Pari päivää on ollut taas sushi mielessä, ääh valehtelen, koko ajan on ollut siis sushi mielessä. Tänään oli tarkoitus mennä sushille, mutta aikataulullisesti oli järkevämpää haukata pizzaa samassa rakennuksessa, jossa jo toistamiseen katsastin Bridgetin, no oikeasti Colinin. 😉
Siinä sitten pizzaa jyrsiessä tuli aika surullinen olo ja tunne, pizza vaan ei ole sushi. En vaan saanut pizzasta hyvän olon tunnetta otsaan asti, mieli ei laukannut pizzapalojen kukkakedoilla, vaan ajattelin joka haukulla sushia. Miten Wasabi ja Soija sulaisivat suuhun ja saisivat aikaan herkullisen hurmoksen.
Sekunnin omaisesti tosin välähti, että on se onni, että kyseessä on vaan pepperonipizza, eikä soijalla kyllästetty sushi, sillä hekumoinnista saa aina kärsiä karmaisevilla silmäpussukoilla, soija on keski-ikäiselle tai oikeastaan varhaisvanhukselle paha aine!
Oivalsin myös, että olen addikti, sushiaddikti ja tätä sushivaihetta on jatkunut väsyttävän kauan. Kun sushi vie naista, eikä nainen sushia, alkaa sushin syöminenkin tuntua jo työltä. Hieman sellaiselta, että joka paikassa tulee kartoittaa sushimestat, vähän kuten virtsavaivoihini vessat ja tuo vessojen kartoittaminen on ollut jo aika uuvuttavaa, siihen sitten sushipaikkojen kartturointi vielä päälle, uuh ja syvä huokaus.
On minulla monenlaisia vaiheita ollut, on ollut suolakurkkuvaihe, tummaleipä ja Hoo Koon Blöö vaihe, mutta ne oli ulkomailla, niitä ei vähän niin, kuin lasketa, koska ihmisen mieli ei ole vakaa silloin, kun räytyy koti-ikävästä.
Myöskin on vavisuttanut halvavaihe, Lidlin lakukypärä vaihe ja sitä onkin kestänyt jo vuoden! Lakukypärissä loistavaa on, että alhainen verenpaine on noussut normaaleihin lukemiin kohisten.
On myöskin ollut Pepsi Max vaihe ja jos mennään oikein koviin aineisiin, niin on ollut myös käsilaukkuvaihe, Disneymukivaihe ja Muumivaihe ja parasta aikaa himppasen taitaa olla hajuvesivaihe päällä.
Sushia olen viime aikoina syönyt niin paljon, että oikein hävettää! Hävettää mennä sushipaikkaankin jo, etteivät tuumi, taas tuo sushihullu tulee ja syö kaikki meidän sushit, siksi yritän hieman sushitella eri paikoissa sillä lailla ovelana. Nolottaa enää somettaa edes lounassusheista, koska sitten moni muukin saisi tietää, että olen ihan sairaan hulluna sushiin, niin hulluna, ettei se kenties ole enää ihan peruspersoonan normi-intohimoa ruokaan.
Miksi muuten sushi on paljon ”seksikkäämpi” kuvattava instaan, kuin pizza, ihan pimeetä. Pizzahan on tavallaan värikkäämpääkin, kun on se tomaattikastike. Jotain hifistelyn makua tässäkin, sushi on niin kuin somempaa, kun on sillä lailla pipertäen tehty ja kun kaikki eivät pidä sushista, niin sitä on sitten jotenkin cool syödä, hei olen sushinainen tyyliin. Tosin edelleen haarukoin ja veitsilöin sushit, jotta saan oikein jämäkän otteen suupalasta, eikä lennä tikkusilla olan yli. Kyllä maailma on outo paikka, yhtä outo kuin meikäläisen sushimaha.
Mikä on sinun addiktion lähde, sushi, pizza, limukka, suklaa, punaviini, lakritsi tai rohkenetko paljastaa kovemmat aineet, paitojen shoppailu, korut, kosmetiikka, kaikki käy, sillä meillä naisillahan on vähän lupa olla tälläisiä. 😉
Keskimäärin pysyy maailmassa sushitasapaino, kun en oo koskaan edes maistanut! Ja sillä lailla ovelana – mainio ilmaisu, niin tiiän tunteen…
Hih lupaan pitää sushitasapainoa yllä 😉
Juu ovelana on välillä pakko olla, koska on niin noloo!
<3
Sushi on ihanaa, mutta en ole kehittänyt siihen kuitenkaan addiktiota.
Yhdessä vaiheessa joimme aivan liian paljon Pepsi Maxia, kunnes yhteisestä päätöksestä vähensimme sen ostamista.
Huiviaddikitiota ei pysty myöskään salaamaan kun vaatekaapin avaa…
Pepsi Max on niin koukuttavaa. Huivit on kiva juttu, niillä pystyy muuttamaan asun, kuin asun.
<3
Huiveja ois vaikka muille jakaa… niin ja cola yrittää hiipiä salakavalasti takaisin mun elämääni!
Sulla on ihan samat, kuin Lumolla <3
Laitoit pizzakuvan Instaan. Arvaa lankesinko ja menin hakemaan pizzan kotiin? :'D Pizza on mun sushi.
Iiks mun syy! <3
Mulla on ollut useamman vuoden Coca-Cola Zero addiktio, mutta nyt yritän päästä siitä eroon (ja ihan kohtalaisesti oon pärjännyt). Ja jos lompsa olisi kunnossa, mulla olisi varmasti kenkä- ja laukkuaddiktio 😀
Ja Bridget oli niin loistava elokuva <3 Nauroin ihan katketakseni. Onneksi en ollut ainoa 😀
Cola on niin koukuttavaa! Käsilaukut <3
Bridget oli loistava, ihan mahtavaa, että tykkäsit. <3
Halvavaihe kuulosti ehdottomasti jännittävimmältä. 😀
Se vaihe on ollut päällä lapsesta asti 😉
Ainahan sitä jokin päähänpinttymä on, mutta onneksi se kohtuullista tahtia vaihtelee eikä jumiudu tiettyyn pitkäksi aikaa.. Kosmetiikankin saralla noita addiktoiksikin kutsuttavia tiloja on – pitää hamstrata hirmuinen määrä tuotteita mitä yksi ihminen ei ikinä kykene loppuun käyttämään o.O
Juu sama, mies ei ymmärtänyt, kun pyysin Rooman tuliaisina huulipunia. 😉
<3
No mikäpä muu kuin sushiaddiktio täälläkin, slurpsis! Tuu joku krt meidän alakertaan MAD-ravintolaan lounaalle, se on vähän kuin se Kaisiksen metriksen mesta, nammmm! Ja muistatko, oli The Unikko-vaihekin hehhh 😀
Mä tuun, otetaan se ensikerralla! Ai niin Unikko-vaihe, voi jösses, hihi. <3
Hesburgerin juustohamppari 💕 en kestä.. 😀
Hampparia on välillä pakko saada ja ihan koko ajan. 😉
<3
No nyt rupes tekemään mieli sushia. "Pahin" addiktio on varmaan se kahvi.
Taitaa se kahvi olla täälläkin, jos oikein ajattelee. 😉
<3
Lohi. Se on grillattu merilohi. Sitä söisin aina vain. Toinen addikti on suklaa, jonka olen nyt pitänyt 6 kuukautta kurissa, mutta sitten mun silmälääkäri sanoi, että 'Fazerin sininen hasselpähkinöillä kuuluu elämään!'Nyt niitä on sitten laitettu huomiselle ostoslistalle. Takuulla iho kärsii, mutta mieli tykkää.
Olen myös maustekurkkuholisti. Aivan totuus, että kun odotin, mies sai yölläkin lähteä hakemaan maustekurkkuja ellei niitä kotoa löytynyt. Vielä muutama vuosi sitten istuin kellarissa niitä salaa syömässä. Sitten tapahtui pahin; Mun ihana hammaslääkäri kysyi, että syönkö paljon jotain etikkaista…Se loppui siihen, sillä hampaiden kiillehän on säilytettävä!
Tämän suven ylimakea pahe on ollut Magnum Classic, josta pysyin tyystin erossa vuosia. Äitenpäivänä palasimme monen päivän reissulta ja menimme väärään kauppaan, jossa minun silmiini osuivat ihan ekana pakastealtaan Magnumit. Ostimme molemmille yhdet ja söimme ne heti autossa ja siitä se sitten repesi:) Nyt on pakastimessa enää yksi ja se loppuu tähän iltaan. Ei jäätelö, ei, mutta magnumit. Siirrymme tavalliseen vaniljajäätelöön, jonka nautimme omilla mansikoilla eli on melkein terveysruokaa kerran viikossa nautittuna.
Valkohomejuustot! Launatai-illan huuma tarkoittaa leffaa, valkohomejuustoa, rypäleitä ja punkkua. MUTTA: Meillä on nykyään joka toinen lauantai leffalla nykyään joku jälkkäri, eikä edes viiniä: Apua!, selvää hyytymistä.
Ihovoiteet! Olen niissä aika kova asiantuntija jo, sillä ostan tyttärellekin. Tiedän sekä kemikalion että apteekin parhaat tuotteet:)
Juu, että kyllä näitä riittää. Ja mitä sitten taas tulee laukkuihin, niin…
<3
Ooh Leena tuli nälkä! Ei voi olla parempaa, kuin vaniljajäde ja mansikat, mutta Magnumkin sulaa suussa!
Uuh samoja hyytymisen merkkejä täälläkin, viini uuvahduttaa, joten juon mieluiten limukkaa!
Laukut, ihan sama, kengät ei inspaa, mutta laukut oi voih.
Ihanaa päivää Leena ihanuus <3
Kuolaan aina noiden sun sushi-kuvien perään, joita instassa näkyy! Addiktion ja himotuksen kohteita riittää yllin kyllin: osa niistä on jonkin aikaa kestäviä ja menevät ohi (nyt esim. riisikakkuvaihe menossa), toiset (kuten suklaan addiktiot sekä mm. huivi-, kenkä- ja vaatehimotukset) pysyvät vuodesta toiseen. Olen myös erittäin addiktoinut huulipuniin ja -rasvoihin, niitä on oltava paljon ja saatavilla joka paikassa.
Ihan kuulostaa jetsulleen samalta, paitsi hih nuo riisikakkuset. 😉
On tää naisen elämä kummaa. <3
No en tiedä addiktio, mutta viettelevää seireenien kutsua kuulen taimikaupoista…ihania pikkuisia, harvinaisuuksia, uutuuksia, kestäviä, maatiaisia, tai siemenkauppojen nettisivut…ihanien pikkupussien helistely ja haaveilu kauniista (tämä alkaa vuoden ensimmäisenä päivänä, nukun siihen asti talviunta omalla päätöksellä), tai kukkasipulimaailma…nyt niin in kuin olla ja voi ja mietin kestänkö kevättä ilman mustia hyasintteja…vaikeaa puntarointia!
No ruoka ei sillain, no pitsa joskus…meni aika kauan kun en pitsaa saanut ja sitten käytiin Hangossa, maailman ihanin pitsa odotti siellä ja jaksoin syödä lehtevän ohuen pitsan kokonaan, ensi kertaa elämässäni, sitä ennen rakas ystävä, työkaveri antoi omasta eväspitsastaan mulle ensiapua, ihania ensiapuihmiset tuskassa…kaikilla on joku ihan totta! Yhdellä työkaverilla on avokkaat, siis korkkarit, niitä saattaa ola töissä yli 20 paria kaapissa ja lähes 200 paria kotona värikoodin mukaan hyllyssä odottamassa…emme siis taida olla ihan pahimmasta päästä!
Ja Tiia-ystäväni, eikös sushi ole terveellistä, ainakin terveellisempää kuin pitsa ja edullisempaa kuin korkkarit 😀
Ihan mahtavaa tuo kukkahulluus ja mustat hyasintit wau. Juu miksi pizzaa on vaikea syödä kokonaan. Mutta Rosson pizza on sellainen, joka aina menee kerralla.
Juu on, paitsi soija on niin suolaista, että aamulla on karmeat silmäpussit, mutta alhainen verenpaine tykkää. ;)naiseus on aika ihanaa "hulluutta, värikoodeineen kaikkineen. <3
Mulla on ollut elämässä vaikka mitä addiktiovaiheita ruuan ja muunkin kanssa. Himoitsemiani ruoka-aineita viime ajoilta on punajuuret. Keitän ison kattilallisen punajuuria kerralla ja syön niitä pieniksi pilkottuna halloumin tai fetajuuston kanssa. Voisin syödä niitä päivät pääksytysten, mutta yritän rajoittaa nykyisin vain viikonloppuihin ja jonkinlaiseen kohtuumäärän. Mulla on näitä outoja ruokahimoja ollut vaikka kuinka. Joulunaikaan voin syödä pelkkää lanttulaatikkoa ilman mitään rajoitteita;) Mistään muista jouluruuista en välitä. Voi, ihanaa joulu edessä.
Hedelmäkarkkivaihe oli pahin tuossa taannoin. Nousin yölläkin syömään, ja tietekin salaa. Tai oikeastaan etsin ukkelin karkkijemmoja. Olen käskenyt hänen visusti piilottamaan minulta kaikki karkit. Pahus, kun hän on nyt keksinyt sellaiset piilot, ettei vainuni enää niitä löydä. Ei siis syödä karkkia öisin.
Punajuuri fetan kanssa on ihan megahyvää! En ihmettele lainkaan tuota himotusta. 🙂
Ooh ihan sama, himon kohde menee öisinkin, mm. Svinhufvudin kakku. 🙂
Ihanaa olla nainen! <3
Itse en ole koskaan sushia uskaltautunut maistamaan, varmaan pitäisi, kun kaikki sushia niin kehuvat :).
Kannattaa, niiden taika piilee Wasabissa ja Soijassa, nam! <3
Sushi on sellainen "herkku", että ei kiitos mulle:) Maistuu niin puulta ja sitten pelkältä riisiltä! Sorry, en vain ymmärrä sushien perään:D
Mulla ei ole pahemmin addiktioita, mutta joo ehkä noi langat sit kuiteski:) Ruokainnostus välillä vaihtelee ja no, kahvia ilman en pärjää:D Mies kyllä sanos, että keksit, mut se syö ite aina yli puolet paketista ja toinen tyttäristä osan ja mulle jää pari.
Taika piilee Wasabin, Soijan ja sushin liitossa <3
Voi iiks, perhe syö kaikki keksit ja ajattelee, että sä syöt ne kaikki! Hih ihana <3
Lidlin mantelijäätelöpuikkopaketteja menny tasaseen alkukesästä asti. Paras tikkujäätelö minkä tiiän! Graavikalaa voisin syödä vaikka kuin, mutta hidastaa sen kalleus ylikäyttöä. 😀 Nyt riisikakut on aika pop, niitä puputan onnellisena.
Ne puikot on niin hyviä ja graavi! Oih kunpa addiktoituisinkin riisikakkusiin, ois kerrankin terveellistä. 😉
<3
NO mistä mä alottaisin, on addiktioa sokerikolasta ja tv-mix karkeista. Sitten ne pahimmat…puuterit, kajalkynät, huulipunat ja pahimpana, tuunattava puuesineet.
Voi nolous!
Hih ei mitään noloa, voisin itsekin tehdä kilometrin pituisen listan. 😉 <3
Sushi ei kyllä omiin addiktioihin lukeudu, mutta näin ulkosuomalaisena fazerin sininen häviää alta aikayksikön kun sellaista mun ulottuville osuu! Suomessa sen kanssa ei ole mitään addiktio ongelmia koska sitä on saatavilla jos sitä haluaa 😀 Sen lisäksi langat. Ja uudet kivat sukkapuikot. Kaikki kutomiseen liittyvä. Ja kyllä, se todellakin on hifistelyä ja välineurheilua parhaillaan! 😉
Fazun sininen on klassikko ja me kun asuimme Latviassa ja Ruotsissa, niin sitä sai molemmista maista. Himosin sitten HK:n lenkkiä ja Bebe-leivoksia. 😉
Neulominen on trendikästä, mutta ehdoton ikiklassikko sekin. <3
Sushista pidän joo, mutta eipä ole addiktiota siihen. Pahimmat addiktiot mulla on ollut jäätelöihin, yksi kesä meni Lidlin pähkinän kanssa, sitten oli Minetin pistaasin ja Ainojen vuoro ja vieläkin on lakritsijäätelö vaihe. Olen kuitenkin karsinut nautintakertoja rankalla kädellä. Täytelakut on ikuisuushimoni, keväällä koukutuin jukurttilakuihin. Ja juustonaksut, niidenkin väittely käy työstä. Taimien kanssa olen toivoton ja kerran tilasin varmaan sata siemenpussia, mutta siinä oli alkoholilla osuutta 😉
Lidlin pähkinät, nam ja etenkin ne suolaisen makeat. Päivän hymyn toi huulille "sata siemenpussia" ihan paras! Nettiin ei kannata mennä viinilasillisen jälkeen. 😉
<3
Olen kovin perso useiden ruokien perään, joista yksi on sushi. Keväisin iskee parsa-addiktio, jos kesän uutuusjäätelö on mieluinen niin siitä tulee heti addiktio. Savulohi, kanttarellikastike, kotona leivotut korvapuustit, kahvi, Kismet, Mozartin kuulat, omenahyveleivokset…
Hevimmällä osastolla on lomamatkat ja askartelutarvikkeet,
Minä olen yrittänyt pitäytyä sellaisessa, että max kerran viikossa sushia. Se sujuu hyvin, kun usein en ehdi työpaikkaruokalaa pidemmälle. Sen verran olen tullut kantalounassushtipaikassa syötyä, että kuvittilin jo henkilökuntaa ystävikseni 😉 Iloisesti yksi päivä moikkasin kauppakeskuksessa sitä niin tuttua tyttöä joka moikkasi takaisin. Kun seuraavalla kerralla moikkasin häntä, muistui mieleeni, että eihän me tunneta. Hän on sushiravintolan kassa 😀 😀
Herkut ja addiktiot on lukuisat täällä myös. Ihana tuo sushitarina ja voin samaistua, koska bongasin meidän sushipaikan kaverin omilla katukulmilla ja päällimmäinen tunne oli ilo. Hih sitä se sushi teettää. 😉
<3
Elämä taitaa olla yhtä vaihetta vaiheen perään syntymästä saakka. 🙂 Minulla on nyt ruoan suhteen sellainen vaihe, että lohta, pastaa ja perunaa tekee mieli ihan joka aterialla. Jollain tavalla uskon kyllä siihen, että keho tietää mitä se tarvitsee. Kuten minun kehoni kaipasi pitkään suklaata ja yhdet suklaaöverit vedettyäni, ei ole tehnyt mieli suklaaseen päin katsoakaan. 😀
Sushi on minulle melko vierasta. Syönyt olen, mutta niistä kerroista on vain jäänyt sellainen "ihan ok" -olo. Pitäisi ehkä tutustua vielä lisää. 🙂
Uskon kyllä, että keho tietää ja ehkä täällä päässä on suolan puute taustalla. 🙂
Ehkä nuo suklaaöverit oli hyvät, pääsit himotuksesta. 🙂
<3
Mulla ei kyllä hirveesti ole addiktioita ollut. Mutta ruisleipä on sellainen, millä voisin pelkästään elää. Jos vaan voisin sitä syödä. En voi, tulen todella kipeäksi siitä 🙁
Paha salmiakki-addiktio on ollut. Kesti varmaan 10-15 vuotta. Ainoa asia, mitä on ollut pakko lähteä erikseen ostamaan, jos ei himassa ole ollut.
Mulla oli muutaman vuoden minttuviina-addiktio. Mikäs sen parempaa, kuin rankan päivän jälkeen ottaa minttuviinaa jäiden kanssa. Tällä hetkellä on Leijona shot-tervapastillilikööri-addiktio. En ole kuitenkaan alkoholin suurkuluttaja. Mutta usein iltasin tekee mieli ottaa 1-2 annosta tuota. Toiset juo lasin viiniä, mie juon likööriä. Harmi vaan, että sitä on harvemmin kaapissa. Mutta tällä hetkellä on jopa lasissa. Tämä on niiiiiiiin hyvää 🙂
Ruisleipä on paha, täälläkin tulee vatsan väänteitä ym. Höh meitä. <3
Juu eikä alkoholi ole sen pahempi, kuin nämä muutkaan. Kohtuus kaikessa, se ratkaisee.
Dooley's ja Bailey's uppoaa täällä. 🙂
<3
Olet kyllä nyt niin asian ytimessä! Sushiaddiktio joko on tai ei ole. Mulla se on erityisen voimakas ja se UMAMI sen aiheuttaa…Samalla kyllä toinen himoittava juttu on pizza, ei kuitenkaan niin voimakas kuin sushi. Sallittaakoon kun en ole ikinä tainnut macdonaldseissa käydä…gourmet burgeri kelpaa, mutta ranskalaisiin en koske. Kiireisinä työvuosina aloitin aamut pepsi maxilla, olin koukussa, kun en silloin kahvia juonut. Nyt ei mene maxit alas, ainoastaan sokerillinen versio kerran pari vuodessa. Ilmojen kylmetessä on alkanut valtavasti himoitsemaan juustoja, oikein vahvaa gorgonzolaa ja sille todella laadukasta punaviiniä : ) Addiktiot siis vaihtelevat vähän vuodenajankin mukaan. Toivottavasti saat sitä sushia pian…:)
Sushi vaan niin on ja gorgonzola aah. <3
Pepsin ryystäminen loppui hampaiden valkaisuun oisko ollut vuonna 2008.
Olen aina inhonnut hamppareita, paitsi gourmet ja kotitekoisia, mutta kehitin Mc'Donaldsissa addiktion dipata ranskalaisia, joita vasta olenkin vihannut, valkosipulimajoneesiin ja ryystää mansikkapirtelöllä alas ja sen tilalle kampesi sushi!
Oon tänäänkin miettinyt sushia koko pvn, mutta pysynyt kovana, koska kotokin on (tylsää)ruokaa. 😉
<3
Just nyt ei oikein mikään ole 'pakkomielle', mutta aina ei ole ollut niin; Kuopusta odottaessa elin pelkästään porkkanoilla ja pepsi-maxilla! Vaikka poika on jo pian 13, ei porkkanat edelleenkään ole herkkulistala. PepsiMaxia kyllä on välillä pakko saada ja mieluumin vielä sitruunaa sekaan 😉
Kengät <3 ei ole oikeastaan addiktio vaan elämäntapa 🙂 Suomen ilmasto on niin vaihteleva, että tarvii paljon kenkiä, jotta aina löytyy sopivat joka säähän!
Siivous-addiktiota kyllä 'sairastan' ja jonkin sortin leipomis-addiktiotakin. Parempi lopettaa miettiminen, muuten lista venyyyyy…;)
Ihanaa sushi-päivää Tiiaseni <3
Ooh porkkanaa ja pepsiä. Sain raskaana miltei kiellom Pepsiin, sama intohimo oli siihen.
Kengät on monen naisen listalla, täällä vaan laukut.
Ööh mutta siivousaddiktiosta en ole kuullutkaan, siivousraivosta kylläkin. 😉
Juu voisi näitä listoja kyllä venytrllä itsekin.
Ihanaa päivää ja yritän tänäänkin olla ilman sushia, puuh on rankkaa!
<3
Mä voin tunnustaa, että olen syönyt sushia tasan 2 kertaa elämäni aikana. Hyvää oli, mutten addiktoitunut. Mun addiktioita ovat valitettavasti karkit. Ihan mitkä vaan! Suklaakin, mutta ennen kaikkea ne namit. Kun väsyttää, ottaa aivoon tai haluaa hemmotella itseään, varaan karkkipussin ja ehkä sidukan/viiniä. Namnam 🙂
Uuh ihanaa ettet addiktoitunut, sushihimo on niin rankkaa!
Voi karkit, sokeri on kyllä sellainen joka päiväinen vitsaus! Suklaa. <3
Maistoin elämäni ensimmäisen kerran sushia vasta pari vuotta sitten, ja jäin heti koukkuun. Se on vaan niin taivaallisen hyvää! Nam! <3
Sushi on suoraan parariisista ja sillä voisi elää! <3
Onneksi sushi on aika hyveellinen addiktio! Omat paheet tee, Pepsi max, irtokarkit, shoppailu, skumppa… You name it. 😀
You name it, sama täällä! On tää naisen elo kans. Hih. <3
Mulla on kolme addiktiota; olut saunassa, olut ruoan kanssa ja olut muuten vain ;D
Tää oli kyllä ihan paras ja täällähän se oikeesti on, sushi, sushi ja sushi! <3
Ai varhaisvanhus. Noet!!!!! Sitä paitsi sushipalat on kauniita, suorastaan taiteellisia käsitöitä, eli kulttuuria joten sulla on selkeesti kulttuurivaihe joten olet suorastaan kultturelli joten anna mennä vaan!! Love!!
Hui eräälle lääkäri sanoi, kun oli täyttänyt 50v, että varhaisvanhus. 😉
Ooh ihanaa, nythän mä katon tätä sushiasiaa ihan uudesta näkövinkkelistä. Ihana sinä. <3
Heh taidan kyllä vetää outoudessa pisteet kotiin, koska minua vaivasi vuosikymmenen verran addiktio, johon kukaan ei keksinyt syytä. Himoitsin nimittäin nahkaa. Siis nahkaisia hanskoja, kenkiä, vöitä, housuja – ja en normaalikäyttöön, vaan halusin nimenomaan syödä niitä. Sitä sitten pähkäiltiin ja lopulta lääkärikin antoi periksi ja käski vain pitäytyä luomutuotteissa (nahkan parkitsemiseen käytettävät aineet kun ovat myrkkyjä pahimmasta päästä). Muutama vuosi sitten kävin taas rutiinitarkastuksissa tutun lääkärin luona ja katsottiin ihan huvikseen verenkuva ja sieltäpä löytyi kauan muhineen anemian seurauksena täysin tyhjentyneet rautavarastot. Söin kaksi kuukautta 300 mg rautaa päivässä ja sen jälkeenkin vielä puolisen vuotta 100 mg ja nyt kun varastot ovat täynnä, niin nahan himo on kadonnut täysin. En tiedä liittyvätkö nämä toisiinsa vaiko eivät.
Vähän huono hommahan tämä nyt on, kun ystävät ja perhe eivät enää voi varmistaa minulta onko joku tuote aitoa nahkaa. Eli aiemmin se, että halusin syödä sen oli merkki laatunahasta 😉
Näistä laukkuihin ja huiveihin tai pukukoruihin liittyvistä addiktioista en viitsi edes aloittaakaan.
Minna
Minna tää oli kyllä ihana.<
Meidän koira puri seinää ja oli kuulemma kalkkivaje, joten hihvei kait sitten tuo pure nahkaa ole sen kummoisempaa. 😉
Onneksi syy selvisi ja kertoo paljon siitä, että keho kertoo mitä mielii.
Sinänsä suru sentään, että nyt tuo sinun sivuammatti luxusnahan tunnistajana meni syteen. On se jännä mikä kapasiteetti meillä ihmisillä on aisteja käyttämättä tai ovat lepotilassa. Jos heitettäisiin ihminen takaisin metsään, johan varmaan vaistot selviäisivät.
Hih ihan hyvin olisit vielä voinut jatkaa listaa. 😉
<3
Mä en ole koskaan edes maistanut sushia ja näin etukäteen ajatellen, en EHKÄ tule maistamaankaan, ei vaan tunnu mun jutulta… Addiktio taitaa olla suklaa ja salmiakki, etenkin suklaa… Olen kyllä nyt yrittänyt päästä siitä eroon, kohtuullisella menestyksellä, mutta en vielä täydellisesti…
Kannattaa maistaa, voit vaikka rakastua! Hihm 😉
Suklaa on sellainen, että se on elämä ja ilman sitä maailma on paljon synkempi paikka.
<3
Sushi-hullu ilmottautuu! Sä tiedät ;). Mun on vähintään kerran viikossa käytävä. oi niin hyvää <3
Ootko muuten koskaan kokeillut tehdä itse?? Mä tein ja yllättävän hyviä tuli, nams: https://www.beautyoflife.fi/2015/11/food-of-day-oonks-ma-raskaana_27.html
Mä niin tiedän ja joku pv mennään kimpassa!
En ole vielä testinyt, haaveissa on ja ei kai se niin vaikeaa olekaan, vaan se ryhtyminen. Mutta koska lohinigirit lemppareita, niin jos tekisin vain niitä tuhottoman paljon. 😉
<3
Mun pitäis varmaan joskus maistaa tuota sinun herkkuasi niin ehkäpä tajuaisin sitten miksi olet siihen niin himona. kauppakeskuksen avajaisissa tarjoiltiin sushi maistiaisia ja otin pienen palan, se maistui niin mauttomalle ja yökölle etten ole sen koommin moista uskaltanut maistaakaan. Omaa lemppariani on kiinalainen ruoka mutta harvoin sitäkään tulee haettua. Pizza on yök 🙁
Ehdottomasti kannattaa maistaa ja en minäkään heti sushille lämmennyt,vaan siihen meni vuosia. Se pala täytyy uittaa wasabissa ja soijassa, ei sw muuten ole yhtään sama asia. 😉
Kiinalainen nam, oma kakkoslemppari sushin jälkeen on thaikku. Pizza on hyvää, mutta maha voi huonosti pizzan syönnin jälkeen.
<3
Minäkään en ole koskaan maistanut edes sushia, mutta joku päivä vielä!
Mun listaa tutkiessa pakko nyt mainita ainakin pepelaku, juustot (ihan melkein kaikki juustot), karjalanpiirakat ja kahvi. Naaam! Just tänään äidin kanssa juttelin, että pitäis vähän rajoittaa irtopaistopisteiden karjalanpiirakkaostoja sekä juuston syömistä. Voisin elää karjalanpiirakoilla ja juustoilla.
Kannattaa maistaa, ties vaikka rakastuisit. <3
Kahvi, juustot aah ja jotkut karjalanpiirakat saavat hurmioon, täälläkin nuo karjalanpiirakat menee vaiheina.
<3
Sushi on herkkua mutta ehkä en kuitenkaan ole addiktoinut siihen vielä 🙂
Jouluruuat ja erityisesti joulukinkku, kotitekoisen sinapin ja hapankorpun kanssa on aika koukuttavaa. En silti syö jouluruokia kuin vuodenvaihteen molemminpuolin. Jossain vaiheessa Ben&Jerryn jäätelöt koukuttivat mutta sain niistä niskaotteen 😀
Ja totta kai kengät, käsilaukut ja korut…
Uuh kinkku, sinappi ja joululimppu, ihanaa! Ben&Jerryn jädet niin hyviä, että on yksinkertaisesti pakko olla ostamatta niitä.
Hih Marjo ihana, totta kai. <3