jotain olen tähän ikään oppinut, vertailu muihin on suuri itselleen asettama ansa ja muiden matkiminen toinen sellainen. Minulle on ainakin hyvin tärkeää olla minä, hyvässä ja pahassa ja tehdä omaa juttua. Mihin tämä blogi muuttuu, en tiedä itsekään, mutta juuri nyt ei huvita tehdä asialle kyllä yhtään mitään. 

Jos joku ei ota vakavasti, niin mitä sitten, tunnen oman arvoni, niin minuna kuin blogin pitäjänä. Voi olla yrityksiä joiden kanssa todella mielellään tekisin yhteistyötä, mutta he katsovat, että nainen puhuu pissavaivoista, juu ei sovi heidän brändiin. Toisaalta on vain sekunti aikaa tehdä vaikutus, mutta tätä ajatellessa asiat muuttuvat jo kovin vaikeiksi ja laskemoiviksi mielessäni…


Tässä kuvassa mukiin sovitetut lakatut kynnet.
Tämän kuvan kaappasi myös toinen instakäyttäjä
 ja kun huomautin asiasta, väitti omakseen!


Helpointa on vain jatkaa omana itsenään, mutta en väitä etteikö se onnistuisi hieman tyylikkäämmässäkin blogiympäristössä. Pääsinkö puusta pidemmälle, no ei hajuakaan eli jatketaan pyörittelyä.

Mutta sen voin kertoa aikani pyöriteltyäni, että mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin muiden ja itsensä miellyttämisen ristiriita veteen piirrettynä viivana, kun omaa ääntä ei enää kuule, sieltä ainakin pitää pyrkiä pois. 


Voin yrittää parasta iän tuomista rypyistä huolimatta.

Tai voin näyttää pahintani, sillä yhden asian juuri oivalsin, minun blogihan tämä on. 



Voisin puntaroita tätä asiaa vaikka kuinka pitkään, mutta toivottavasti voidaan jatkaa juttua kommenttilaatikossa, sana on vapaa! Yksi asia vielä, tämän kaiken pyörittelynhän voi rinnastaa blogin ulkopuolellekin ihan minuuteen. Joten anti palaa vaan, mitä ikinä mieleen tulee. 

Ihanaa perjantaita kaikille!



111 thoughts on “Tyylikäs vai rouhea blogi, kumpi on uskottavampi vai molemmat?”

  • En tiedä mihin päädyt, mutta minä tykkään sun blogista just tälläsenään. Jos päädyt uuteen tyyliin, en siltin sen vuoksi lopeta tämän blogin lukemista 🙂
    Kaikkea ihanaa sinne pähkäilyjen lomaan <3

    • Kiitos ihanuus ja ainakin laiskuus on suurin este muodonmuutokselle ja siksi mietin onko kaikki tämä pähkäily itsepetosta ja vain puolustusta juurikin laiskuudelle. 🙂

      Ihana sinä ja kiitos ja kivaa viikonloppua <3

  • Hyviä pohdintoja ja varmasti jokainen bloggaaja miettii samoja juttuja!! Musta millään muulla ei oo väliä, kunhan itse tykkää omasta blogistaan ja siitä mitä sinne suoltaa <3 <3

    • Kai sitä olisi sitten "tyhjä", jos ei mitään pohdiskelisi. Mutta kun sinä nuo sanat noin fiksusti esität, koen jopa oloni tyhmäksi, kun ihan liikoja pohdin. Nimittäin aah miten yksinkertaista ja selkeää, sillä niinhän se juuri on.

      Kiitos valaistumisen tiellä ollaan.

      Muiskuja perjantaille. <3

    • Aika hyvin kiteytetty Beauty Of Life -bloggaajan kommentti. Tärkeintähän oikeasti on, että itse viihtyy ja tuntee olonsa hyväksi ja kotoisaksi omassa blogissaan. Mutta tottakai sitä tulee välillä mietittyä mitä muut tykkää ja ajattelee, ei sille voi mitään. Ja tottakai blogatessa täytyy huomioida myös lukijoita, koska kuka haluaa blogata vain itselleen, jos kukaan muu ei juttuja lue? Silti olisi tärkeintä säilyttää se oma persoona, eikä kadottaa itseään ja muuttua sellaiseksi, josta ei tunnista itseään. Vaikeita juttuja, tiedän, koska itse välillä pohdin samoja asioita. Ja kyllä, sorrun myös vertaamaan itseäni muihin, vaikka tiedän, että tärkeintä on tehdä sitä omaa juttuaan ja nauttia siitä. Mitäs jos vaan ollaan, eikä mietitä liikoja? Yritän samaa 😉 Tärkeintä on kuitenkin kehittyminen ihan itsensä vuoksi ja se, että itsellä on hyvä olla.

      PS. Nämä sun pohdintapostaukset on muuten ihania! Luen aina kaikki <3

      Haleja!!!

    • Joskus tuo oleminen on vaan helpommin sanottu kuin tehty, ihan hullua miten sitä asioita pyöritteleekin. Kummasti kuitenkin selkisi pää, kun kirjoitin kaiken ulos.

      Väkisin tulee ajoittain huomaamatta verrattua, mutta sitten taas ruotuun. Yritetään ihana Mia ja kiitos kauniista sanoista. <3

      Blogissasi näyttää ihanalta, yksi kuva sieltä vielä uupuu, sinun kauniit kasvot. <3

  • Täällä toinen laiskuri, joka ei viitsi virtaviivaistaa blogiaan. Jotain ehkä pitäisi tehdä, kun sivu on ollut samanlainen jo pari vuotta. Olen samaa mieltä, että kehitys ja muutos toisi intoa :). Mutta sitä minä en oikein ymmärrä, miksi niin moni uudistaa bloginsa samanlaiseksi "valkoiseksi" yksinkertaisella otsakkeella. "Samanlaisia" blogeja on paljon ja niitä voi olla jo vaikea tunnistaa erilleen.

    • Samaa mietin, mutta ehkä se on vaan uusi syksyinen banneri. Ona domain olisi kiva, mutta blogin nimi on pölkky ja siinä ääkkösiä, joten ei edes omana nimenä olisi kiva tai siisti.

      Totta tuokin, mutta on varmaan tämän hetken blogien kauneusihanne, osa kehitysprosessia. Ehkä myös osanen uskottavuutta joka vie eteenpäin tällä hetkellä, sillä niin suosittuja ovat.

      Marianna Norjasti kivasti kommentoikin, että Norjassa nämä eleettömät blogit ovat hiljakseen jäämässä muodista ja nyt värikkäämpää.

      Olisiko tämä sitten sitä blogimuotia? 😉

      Ihanaa viikonloppua <3

  • Voi ihana sinä. 🙂 <3 En tiedä kommentoinko ikinä mihinkään blogiin näin usein, tämä tyylisi on just täydellinen. Olen lakannut lukemasta jotain blogeja, jossa kerrotaan omaan makuuni liikaa, varsinkin sukulaisten ja ystävien asioita, rajan vetäminen on kyllä vaikeaa. Mutta vaikka oletkin täällä avoin, niin mielestäni juuri oikealla tavalla omista asioista, etkä liikaa esim. sukulaisten tai ystävien. Itse ainakin tykkään lukea hyvin erilaisia blogeja, niitä viilattuja ja sitten vähän elämänmakuisempia. Eihän kaikkia voi kiinnostaa valokuvaaminen niin paljon, että kaikki kuvat olisivat teknistä ilotulitusta, eikä tarvitsekkaan. Kuvissasi on kuitenkin aina joku kiva juju, niitä on kiva katsella. Kehityksestä tykkään kyllä ja olen ainakin itselleni ankara sen suhteen, välillä liiankin. 😀 Gossip girl on ihan paras. Hihii tuo alin kuva.<3 Ihanaa viikonloppua! <3

    • Juu mielestäni ei ole omassa blogissa sopivaa kirjoittaa liikaa muiden elämästä, ellei sitten ole lupaa. Miestäni ja lapsia sivuan, mutta aika pitkälle omien tunteiden kautta, liikoja heistä paljastamatta.

      Kaikenlaista ollut tänä keväänä, jotka täyttäneet läheisten mielen ja siten myös oman. Silloin on kyllä haastavaa blogiin sielua puhaltaa kun ajatukset ovat muualla. Siksi tämä onkin välillä taiteilua.

      Kiitos kauniista sanoista ihana Outi ja Gossip girl on kyllä viheliäisen koukuttavan mehukas. 😉

      Kivaa viikonloppua <3

  • Muutamia blogeja seuraan ja osa on sellasia viimesen päälle viilattuja.
    Sitten on tämä ihana sun blogi. Osaat valita sanasi just oikealla tavalla. Kuvat ovat mun mielestä hyvin otettuja. Kaikesta voit kertoa suoraan ja monesti olen hihitellyt sattumuksillesi.
    Toivon, ettet ainakaan kovin paljon uudista blogiasi.

    • Voi, että miten kauniisti sanot, olem kovin otettu kiitos. Tyyli ei muutu ja kauhea meikitön naama ei katoa mihinkään. 😉

      Lähinnä mietin blogin ulkoasua, omalla kohdalla olisi kiva koku piirretty banneri joka kuvaisi minua. Mutta näillä mennään ja haluan, että ihmisillä on olo, että tulevat tuttuun paikkaan joka on minun/blogin näköinen. Se ei muutu. 🙂 Olen myös vähän vasrarinnan kiiski eli en halua kulkea virran tai muodin mukana.

      Kun blogi on tärkeä, tulee sitten pyöriteltyä sen suhteen kaikenlaisia välillä.

      Kiitos ja aurinkoa viikonloppuun. <3

  • Tykkään, että blogi on tekijänsä näköinen. Menee tylsäksi, jos kaikki ovat samasta muotista, steriilejä, harmaavalkoisia. Jää sielu puuttumaan.

    • Totta ja tyylikkäät toki sopii ihmisille joilla on blogissa sellainen tyyli. Tänne se ei taitaisi sopia. Joku räuskyvä piirretty banneri olisi kiva.

      Ihanaa viikonloppua <3

  • Minen ainakaan halua sun tyylin muuttuvan, rakastan tätä menoa, mikä täällä on. <3 Muutos on hyvästä, jos se muutos lähtee itsestä. Tarkotan, että oma halu muuttua, ei paineiden tai sellaisten takia, vaan ihan oma, itsestä lähtösin oleva, ei pakottamana.

    Itehän koen mun blogien olevan vähä sellaisia kotikutoisia ja ei niin mahtavia. Mutta myös, että ne on mua. Haluan pitää ne itteni näkösinä. Muokkaan niitä jos siltä tuntuu. Tosin viime aikoina oon miettiny samoja, ku sinäki. Jotaki muutosta ehkä kaipaan. En vaan oo vielä tajunnu, että mikä se jokin on, ja onko se kuin tarpeellinen edes. 😀

    • Voi miten tutulta kuulostaa, muutos, mutta mikä?

      Juu tykkään, että persoona näkyy ja siinähän se vastaus onkin eli minullekin on tärkeintä blogin sielu, ei ulkonäkö. Ne tietyt ihmiset blogin takana, siksi esim.sinun blogissa vierailen. Jätät niin aitoja ja ihania kommentteja. Kiitos kovasti ja kuin myös. <3

  • Hyvän hyvan tae ei ole se millä kuvaa vaan se miten kuvaa. Itse en ikinä saa otettua kännykällä sellaisia kuvia kuin sinä, mulle taas se iso järkkäri on kasvanut käteen kiinni 😀 Sulla on selkeä blogipohja ja niin ihana tapa kirjoittaa <3 <3

    Omalla kohdalla blogin ulkonäköä olin suunnitellut jo pitemmän aikaa, kun omaan silmään se näytti sekamelskalta:D Toisaalta, itsekkin taidan olla vähän sellainen 😀 (nythän joku saattaa kauhistella sitä, että miten olen voinut päästää kukkapenkit sellaiseen kuntoon kun näkee ne kuvat 😀 )

    Ihanaa viikonloppua <3 <3

    • Voi kiitos kauniista sanoista ja niin kauniisti sanottu tuo "miten kuvaa". On mukavaa, että oma kädenjälki näkyy ja esim.tykkään väreistä.

      Niin kyllä viime kädessä vierailijat tulevat blogiin muun kuin itse blogin ulkoasun vuoksi.

      Ihanaa viikonloppua <3

  • Samanlaisia ajatuksia täälläkin pyöritellään päässä vähän väliä.
    Tykkään blogistasi ja ihanan hauskoista jutuistasi. Kiva, että joku kertoo suoraan miten asiat on eikä kaunistele. Niitä samanlaisia blogeja alkaa olla niin paljon, että välillä alkaa kyllästyttämään. Itsekin haluaisin että blogini on persoonallinen ja minun näköiseni. Mutta kuitenkin sitä seuraa millaisia blogeja muilla on ja iskee alemmuudentunne. Blogistani kyllä näkee että tykkään sisustella, valokuvata ja että olen eläinrakas.
    Aion jatkossakin lukea blogiasi, sillä osaat kirjoittaa niin osuvasti aiheesta kuin aiheesta 🙂

    • Sinullahan on ihana blogi. Ihania sisustusjuttuja ja koirulin kuvia. <3 Lämmin henki.

      Vertailu on kenties luomisen tuho, vertaillessa hämärtyy oma ääni. Siihen on tänä keväänä tullut paljon sorruttua, niin paljon, että tuli sitten kirjoitettua asiat ulos. Tämä kyllä selkeytti ja auttoi, juuri siihen, että minunhan blogi tämä on.

      Kiitos niin paljon ja jatka sinäkin vaan samaan tapaan, se on nimittäin ihana. <3

  • Pysy vain omana itsenäsi. Kaikkien ei tarvitse mennä saman kaavan mukaan. On kiva lukea blogiasi juuri tälläisena kuin se on. Aurinkoista viikonloppua ☀️

    • Juu siihen olen liian vastarannan kiiskikin, etten halua mennä virran mukana. 🙂 Ehkä muutos on vain uusi banneri.

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos kovasti <3

  • Oi ei, älä vaan muuta mitään. Tykkään lukea ihanaa, värikästä ja täynnä elämää olevaa blogiasi. Ihanaa kesää! t. Tuula

  • Etelä-Karjalassa on toinen laiskuri. Olen miettinyt uutta blogipohjaa, mutta…Ehkäpä se sisältö on kuitenkin tärkein.
    Sinulla on ihana blogi ja tarinasi ovat niin parhaita ja kuvat todella kauniita. Aurinkoista viikonloppua. <3

    • Kyllä sisältö ratkaisee ja kuin myös. Tämän päivän postauksesikin oli niin ihana, puhumattakaan huumaavista rapsuresepteistä. <3

      Ihanaa viikonloppua <3

  • Tiia, pääasia in se, että blogi näyttää sinulta ja se mitä kirjoitat on sinua. Koskaan ei pidä verrata itseään muihin ja pitää muistaa, että jos lähtee tekemään jotain mitä toinenkin tekee, se ei enää ole sinua. Aitous on kaikista tärkeintä ja se että tekee sydämellä. Millään muulla ei ole mitään välilä. Pus, pus.

    • Aitous ja sydän ja ettei matki muita. Vaikutteita voi aina imeä, niin varmaan koko maailma tekee, mutta oma ääni ei saa hiljetä. <3

      Kiitos viisauden ääni, saat aina näkemään kaiken selkeämmäksi. <3

  • Blogi joko muuttuu tai ei muutu. Ihan bloggaajan oman ajatuksen mukaan. Sitä paitsi hei, sähän olet tosi suosittu ja sulla on yhteistyökuvioita, niin kyllä se on merkki siitä että luotto blogiisi on kohdallaan. Tähän peukku :).
    Minä esim tykkään vaihtaa pohjaa välillä. Tai vain fontteja ja värejä. Mutta mun blogi onkin vaan… sellainen :).
    Nyt on selvästi trendikkäinä nuo tosi simppelit, puhdasfonttiset, täynnä valkoisuutta olevat blogit mutta mietipä, jos sinunkin blogisi olisi sellainen niin sehän olisi sitä samaa massaa. Enkä sano tätä negatiivisesti, onhan ne tyylikkäitä.
    Eli joo, olet höpsö, tee vain ihan just niin kuin itse tykkäät ja unohda nuo pohdinnat :).

    Ihanaa kesäpäivää <3

    • Niin hyvä on aina nähdä mitä on, eikä mitä ei ole. Mutta toisaalta kehityskin on hyvä, mutta ei kai sitä hamaan tappiinkaan voi kehittyä. Tai onko sitten enää sama tai tuleeko olla edes sama. Vaikeita asioita.

      Hyviä pointteja ja juuri se, kukin tekee mitä tykkää. Joillekin on myös ominaisempaa olla muodikas. Oma tyylini on ollut aina mitä on, joka asiassa, yksi asia mistä olen ollut varma. Mutta blogimaailma on hieman vielä vieraampi ns.tyylisuuntana, jos rinnastetaan sisustukseen ja vaatteisiin.

      Sinulla on ihanan tres chic tyyli, pientä mystiikkaa ja jotain ranskalaista. Tyylikästä ja samalla aitoa. <3

      Kivaa viikonloppua <3

  • Minulle bloggaaminen lähti valokuvauksesta ja edelleen tunnen meneväni kuvat edellä. Taidot ovat kehittyneet matkan varrella -melkoisesti kun vertaan alkuaikojen kuviin- ja kamerakin uusiutunut kaksi kertaa seitsemän vuoden aikana. Blogin ulkonäkö on lähinnä kuvien paranemisen mukana kehittynyt. Näen blogini myös omana kehityskertomuksena, sieltä kertailen itsekin mitä on vuosien varrella tapahtunut, mutta näen myös kehittymiseni kuvaajana ja ehkä vähän myös kirjoittajana. Siksi en tekisi kuten monet ovat tehneet, taitojen kehittyessä on avattu ihan uusi blogi.

    Kun blogissa on aika paljon ruokakuvia, on aika moni niistä vähän lavastettujakin, mielestäni visuaalisuus on kuitenkin suuri osa ruokakuvaa (ruoka toki on oikeaa ruokaa, tehty ensisijaisesti syötäväksi ja siinä sivussa kuvattavaksi). Pohja on vaihtunut matkan varrella useamman kerran, lähinnä yksinkertaistuen, mutta ihan koko ajan en ole sitä ollut muuttamassa. Kaiken kaikkiaan nettisuvt ovat muuttuneet se seitsemän vuoden aikana kun olen blogannut, taitaa väistämättä seurata, että myös blogien ulkonäkö muuttuu ajan hengessä.

    Jokaisella on oma linjansa bloggailussaan ja hyvä niin. Itse en ihan kaikkea blogissa halua itsestäni paljastaa, jo ihan senkin takia, että aika moni asiakkaistani lukee blogiani. Yksi asiakas oli seurannut blogia jo jonkin aikaa ennen kuin laitoin kuvani sivupalkkiin ja vasta silloin hän tajusi blogin olevan minun. Hän sitten kertoi blogista (myönteisesti, onneksi) kollegoilleen ja parille minun kollegalleni toisista firmoista ja nykyisin aina välillä myös miesasiakkaat kyselevät jostain ohjeesta, joka on ollut blogissa.

    • Juu en häpeile alkuaikojen postauksia ja näen myös kehityskulkuna. 🙂

      Totta tuo, että enemmän ruokablogeissa pakkokin kulkea kuvat edellä ja niitä tulee stailattua. Kuten täällä kuvien kohdalla tunnustinkin, niitä tulee stailattua vaikka en millään muotoa ole niin hyvä kuvaaja kuin sinä.

      Kukin myös tavallaan ja ehkä olisi hassua ruokablogissa kertoa paljon itsestään ellei se sitten olisi sellainen. Tarinoita ruokien kanssa. 🙂

      Rakastan ottamiasi kuvia, olen itse asiassa niistä aivan myyty. Minun silmääni ovat täydellisiä, niissä on väriä ja omaat täydellisen tyylitajun. <3

      Kivaa viikonloppua <3

  • Olen edellä kommentoijien kanssa täysin samaa mieltä. Meidän kuuluu pitää blogit sellaisina, mihin itse tykkäämme kirjoittaa ja joita selkeästi myös lukijat tykkäävät lukea. Mä olen pähkännyt tuota omaa domainia myös, mutta jotenkin en vaan saa aikaiseksi tehdä sitä, joten jatkan myös vanhaan malliin.
    Sun blogi on kaunis ja elämänmakuinen, juuri täydellinen sellaisena kuin se on!
    Ihanaa viikonloppua höpsö ystis!

  • Ääh, turha vertailla muihin, siitä ei oo mutään hyötyä, ellei se anna potkua persuuksiin. Ja tarkoitam tällä nyt itseäni. Ja hei, Sandra Hagelstaminkin blogi on blogspot-osoitessa! Mä ajattelen tosi hienoista blogeista niin, että jotkut ovat yksinkertaisesti ahkerampia kuin minä. Vaatisi aika monta tuntia opetella kuvaamaan raw-kuvia ja käsittelemään ne Photoshopissa. Ehkä joskus jaksan, joskus en.

    Aistin silti muutoksenhalua kirjoituksessasi…? Jos haluaa muuttaa blogin ulkonäköä, ei ne uskolliset lukijat mihinkään häviä.

    Mukavaa viikonloppua!

    • Ihana, suora, rehti Marjukka, kiitos <3 Tälläistä potkua peppuun tarvitsinkin. <3

      Hyvin totta myös tuo, ei vaan jaksa ja on niin paljon muutakin päällä, että menee asioiden arvottamiseksi.

      Ehkä tämä oli välttämätön blogikriisi. Kun blogista tukee tärkeä ja henkilökohtainen tukee kipuiltua senkin kanssa.

      Voi olla, että ainoa muutos on syksyn alussa syksyinen banneri. 🙂

      Kiitos ja aurinkoista viikonloppua <3

  • Oman domainin tai ulkoasun vaihto ei kyllä pinnallisuudesta viesti, lähinnä sitä että on menossa eteenpäin, haluaa kenties uudistua tai vaikka saada uutta virtaa & innostusta bloggaamiseen! Se on se sisältö, joka aika pitkälti ratkaisee, eikä varmaan aidot lukijat kaikkoa, vaikka olisi halunnut hieman uudistaa ilmettänsä. Eli eivät sulje pois toisiansa! Elämänmakuisuus ja aitous (nekin hyvin subjektiivisia käsitteitä) syntyvät sisällöstä, eivät ulkonäöstä…; ) Ja todellakin, sun blogi on sen vuoksi suosittu että puhut jokapäiväisistä asioista ja arkaluonteisistakin ongelmista, mitä kaikki eivät uskalla. Itsekin luen monenlaisia blogeja, myös niitä ns. täydellisiä, niistä katsotaan sitä pintaa ja kauniita kuvia, haetaan enemmän fiilismaailmaa! Tärkeintä että kuuntelee omaa sydäntänsä ja intuitiotansa, eikä liikaa ota paineita muualta. Olet hyvä juuri noin ja niin kauan kuin se itsestä siltä tuntuu.

    • Juu ei todellakaan pinnallisuudesta viesti, enkä sitä ajanut takaa. Kuten sanottu, koko kipuilu myös koskee vain omaa blogiani, kun tämä on niin rouhea, niin tunnistavatko ihmiset jos muuttaisin ulkoasua, vaikka paljonkin.

      Oma domain on tosi yes ja siihen lähtisin heti, se vaan, että blogini nimi on pölkky eli sisältää ääkkösiä ja väliviivan eli ei näyttäisi hyvältä siltikään.

      Totta juuri tuo, että kaikkia blogeja tarvitaan ja rakastan katsoa ns.täydellisiä blogeja. Ne ei yleensä kyllä ole valkoisia. Eli tämän ajan moderni muotitrendi ei ole vättämättä ainoa tyylikäs asia. Tyylikäs voi olla monella tavalla, kuten sinun blogi ja silti siellä on runsautta ja värejä. Pidän blogiasi tosi hienona.

      Kyllä ihminen tai jokin juju, jopa selittämätön ajaa muiden blogiin, monesti jopa ihmisen energia, valovoima ja siinä ei ole täydellisyys ratkaisevaa. <3

      Näillä mennään ja kun olen valmis, niin sitten hiljakseen muutoksia, mutta onan näköisiä. <3

      Kivaa viikkistä. <3

  • Tykkään kuule Tiia Sun blogista juuri sellaisena kun se on ☺ Tosiasiat kerrot kaunistelematta ja kauniisti ♥ Pidä vain blogisi sellaisena, kun sen itse haluat, silloinhan se on juuri Sinun näköinen ♫
    Kun avasin oman blogini, en sen kummemmin ajatellut edes ulkoasua, vaan sen mikä siihen ensin lävähti, siihen….. ja se onkin sitten sen näköönen, eikä sitä joku ehkä arvosta, oonpa senkin tullut havaattemahan ☺

    Ihanaa tätä perjantaiehtoopäivää Sinulle Tiia ~♥~♫~♥~

    • Tuo arvottaminen on sielutonta ja tyhjää. Määritellä ihmisiä jonkun yhden asian perusteella. Blogisi on ihana ja siellä huokuu sinä, joka saat aina hymyn huulille. <3

      Aurinkoa viikonloppuusi ihanuus <3

  • Sisi sä oot Tiia niin ihana <3 Mä tykkään sun blogistasi, juuri tälläisenä. Viihdyn ja suorastaan janoan aina takaisin tänne. Minä olen enennkin sanonut, että blogisi on niin aito ja helposti lähestyttävä.

    Itse vaihdoin oman blogini ulkoasua, muutamaan otteseen, sielä oli aina joku mikä mnua häiritsi, en tiedä mistä se johtui. Todennäköisesti, kun olen Neitsyt horoskoopiltani 😀
    Mutta siis, nyt se alkaa olla aika lähelle sitä mitä halua, ei ihan vielä kuitenkaan. Mutta minulle tuo pieni muutos blogiinni, toi kuitenkin pientä lisävirtaa tähän bloggaamiseen.

    Ihanaa loppuviikkoa Tiia <3

    • Sinun blogissa näyttääkin ihanalta ja joka sana kuin myös. Olet supertyyppi <3

      Juu tuo uuden potkun saaminen, se on virkistävää. 🙂

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista, kyllä lämmittää ja aivan ihanaa viikonloppua. <3

  • Niinkuin ollaan todettu jossain vaiheessa näissä blogikeskusteluissa, se aitous on tärkeintä. Minusta sinä olet tyylikäs nainen, joten kyllä sulle sopii tyylikkäät puitteet (enkä siis tarkoita että tämä nykyinen blogin ulkoasu olisi epätyylikäs) Tyylikäs voi olla persoonallisella tavalla.

    Itsellä tällaisiin ongelmiin auttaa usein aika. Jätän päätöstä vaativan asian alitajuntaan hautumaan niin keksin ratkaisun jossain vaiheessa. Toisaalta joskus tarvitsee ulkopuolisen näkökulmaa viemään omaa ajatusta eteenpäin. Ehkä voisin tiivistää ajatukseni näin: kuulostele omaa mieltäsi ja jos koet että sinun on bloggaajana aika mennä eteenpäin, niin sitten alat toimia sen eteen. Olikohan sekavaa ajatuksenvirtaa…��

    • Niin samaan kaikki kommentit luettuani olen oivaltanut, ettei tyylikkyys ole vain yksi asia tai yksi tyyli. Ja nyt en sitten tarkoita, että omani on tyylikäs. 😉

      Aika auttaa aina ja nyt auttoi todella paljon kuunnella taas omaa sydäntä, kun kirjoitin ajatukseni ulos. Monesti jätän asiat myös hautumaan, ajan kautta asiat näyttävät kirkkaammilta tai ovat jopa menettäneet merkityksensä.

      Ei ollut sekavaa lainkaan. Kiitos kovasti ihanuus ja aurinkoista viikonloppua. <3

  • Mielestäni sinun blogisi on juuri sinun näköisesi ja minä ainakin tykkään lukea sitä tällaisenaan :). Pienet rosoisuudet tekevät mielestäni blogeista parempia, koska blogimaailma on ehkä liikaakin jo täyttynyt täydellisyyden tavoittelulla. Olen jopa huomannut, että olen tyystin lopettanut suomalaisten "tunnetuimpien" blogien lukemisen, koska ne ovat aivan liian samanlaisia. Harvemmissa isoissa blogeissa ei oikein mistään näe sitä itse kirjoittajaa – kaikki on samaa pullaa.
    Minäkö keski-ikäinen on täydellinen tämmöisenään! 🙂

    • Ehkä mainitsemasi blogit ovat lähteneet muodin mukaan tai luovat muotia. Jännää on, että ihmustyyleissäkin näkee toistensa klooneja, joskus se voi olla jopa epävarmuutta tai vaan halua olla paljastamatta omaa itseään.

      Vaikka olisi kuinka tyylikäs ja menestynyt blogi, niin oma persoona tulisi näkyä ja varmasti kaikkein menestyneimmät jotka pärjää vuodesta toiseen.

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista Laura ja aivan ihanaa viikonloppua sinulle. <3

  • Ihan samaa mieltä kuin esim. Laura tuossa yllä. Musta vaan jotkut blogit on "liian täydellisiä" ja "ammattimaisia" jolloin niissä menettää sen aidon yhteyden ainakin tällaiseen tavalliseen rosoiseen ihmisluontoon 😉
    Tosin minä en nykyään ehdi edes blogeja paljoa lueskellakkaan, hyvä kun ehdin jotain itse tuhertaa omaani.
    Sun blogisi oli niitä ensimmäisiä joita olen lähtenyt seuraamaan ja aina olen viihtynyt vaikka en jokaista postausta olekaan ehtinyt lukea.
    Jatka vain omaa ihanaa tyyliäsi <3

    • Ihana sinä ja kuin myös, blogisi on niin aito ja ainutlaatuinen. On hienoa, jos pystyy erottumaan, lahja. <3

      Luulen että kaikki alkoi kotikutoisuudesta ja ihmisen tavoite kehittyä vie väliaikaisesti ammattimaiseen tyyliin, kunnes sieltä onkin tarve muuntautua ja kehittyä taasen maanläheisempään suuntaan, kuten Marianna Norjan blogisuuntauksesta kertoo kommentissaan. Ehkä tämä kaikki on blogimuodin kulkua.

      Kiitos kovasti ja aivan ihanaa viikonlopoua. <3

  • Vaikka me ei ollakaan koskaan tavattu, niin uskallan väittää saaneeni blogisi kautta sinusta pirskahtelevan iloisen ja rönsyilevän kuvan:). Juuri sellaisena näen myös blogisi; iloisena kaikkine kommelluksineen. Pidän paljon blogin elämänmakuisesta tyylistä ja siihen sopivasta ulkonäöstä. Ja pakko sanoa, että oman blogini alkutaipaleella kävin vakoilemassa ihanaa banneriasi, taisipa oma ensimmäinen versioini ollakin vähän samaan suuntaan, kiitos ideasta! Mutta muutoskin voi olla hyvä, usein siitä saa itsekin tuulta purjeisiin :).

    • Kiitos niin paljon kauniista sanoistasi ja etenkin wau, jos bannerini ollut innoite, sellainen ei ole plumpsahtanut mieleen edes, ihanaa kuulla. <3

      Hih en tiedä olenko niin hauska, etenkään livenä, mutta osaan ainakin nauraa itselleni. 😉

      Oikein ihanaa viikonloppua ja kiitos <3

  • Mun mielestä blogista pitää tehdä itsensä näköinen 🙂 Tokihan sitä kehitystä bloggaajana (kuten kaikilla muillakin elämänalueilla..) tapahtuu ja se on vain luonnollista – kuten sekin, että nappaa niitä pieniä vinkkejä elämään ja bloggaamiseen myös muilta. Sun blogi on aivan ihanaa luettavaa <3

    • Ihan totta, kaikki ei todellakaan ole matkimista ja kaikki jututhan ihmiset tavallaan "oppii" toisilta. <3

      Kiitos Mira niin paljon ja aivan ihanaa viikonloppua <3

  • Voi Tiia:) Sinulla on juuri sellainen blogi, jonka olet itse tehnyt omanlaiseksi ja kuvat ovat juuri sellaisia, jotka ovat sinun ottamia ja sinunlaisia!Tämä on osa sinua ja ei sinun tarvitse muuttaa mitään, mikä ei tunnu omalta ja tarpeelliselta. Sinua varmasti seurataan, vaikka muuttaisitkin vaikka kuvia tai pohjaa, joten älä siitä huolta kanna. Kirjoittaminen on sinun blogillasi se juttu, joka ei kuitenkaan muuttuisi, eihän? Ei näitä ehkä kannata liikaa pohtia:) Itse olin jo niin kyllästynyt omaan blogipohjaani ja himoinnut pitkään wordpressin pohjaa ja kun sen tyylisen löysin bloggeriin sopivan, olin tohkeissani. Minulle se antoi iloa ja intoa, koska tykkään vaihtelusta, vaikka toteuttaminen vaati aina oman vaivansa.

    • Ei kirjoittaminen ei muuttuisi mihinkään. Jotenkin tuo Oikeasti aikuisen kommentti sai lampun sillä lailla syttymään, että jos sivuilla on mahdollisimman vähän muuta härpätystä, niin kuva ja teksti kenties pullahtavat vielä paremmi esille. Eli yksinkertainen voi tukea itse postauksen "kauneutta" vaan enemmän.

      Sinun blogissasi näyttää ihanalta ja hih taatusti olet "osasyy" paineisiin, pitäisikö minunkin. Toisaalta olen käynyt tätä henkistä veivausta pitkin kevättä, tuntuu että jotain olisi kiva muuttaa, raikastaa. 🙂

      Juurikin tuo uusi ilo ja into ovat hyviä kimmokkeita.

      Kiitos M ja ihanaa viikonloppua <3

  • Voi sinua hassua 😊. Minä olen roikkunut täällä lähes alusta asti (kai?) ja tykkään sun tavasta kirjoittaa ja näyttää elämääsi vähän joka suunnalta, kirjoitat kaikesta mahdollisesta, niistä pissavaivoistakin ja se on tämän sinun blogisi rikkaus ihan ehdottomasti! niin sanottuja täydellisiä blogeja on kiva katsella, mutta ei niitä ehkä kuitenkaan pidemmän päälle jaksa ja kommentoitua niihin tulee aika harvakseltaan…

    Jos sinusta tuntuu hyvätlä muuttaa blogia niin sitten teet sen, tulen mukana, uskon, että teet juuri niin kuin on hyvä ja tuntuu sinusta itsestä hyvältä!

    • Kyllä vaan olet, sinä ja sinun ihanat sydämelliset kommentit. <3 Juu ja ei raikastuksen tosiaan tarvitse edes olla totaalinen muodonmuutos, mutta täytyy myöntää, että juuri nyt en jaksa tehdä yhtään mitään! Ehkä syksyllä sitten, antaa tämän asian vielä hautua. <3

      Kiitos ihana, että olet täällä ja jaksat näitä jorinoita. Ihanaa viikonloppua sinulle. <3

  • Minä ihastuin sinun blogiisi just juuri tällaisena, ihanan aitona ja värikkäänä <3. Ja voi hitsi jos joku on ominut sinun oman ja omaottaman kuvan, ei ole todellista!!

    Olen itseasiassa miettinyt ihan samaa blogini suhteen, juuri niitä tyylikkyyden ja rosoisuuden pintoja, rajoja, rajapintoja ja miten jatkan blogiani… noh, päätin että ne ovat ne sydän, tunne ja tuuli jotka kertovat mihin aina mennään ja minne milloinkin huristellaan. Tosin minulla kun ei ole yhteistyökuvioita, niin on paljon helpompi laittaa kaikenlaista ajatusta blogiin miettimättä yhteistyötahoja. Minulle ainakin enemmän antaa ja luo luottamusta blogissa aitous pissivaivoineen ja kommelluksineeen kuin se että "kyllä se tämä elämä vaan on niin hohdokasta ja hehkeää ja miten se Ridge Forresterikin vai oliko se Eerikki kävi taas niin uppeesti kylässä ja shamppanjalla -meno." 🙂

    Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua ihana Tiia <3

    • Omi kolme kuvaa ja taisivat olla aika nuoria, mutta hyvin kipakasti vastasivat ja vielä ilkeästi, että olen vähän niin kuin ääliö, että kuvat ovat heidän. Laitoin heidät estoon…

      Juuri tuo rajapinta, miten hienosti kirjoitat, missä menee raja, jossa kadottaa itsensä. Kun esim. käsittelee kuvaa, joskus käsittely menee yli ja katoaa jo kuvan kauneus, olisi ollut parempi vähällä käsittelyllä eli tälläisiä pyörittelen.

      Tykkään seurata yhtä erittäin hohdokasta blogia Rosie Londoner, siinä blogissa kaikki on täydellistä ja Rosiella on kilometrin pituiset sääret. Hän ei ole mikään meikattu nainen vaan luonnollisen kaunis, mutta niitä kuvia on ilo katsoa ja niissä on väriä. Valkoisuus ei vaan sytytä. Mutta on paljon ihmisiä, jotka taasen rakastavat valkoista eli jotain kaikille.

      Kiitos niin paljo kauniista sanoista Soili, aivan ihana olet ja olen otettu. <3

  • Olen tykännyt blogistasi juuri siksi, että se on niin aito. Voit kertoa pissakarkailuista tai partakarvoista, jos siltä tuntuu. Toisaalta taas sinulla on ihastuttavia kosmetiikkajuttuja. En kyllä lähtisi muuttamaan blogiasi mihinkään suuntaan. Tämä on hieno näinkin.

    Aika härskiä muuten tuo Insta-kuvavarkaus. Huh huh.

    Ihanaa viikonloppua<3

    • Ihanaa kuulla ja en missään nimessä muuta jorinoitani tai kuvia postauksessa, lähinnä mietin tätä blogin visuaalista ilmettä. Hih kiitos niin paljon kauniista sanoista.

      Juu kolme kuvaa kaappasivat ja taisivat olla ala-ikäisiä, tosi ilkeästi vastasivat, että kuvat heidän, kun asiasta huomautin. Laitoi heidät estoon.

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos kovastsi Mannilainen <3

  • Minulle blogin "ulkonäkö" ei merkitse mitään. Jos blogin sisältö miellyttää ja teksti on luettavassa muodossa ja väliin ei hypähdä mainoksia, niin hyvä. Sinun blogissasi kaikki on ollut kohdallaan. Kiitos mukavista lukuhetkistä.

    • Leena kiitos niin paljon, olipa kauniisti sanottu. Juu hyppivät mainokset eivät ole omaankaan mieleen, mutta niihin en olekaan enää juuri yhdessäkään blogissa törmännyt. Täytyy olla lukurauha. <3

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos kovasti kauniista sanoista. <3

  • Voi Tiia sinua ikuista ja ihanaa pähkäilijää! =D
    Teet niin tai näin, tai olet tekemättä, niin tärkeintä on että se tuntuu sinusta itsestäsi hyvältä. Olet ihanan aito ja tykkään todella paljon kirjoitustyylistäsi ja kuvistasi, eli siis sinusta, sillä tämä blogi on yhtä kuin sinä ♥
    Aito, persoonallinen ja elämänmakuinen, sopivasti rönsyilevä ja vaikka mitä muuta kaunista ja ihanaa on tämä blogisi, ihan niinkuin sinäkin ♥
    Jatka siis millä tyylillä tahansa, kunhan se on sinun omasi 😉
    Ihanaa viikonloppua sinulle Tiia ♥

    • Hih, tulipas monta ihana-sanaa taas tähänkin kommenttiin, sori, vaan minkäs teet? Ja sanon sulle taas, vaikka oon muistaakseni ennenkin tän sanonut eli Chisua lainaten: "Hei beibi sä oot vaan niin ihanaaaa" =D

    • Mutku ihana on niin ihanaa! <3 Kiitos niin paljon kauniista sanoista, minähän menin aivan sydän käppyrälle onnesta täällä. <3 Juu juuri sen haluan säilyttää, että kaikessa huokuu se ruohonjuuritason minä ja sen pelkään kadottavani, jos liikaa viilaan.

      Joskushan on oman elämän huolia, joita ei voi blogissa paljastaa ja sitten on vaikeampi pykistää tekstiä ja olla aito. Sitten iskee pelko, kun se kirjoittaminen on sellaista ajatuksella sensuroitua, että huomaako sen. Ihan parasta on kirjoittaa ilman käsivaihdetta, jalka kaasulla mitä mieleen pälkähtää .
      Kiitos niin paljon ja sinä olet sykähdyttävän ihana ihminen, sanot aina sillä lailla painavaa sanaa, merkityksellistä, osaat asettaa sanat kovin kauniisti.

      Aurinkoa viikonloppuusi Ansku ja kaikkea hyvää. <3

  • Aidot bloggaajat, kuten sun blogi on yksi suosikeistani. En jaksa sellaista kulissibloggaajia, joilla elämä on vain hyvin, koska sitä se ei aina todellakaan ole. Sopivaa rosoisuutta ja lukijat voivat samaistua 🙂

    • Tykkään molemmista, mutta montaa kulissia en jaksa ja sen kulissiblogin täytyy olla erinomainen, jotta sitä on suorastaan kateudelta kaunista katsella. 🙂 Rosie Londoner brittibloggaaja on minulle sellainen, hänen kuvat vaan on autuutta ja hänellähän on oma kuvaaja. 😉

      Mutta sitten rosoisuus, olen kyllä kuullut, että aitous voi koukuttaa, sillä aitoutta on vähemmän esillä. Mutta rajakin on hyvä vetää, ihan kaikkea ei toki lukijatkaan halua kuulla, eli hyvän maun rajoilla.

      Sinun blogisi on ihana ja todella syvällinen. <3

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos niin paljon kauniista sanoista. En edes arvannut, että sellaisia tulee, kun tämä aiheen postasin, lähinnä kierin ja kipuilin omissa tuskissa blogin suhteen, että tarviiko tehdä jotain vai teenkö mitään. 🙂

  • Mitä ikinä päätätkään tedhä, kuuntele sydäntäsi 🙂 Mä ainakin pysyn matkassa mukana <3! Ja kääk, kuvavarkaus..ei kuulosta kivalta :O Miten asia paljastui?

    • Asia paljastui, kun hömelöt alkoivat seuraamaan tiliäni ja menin kurkkaamaan heidän ja bongasin sieltä kolme kuvaani. Taisi muutenkin miltei kaikki kuvat olla muilta kaapattuja. Asiasta kun huomautin sain aika kitkerän vastauksen, että kuvat todellakin heidän. Mutta nyt on alaikäiset kyseessä, mutta toki heidänkin on hyvä oppia ettei ihan mitä vaan voi tehdä.

      Kiitos ihana Salka ja joka sana takaisin <3 Ihanaa viikonloppua <3

  • Minä luen blogeja tarinoiden takia, joten siksi minulle ei ole väliä minimalistisen harmonisesta ulkoasusta tai 20 lähes identtisestä, mutta supertyylikkäästä kuvasta 🙂

    • Hirmu hyvin kiteytetty ja vielä lyhyesti ja ytimekkäästi. Ihan ama juttu, joten miksi omankaan blogin visuaalisella ilmeellä olisi niin väliä?

      Kiitos tästä ja aurinkoa viikonloppuun<3

  • Heh..toi postauksen loppuhuipennus oli kyllä mainio! Olen minäkin pyöritellyt moneen kertaan samoja asioita, vertaillut omaa blogia muihin ja sen semmoista. Vaan kyllä blogin pitää mieluummin olla omannäköinen. Minä tykkään väreistä, ja niitä sinun blogista ja bannerista löytyy. Onhan ne mustavalkoiset "blogin-nimi" -bannerit tyylikkäitä, mutta niin tylsiä! Kuvat on minulle useimmissa blogeissa tärkeimpiä kuin teksti mutta esim. sinulla on hauska teksti jota jaksaa lukea ja sitä täydentävät kuvat.
    Ihanaa viikonloppua!

    • Kuvat ovat todella tärkeitä ja totta, harvemmin jaksaa lukea monen montaa blogia, joissa on paljon tekstiä. Tiedän, että sorrun aina liikaa kirjoittamiseen, en vaan osaa pitää tekstiäni lyhyenä. 😉

      Sama täällä, värit ovat minunkin juttu. Jotain valkoista blogia voin lukea, jos taas postauksen teksteissä on jujua ja kuvissa, jos taas kaikki on valkoista, niin blaah. Sitä paitsi moderni ja valkoinen look, ei ole ainoa tyylikkyyden tae ja joskus voi jopa olla persoonan puute ja siksi turvallinen. Kauheaa filosofointia, loppupeleissä henkilö blogin takana ratkiaisee.

      Sinulla on ihana blogi! <3 Ihanaa viikonloppua <3

  • Sinä itse ja edelläolevat kommentoijat osuvat oikeaan. Älä tee blogia muita miellyttääksesi vaan itseäsi. Jos ulkoasu kyllästyttää sinua, tee muutoksia mutta ei siksi että kaikki muutkin tekevät. Kun kirjoitat omannäköistä blogia aiheista, jotka ovat sinulle tärkeitä ja ajankohtaisia ja kun visuaalinen ilme miellyttää omaa silmääsi, kyllä ne lukijat ja yhteistyökumppanit seuraa perässä. Ihanaa viikonloppua!

    • Niin siihen olen aina tähdännyt, mutta joskus menee puurot ja vellit sekaisin ja tulee vaikka yritettyä liikaa, eli mietittyä tykätäänkö blogistani näin

      Viisaita sanoja, mutta sinun blogissa niitä onkin aina ja siksi se onkin niin ihana. <3

      Kivaa viikonloppua <3

  • Kiinnostava ja hyvä postaus, johon jokainen bloggaaja voi varmasti peilata itseään. Paras blogi on juuri bloggaajansa näköinen. Joillakin se voi olla minimalistisen tyylikäs, mutta usein silloin vaarana on tietynlainen tylsyys ja samanlaisuus niin monen muun kanssa. Toisilla taas mukana on enemmän rosoa ja usein blogi on tällöin kiinnostavampi. Sinun blogistasi pidän valtavasti juuri tällaisenaan. Jatka siis samaan malliin!

    Aurinkoista lauantaita! <3

    • Tuo Oikeasti aikuinen kirjoittaa hyvin, että joskus yksinkertaisemmassa ympäristössä teksti ja kuvat voivat saada paremman huomion, olivat ne sitten enemmän värikkäitä. Eli ehkä tässä mennään sinne äärilaitaan eli silloin kun kaikki on valkoista ja siihen en voisi ikinä lähteä, koska rakastan värejä. 🙂

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista ja aivan ihanaa viikonloppua <3

  • Kiinnostava postaus meitä kaikkia bloggaajia askarruttavasta asiasta.
    Täällä Norjassa kehitys menee nimenomaan siihen suuntaan, että liian siloitellut, valkoiset ja tyylipuhtaat blogit ovat menettämässä suosiotaan niiden "tylsyyden" vuoksi. Kallista, väritöntä, virheetöntä – täydellistä ja hienoa, mutta siis pitkän päälle tylsää.
    Rosoisemmat, elämänmakuiset blogit ovat ainakin täällä suuremmassa suosiossa juuri niiden aitouden vuoksi.

    Blogi muuttuu mielestäni pikkuhiljaa luonnollisestikin vähän. Kuvien laatu paranee kuvaamisharrastuksen myötä, kirjoittaminen sujuu luontevammin jne., mutta jokainen blogi on (ja sen pitääkin olla) itsensä näköinen!

    Minä pidän blogistasi juuri sellaisena kuin se on <3 Sinä kirjoitat mainiosti ja rehellisesti, kuvasi ovat täynnä elämää ja iloa ja täällä on aina kiva käydä.

    Hyvää heinäkuuta sinulle ihanainen <3

    • Olen tätä sinun kommenttia lainannut aika moneen vastaukseen, koska tämä on niin mielenkiintoinen. Jotekin valaistun, että kaikki on alkanut kotikutoisuudesta ja ihmisille on tullut halu kehittyä ja on tullut tunne, että simppeli look on tyylikästä. Sitä voisi varmaan kutsua blogien muotisuuntaukseksi.

      Mutta koska muotikin muuttuu ja te olette varmasti tässä kehityksessä edellä, eteerisyydestä palataan maanläheisempään, palaamatta kuitenkaan enää alkuaikojen rosoisuuteen. Näin tämän nyt analysoisin ja en kyllä olisi nähnyt valoa tässä asiassa ilman teidän kaikkien kommentteja.

      Eli täytyy käydä hieman "muilla mailla" löytääkseen todellisen itsensä. Eli tässä ollaan vasta matkan alussa.

      Kiitos niin paljon ihanasta kommentista ja viisaasta. Rakastan blogiasi, Norjan uskomattomia maisemia, teidän kotia ja täydellistä kotiasi, kaikki on omaan makuun ja samalla aitouttasi. Sinulla on aivan ihana blogi. <3
      Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle ihana Marianna <3

  • Pidän enemmän rouheista ja elämänmakuisista blogeista, kuten blogisi on. Mielestäni blogisi on myös tyylikäs. Saattaa olla jopa tyylikkäämpi kuin kliiniset alustalle tehdyt blogit, joissa esiintyy toistuvasti samankaltaiset kuvat (nyt en jatka enempää, etten vahingossa loukkaa ketään tuntematonta, mutta arvaat varmaan mitä tarkoitan). Minun toiveeni on, että jatkat kuten ennenkin.

    • Ninnu, no mutta kiitos ja oikein häkellyin. Mutta myös silmät aukesi eli juuri se, ettei tietty moderni look ole tae tyylikkyydestä vaan kaikki on katsojan silmässä. :)Tyylikkyyttä voi olla monenlaista, näkeehän sen kotien sisustuksessa ja vaatetuksessa, niin miksei blogeissakin.

      En ole koskaan ajatellut, että blogini olisi milliäkään tyylikäs, mutta tiedätkö tämän voimin saatan leijua hieman, haittaakse. <3

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos kovasti Ninnu. <3

  • Minusta sinun pitää tehdä blogisi kanssa – tekstien, ulkoasun ja kuvien – juuri siltä miltä sinusta itsestäsi tuntuu. Blogin täytyy olla kirjoittajansa näköinen. Uskon, että lukijat kyllä huomaavat sellaisen päälleliimatun imagon ja liian lavastetut kuvat. Oma tyyli kannattaa aina säilyttää mutta kuten elämässäkin mennään eteenpäin niin blogissakin voidaan kehittyä ja kasvaa. Ihminen, joka muuttaa bloginsa ulkoasua liian usein on mielestäni vähän hakoteillä sen kanssa mitä hän haluaa ja yrittää muutoksilla (siis usein tapahtuvilla) löytää sitä suuntaa itselleen. Mielestäni blogia voi kuitenkin kehittää ja tehdä niitä muutoksia pikkuhiljaa. Kun katselen omia bloggauksiani kolmen vuoden takaa ne on ihan yhtä rakkaita kuin silloin ne tehdessäsi mutta itse en ole enää sitä mieltä, että tekisin ne ihan samalla tavalla. Olen kehittynyt taidoissani ja myös tiedän ehkä tarkemmin miten kuvaan ja tai miten kirjoitan. Blogi voi olla hyvinkin rosoinen jos valitsee sen tien kulkea. Koska minulla kuten Lumollakin on lukijoita myös esim. oman työni kautta tulen jättämään tietyt aiheet ja asiat blogin ulkopuolelle.

    Jatka vain samaa malliin Tiia niin hyvin menee 🙂

    • No ihan justiinsa niin, mutta miten sitä joskus on itsensä kanssa niin hukassa ja katoaa jonnekin miellyttämisen halun suohon?

      Totta tuokin, että on luonnollista hiljakseen muuttua ja kehittyä, niinhän kehittyy luonnekin ja muuttuu muoti ja sisustuksen tuulet, miksei siten blogituulet.

      Sinun kommenttisi ovat aina niin viisaita ja lämpöä tulvillaan. Kiitos ihana Marjo niin paljon ja rakastan muuten värikkäitä runsaita kuviasi, värit on minulle elämä.

      Aurinkoa viikonloppuun <3

  • Minun makuuni ovat melkein kaiken näköiset blogit. Ihailen noita hillittyjä, kauniita ja yksinkertaisen ulkokuoren omaavia blogeja, mutta silloin pitää myös sisällön olla riittävän kiinnostava jotta niitä tulee seurattua. Elämän makuiset, pohtivat ja hauskat blogit saavat minut koukuttumaan lukijaksi asti. Kuitenkin niin, että vaikka sisältö olisi kuinka hyvä tekstiltään muuten, mutta vilisee kirjoitusvirheitä, niin ottaa sen verran paljon päähän lukea sitä, etten jaksa seurata sellaista blogia. Myös epäselvät, suhruiset ja liian isot kuvat saavat minut jättämään blogin lukemisen. Sinulla ei näitä huonouksia blogissasi ole ja siksi luenkin aina mielenkiinnolla mitä olet keksinyt kirjoittaa. Meikkipostauksiin en jaksa aina kommentoida, sorry <3

    • Ihan veit sanat suustani, kaikki käy, no kunhan ei meno liian steriiliä ja omalla kohdalla en ole niin kiinnostunut vaatteista. Jotenkin on niin oma tyyli jo muotoutunut, niin en hae blogeista vaateinspiraatiota, sen enempää kuin sisustus. Mutta enemmän sisustuksesta sitten tykkään katsella kuvia. Jos jollain on oikein hyvä maku pukeutumisessa, siis minun makuun hyvä maku ja tietynlaista persoonallisuutta, niin sitten jaksan katsella niitäkin.

      Tärkein on ehdottomasti ihminen blogin takana. <3

      Ei tarvitse kommentoida, ei kaikkea lukea, eikä kaikesta tykätä, mitenkään eivät kaikki aihealueet vaan voi puhutella kaikkia ja kaikki eivät vaan tykkää kosmetiikasta ja toiset taas tulevat blogiini vain niiden postausten takia. Joskus olisi kiva eriyttää blogit, mutta siihen en vaan ole riittävän iso nimi.

      Ihanaa viikonloppua ja kiitos kauniista sanoista <3

  • Sinun blogisi on mielestäni ihana ja tyylikäs ♥ Aito ja täynnä hyviä pohdintoja elämästä. Blogin pitää olla tekijänsä näköinen. En voisi kuvitella sinun blogiasi pelkistetyksi, valkoiseksi ja kliiniseksi, se ei olisi aitoa sinua.

    • Niin totta tuo ja en kyllä koskaan itse postauksia muuttaisi valkoisiksi tai kliinisiksi. Lähinnä puntaroin tuota itse blogi alustaa. Oikeasti aikuinen hyvin kommentoikin, että ehkei se alusta muuta kuitenkaan sitä blogia. Toisaalta jos kaikilla on samanlainen alusta… ääks taas se pyörittely alkaa.

      Kiitos niin paljon ja sinullahan on niin ihanat tubevideot ja ihana ääni. <3

      Kivaa viikonloppua Kati <3

  • Oi, joi! Tämä on tosi ajankohtainen aihe minullekin. Vaihdoinhan blogimallini juuri äskettäin yksikertaisen selkeäksi. Pohdinta ennen vaihtoa oli pitkä. Perustelin asiaa puolesta ja vastaan itselleni moneen kertaan.

    Mielenkiintoisia nuo ajatukset siitä, että yksinkertainen ja simppeli blogimalli olisi automaattisesti kylmän ja kliinisen blogin merkki. Toki niitäkin blogeja on, missä nuo kaksi asiaa näyttävät yhdistyvän. Mutta silti toivoisin, ettei automaattisesti blogi saisi kylmää leimaa otsaansa, jos malli on valkoinen, ja yksinkertainen (niinkun mulla nyt – hih!).

    Visuaalisena ihmisenä blogien kuvat puhuttelevat minua erityisesti. Vietän kuvien ääressä usein pitkiä aikoja katsellen ja miettien mitä kaikkea ne minussa herättävät.
    Jotta kuvat pääsisivät oikeuksiinsa, on kaikki ympärillä oleva "häriötekijä" eliminoitava. Että blogin tarjonta tulisi oikealla tavalla esiin. Että lukija voisi kaikessa rauhassa keskittyä blogin sisältöön. Siksi rauhallinen pohja on minusta mieleisin. Kuvien iso ja sama koko (leveys) täydentävät katselunautintoa.

    Sinun blogissa Tiia-hyvä tekstit ovat huippua. Kirjoitat sujuvasti, elämänmakuisesti, hauskasti. Kuvat täydentävät hyvin tekstejäsi. Kaikki on hyvin näinkin.

    Kuten täällä on jo kommenteissa todettu, blogista on tehtävä itselle mieleinen ja inspiroiva paikka. Silloin tuottaa sellaista sisältöä, mistä muutkin voivat pitää.
    Itseäni innostaa oman blogini uusi sisustus tosi paljon. Heti aamusta sitä on mentävä katsomaan, niin mieleinen se on 🙂 – hassu minä, tiedän.

    Pohdi kaikessa rauhassa. Anna hautua kunnolla nämä ajatuksesi. Lopulta tiedät kyllä mitä on tehtävä. Muutos, sehän syntyy juuri tuon kaltaisista ajatuksista, joita nyt mietit blogisi ulkoasun kanssa. Luulen minäkin, että olet ehkä kuitenkin jo muutoksen tiellä…

    Mihin sitten päädytkin, varmaa on ettei yksikään lukijoista sen takia häviä. Kuten todettu, sisältö ratkaisee ja se millaisena olemme sinut bloggaaja oppineet tuntemaan.

    Aurinkoisia kesäpäiviä Tiia-hyvä <3

    • Tämän kommenttisi kun tänään luin oikein lamppu syttyi ja olen sitten lainannut sanojasi moneen vastaukseen. Simppelimpi blogialusta voi tuoda kuvat ja teksti paremmin esille, vitsi vieköön tämä oli niin hyvä oivallus. Jos blogin laidat on täynnä vilskettä ja vilinää ja ärsykettä, niin voi häiritä lukukokemusta. Juuri jotain tälläistä olen alitajunnassani ajanut takaa, mutta itseä osaamatta kohdistaa mitä oikein ajan takaa ja kipuilen.

      Mutta jaksanko nyt muuntautua, en jaksa, en vielä. Mutta kaikki tämä pohdintahan on varmaan viitoitusta johonkin.

      Olet niin oikeassa, muutos syntyy hiljakseen ja yhtäkkiä voi herätä, että nyt olen valmis ja asioita alkaa tapahtumaan.

      Kiitos sinä ihana viisas nainen, jolla on niin kaunis ja syvällinen ja aito blogi. Olet ihana!

      Teille aurinkoa ja kaikkea hyvää. <3

  • Älä vertaa äläkä epäile M.O.T. Sinun blogi on sinun näköinen, kuvat ja tekstit huippualaatua, ja tuote-esittelytkin siinä sivussa myös laadukkaasti kirjoitetut. Pidän nykyisin valkoisesta rauhallisesta pohjasta. Ja sitähän tämä sinunkin on.
    Tsemppiä silti, jos mietit vahteluja, mutta pakko se ei ole. Sillä blogin ulkonäkö on jo bloggaajan tavaramerkki.
    Mukavaa viikonloppua.

    • Kiteytit asian jota peräänkuulutin, ettei vaan oma minuus katoa, blogin oma ääni ja sielu. Siksi en ole rohjennut tehdä yhtään mitään, muuta kuin muuttaa yläbanneria vuodenaikojen mukaan ja hyvinkin seuraava muutos on juurikin syksyinen banneri.

      Sinulla on niin hienot kuvat ja niihin aina blogissasi keskityn, niiden takana on aina oivallus ja kekseliäisyys, mietin aina niitä kun tulen blogiisi, joten ehkä tulisi miettiä juuri sitä, että se blogin henkilö ja ne postaukset ratkaisee kaiken.

      Kiitos niin paljon Orvokki ja aivan ihanaa viikonloppua sinulle. <3

  • Oma blogini on niin kotitekoinen. Itse sen aikanaan tein ja neunojakin yritin kysellä, mutta en löytänyt oikeita henkilöitä. Blogi on muuttunut hyvin vähän, no sisältö on alkanut rönsyillä. Korttiboginahan tuo alkoi ja uutta en tehnyt, vaikka sisältöä on tullut lisää. Mulla ei ole yhteistyökumppaneita eli sama kai sitten. Onpa ainakin oma näköinen, yhtä maalainen kuin itsekin.Uuudistamis tarvetta olisi kuten itsessäkin, mutta en vaan jaksa. Kaksi vanhaa minä ja blogi ja jokainenhan lukee ihan vapaaehtoisesti.
    Sun blogi on niin eläväinen, että sitä jaksaa seurata ja lukea. Paljon on jäänyt blogeja matkan varrella, kun sisältö alkaa toistaa itseää ja ei vaan jaksa enää kiinnostaa.
    Toisekseen vaihtelu virkistää. Mielenkiinnolla odotan valintaasi sinne tai tänne, kunhan säilyt oma itsenäsi, oot best.

    • Marketta sinun blogisi on aito ja sydämellinen ja sarkastisella tavalla hauska, osaat nauraa itsellesi. Mielestäni on mukavaa katsella blogistasi kuvia, että mitä Marketta touhuaa ja puuhaa, minkälaista elämää vietät, koska olet persoonana niin mielenkiintoinen. Usko pois vaan, sinä olet best ja olet sydämellisyydellä ja hauskuudella saanut monet hymyt huulilleni, vain näillä asioilla on merkitystä.

      En kyllä aio jorinoitani muuttaa ja toivottavasti elämässä jatkossakin sattuu ja tapahtuu, että juttua riittää. Koska se mahdollisuus toki aina on, että jutut loppuu ja alkaa toistamaan itseni ja taatusti olen jo toistanutkin, kun en vaan muista. Hih, toivottavasti ei muutkaan.

      Kiitos ihanainen ihminen kauniista kommentista ja älä vähättele itseäsi tai blogiasi, se on ihana kuten sinä, ainutlaatuinen. <3

      Kivaa viikonloppua Marketta <3

  • Ihana Tiia! Mielenkiintoista pohdiskelua. Sinä olet kyllä niin ainutlaatuinen, että on blogipohjasi sitten millainen tahansa, niin sinä itsenäsi tulet sieltä esille. Minä luen sinua tekstiesi ja aiheittesi takia ja kuvasi ovat teksteillesi se onnistunut mauste.
    Täällä blogistaniassa monet ovat viime aikoina päivittäneet blogimallejaan. Se on kuin lumipalloefekti.
    Itsekin olen tuohon efektiin joutunut ja blogimalleja olen sillä silmällä katsonut. Ehkä mieleisimmän löytänytkin, mutta milloin sen toteutus tulee, en tiedä, täällä saarimökillä homma kun on liian hankalaa.
    Oli päätöksesi mikä tahansa, sinulla on valtava seuraajajoukko. Se kertoo, että osaat kirjoittaa kiinnostavista aiheista. Ja se on minun mielestäni se ykkösjuttu blogeissa.
    Aurinkoista viikonloppua!

    • Voi miten kauniisti ja hienosti kirjoitettu. Totta lumipalloefekti, "ainutlaatuinen", en nyt intä, tuon sanan voimalla jaksan koko sateisen viikon. Kiitos olet niin ihana ja sielukas ja blogisi upea. Merten ääni. <3

      Ihanaa päivää <3

  • Voi että Tiia 🙂 sinulla on niin kiva ja elämänmakuinen blogi – sitä on kiva seurata vaikkei aina niin kommentoikaan. Minä olen itse niin laiska – mutta tykkään kuvata ja sitä kautta pitää blogia – joskus vain joku ajatus – joten aika kalpeaa touhua sinun elämänmakuisen blogisi rinnalla 🙂 Mielestäni sinun rehellinen ja reilu meininki on ihailtavaa.

    • Ei niin mitään kalpeaa! Rakastan seurata teidän perhe-elämää ja lämpimän kauniisti sisustettua kotia. Kuvasi kertovat paljon eli sen, että teillä on ihana perhe. <3

      Kivaa viikkoa Anne ja kiitos niin paljon. <3

  • Minä tykkään kyllä sinun blogistasi ihan tällaisenaankin, mutta ymmärrän tuon muuttumisen kaipuunkin – sen keskellä itsekin painin. Olen jo ajat sitten lakannut vertaamasta blogiani muiden blogeihin, mutta pientä raikastusta omaan blogiini kaipailen. Kai se tärkeintä on, että blogin ulkonäkö on sinun itsesi näköinen – oli se sitten vanha tai uusi. Minusta tämä nykyinen sinulla on niin sinun oloisesi, että jos muutoksia teet tai teetät, toivon, että et ainakaan liian värittömäksi tai steriiliksi anna mennä;)
    Loppupeleissä sen mitä blogeja luen, ratkaisee sisältö – mutta pakko on myös myöntää, että aika monta liian stailattua mustavalkoista blogia jää vain vilkaisulle.
    Kun olet vain oma ihana itsesi, ei ole mitään hätää – teit sitten mitä tahansa <3

    • Nämä kipuilut kuuluvat varmasti normaaliin kehitykseen, joka on ihmisille ominaista kaikilla elämän osa-alueille.

      Haluan ehdottomasti säilyttää värikkään bannerin eli sitä en muuta, enkä myöskään postausten tyyliä tai kuvia. Omalla linjalla jatketaan. Ehkö jokin raikastaminen kytee täälläkin.

      Kiitos ihanainen lady jällern kerran viisaista ja lämpimistä sanoista ja aivan ihanaa viikkoa. <3

  • Luin tämän tekstisi heti sen ilmestyttyä, mutten saanut aikaiseksi puhelimella kommentoitua. Havahduin, että monien näiden ajatusten kanssa olen tainnut täällä vaivihkaa taistella itsekin, sillä mulla on nyt tullut juuri reilun viikon mittainen tahaton blogitauko. Juurikin tuo itsensä ja muiden miellyttämisen raja sekä oman näköisen ja matkimisen raja ovat tuottaneet itsellenikin jonkinmoista tuskaa viime aikoina.

    Ja sitten on tuo kuvapuoli. Niin monessa blogissa halutaan koko ajan kehittyä ja kehittyä valokuvaajana, mikä on tietty okei, mutta kun se jossain kohtaa menee vähän yli.

    Mutta pysy sinä Tiia juuri omanlaisenasi, sillä näin on juuri hyvä. Kyllähän se näkee näistä hurjista kommenttimääristäkin. Jos jotain muutosta haluat, teet sen sitten, kun siltä tuntuu ja sen verran kuin tuntuu hyvältä.

    Ihanaa uutta viikkoa <3

    • Hyvin kuvailet tuota miellyttämisen ja oman äänen viidakkoa. Joskus sinne voi kadota ja itseään täytyy oikein herätellä.

      Totta tuo ylikehittyminen myös, missä menee kliinisyyden ja oman sormenjäljen raja kuvissa. Eli, että on oma jälki ja persoona. Jos liikaa yrittää vaikka matkia muita, niin se voi kadota. Vaikutteita tulee imettyä väkisinkin

      Tämä aihe selvästi kosketti monia teitä ja monet miettivät samoja asioita. Varmaan normaalia blogimaailman kehittymistä.

      Ihanaa uutta viikkoa Tuija <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud