Taidehommia ja armotonta sekoilua jälleen

Taidehommia ja armotonta sekoilua jälleen
Eilen vietettiin miehen kanssa mukava ja helteinen Helsinki-päivä, teemalla turistina omassa synnyinkaupungissa. Kävimme Ateneumissa katsastamassa italialaisen Fantastico näyttelyn ja samalla toki piti Salenkin muotokuva käydä kurkkimassa. 

Ateneumista suuntasimme Tennispalatsin leffateatteriin katsomaan ”Kirjallinen piiri perunakuoripaistoksen ystäville” leffaa. Minähän tuon leffan olen jo kertaalleen katsonut aiemmin, mutta arvelin miehenkin pitävän leffasta, kuten kovasti pitikin. Itse voisin kyseisen leffan katsoa tältä istumalta taas uudelleen, niin upeissa maisemissa tämä romanttinen leffa on kuvattu ja jonka punainen lanka on inhimillisyys, yhteisöllisyys ja ystävyys ja tietenkin rakkaus. 

Mielenkiintoiseksi homma kuitenkin äityi, koska leffan alkaessa 15:25, tajusimme olevamme väärässä leffateatterissa ja kyseinen leffa menikin jo parasta aikaa  Kinopalatsissa, joka olisi vielä ollut aivan Ateneumin vieressä alunperinkin. Tiedän toki vanhastaan, että mainosten aikana vielä saliin pääsee ja mainoksia tulee n. 15-minuutin ajan, mutta ihan tajuton kiire pukkasi. Otimme Kampista metron Kinopalatsiin ja olimme Kinopalatsissa niin, että leffa oli juuri ehtinyt alkaa.

Mukava ja iloinen tyttönen kuitenkin päästi meidät ilman muuta sisään ja sanoi, että ”olettehan te liputkin maksaneet, että ei tässä yhtään mitään ja leffakin juuri vasta ehti alkaa”. No arvaatte varmaan suomalaisten suhtautumisen, kun mitä nöyrimmin anteeksi pyydellen ohitimme erään perheen päästäksemme omille paikoille. Irvistelyä ja suhahtelua, ”me tässä haluaisimme nyt katsoa tätä elokuvaa”. 

Missä on oikeasti ihmisten hyvä tahto, se että sekunnin murto-osan pyyhällämme heidän ohi ja he jo marttyyrin elkein kohauttelevat kulmiaan ja laukovat totuuksia, miten heidän leffaelämystä tässä nyt pilataan. Samassa tilanteessa, olisin sanonut minua ohittaville ihmisille, ”ei mitään hätää ja kaikille sattuu” ja jatkanut leffan katsomista. 

Pyysin vielä mitä nöyrimmin anteeksi monin vuolain sanoin ja sanoin, että ”anteeksi me menimme vahingossa ensin väärään teatteriin”. Noh ei tässä mitään, monihan voi olla heidän puolellakin, että elokuva on jotain niin pyhää, ettei toisen maksettua elokuvaelämystä saa edes sekunnin murto-osaa häiritä, paitsi jos pitää käydä vessassa, se on jotenkin hyväksyttävämpi asia, mutta että kehtaa olla myöhässä, se on kuulkaas meiltä rumaa käyttäymistä se. 

Noh ei tässä nyt muuten mitään, mutta tällä rouvalla, joka minulle niin sihisi ja suhisi,  niin hänellä oli kyllä aikaa tutkia kännykkäänsä ja kyllä täydellä kirkkaalla valaistuksella vieressäni useiden minuuttien ajan. Siinä kohden miltei teki mieli sanoa, että ”eikös sinun pitänyt saada katsoa tuota elokuvaa ja tiedäthän, että kännykät on aidosti kiellettyjä käyttää leffan aikana.”

Minä kun mietin, että pyydän vielä anteeksi leffan loputtua, mutta he istuivat jotenkin vihaisen oloisena lopputekstien jo pitkälle pyöriessä ja me päätimme poistua salista toiselta puolelta, vaikka se ulko-ovi oli ihan siinä heidän puolella parin metrin päässä. He mitä luultavimmin halusivat näin toimia, ettemme pääse enää toista kertaa heitä ohittamaan. Olisi varmaan vaan pitänyt ohittaa heidät ja tosiaan sanoa, että ”hitsi miten se kännykän plärääminen häiritsi omaa leffan katsomista usean minuutin ajan.” 

Noh jos on pienuutta, pitää olla suuruuttakin ja viisas vaikenee ja poistuimme hölmistyneinä leffateatterista, että olipas kireä pariskunta ja heillä vielä tytär mukana. Naisella muuten oli ihan identtinen mekko minun kanssa, mikä teki tilanteen hieman koomiseksi. 
Kävimme sekavan leffa episodin jälkeen ukkelin kanssa nauttimassa Virgin Oilin terassilla Raflaamon taidemenun, johon tosiaan kuuluu kahdesta eri vaihtoehdosta alku-ja pääruoka ja liput Ateneumiin. Lisää halutessasi taidemenusta eri ravintoloissa voit kurkkia täältä, taidemenu on nimittäin voimassa vielä 19.8 asti. 

Sain Ruotsin puolelta kivan yhteydenoton Gaston Luga yritykseltä, jotka myyvät laadukkaita ja todella tyylikkäitä reppuja. Sovimme Insta yhteistyöstä, mutta ajattelin vinkata repuista vielä täällä blogin puolellakin, sillä alekoodilla ”TIIA” saatte 15% alennuksen repuista ja alennuskoodi on jatkuvasti voimassa. 

Repulle oli tarvetta ja tähän reppuun mahtuu läppäri, on passille säilytypaikat ja kaikki. Valitsin turvallisen mustan, vaikka jäikin houkuttamaan vaaleanpunamusta versio samasta repusta. Jos haluatte kurkkia lisää kuvia repuista, löytyy kuvia Gaston Lugan instatililtä myöskin. 
No sitten niihin lisäsekoiluihin, väärässä leffateatterissa olemisen lisäksi. Lähtiessämme kotiin, ballerinojen naru olikin auki ja naru meni liukuportaiden sisään, meinasin kaatua, räpiköin aikani hakeakseni tasapainoa ja kenkä lensi jalasta ja sinne jäi osa kengän narusta. Eli ei tässä muuten siis mitään, mutta muistakaa sulkea kengännauhat, ennen kuin kuljette liukuportaissa. Oma onni oli, että kenkä lähti irti jalasta ja naru katkesi, muuten olisi voinut käydä huonomminkin. 
Noh koominen kenkäonni jatkui vielä tänäänkin. Menin kauppaan ja kappas flip flopitkin meni rikki ja kenkä heilui villinä jalassa ympäriinsä ja jouduin kävelemään jalkaa laahaten, että sandaali pysyisi edes jotenkin jalassa. Mitä tästä opimme, aina pitäisi olla mukana varakenkulit. 

Nuori kaupan kassaneiti oli ihana, kun bongasi rikki menneen kenkäni, haki sakset ja teippiä ja teippasi kenkäni liehukkeen kiinni kengän pohjaan, niin että pystyin suorittamaan ostokset loppuun. Tässä oli taas sellainen hyvää mieltä todistava esimerkki ihmisten hyvyydestä, tuon leffateatteri marttyyri episodin jälkeen. Maailmassa on kirkasotsaisia hyviä ja auttavaisia ihmisiä ja maailmassa on ihmisiä, jotka haluavat tehdä kaikesta muiden tekemisestä itselleen ongelman, jos vain mahdollista ja ovat itse kännykän pläräämisineen leffateatterissa aivan sokeita omille virheilleen, mitä eivät salli muille, sallivat kyllä itselleen. 

Eli  vaikka päivään mahtui taidetta, leffaa ja hyvää ruokaa ja laatuaikaa miehen kanssa, päivään mahtui opetuksia ihmisen luonteesta ja siitä, että ottakaahan varakenkulit mukaan, sitokaa kengännauhat ja tarkistakaa hih hyvät ihmiset leffalipuista, että mihin teatteriin olette ne leffaliput ostaneet ja tämä neuvo oli vähän niin kuin erityisesti itselle opetuksena tässä.

Onko teillä käynyt niin, että olette ostaneet liput jonnekin ja olettekin menneet väärään paikkaan tai väärään aikaan paikalle? Voi koskea reissuja, leffaa tai mitä tahansa. Löytyykö teidän kokemuksesta näitä marttyyri ihmisiä, jotka ovat  niin tuomitsevia,  mutta sitten itse tuijottelevat surutta leffassa kirkkaalla valolla kännykkää minuutti tolkulla tai onko liukuporras tai kenkä sattumuksia?

Iloista keskiviikkoa kaikille ja ei elämä olisi elämää, jos ei aina sattuisi ja tapahtuisi, naurettiin ukkelin kanssa eilen monet kerrat ja tänään vielä rikki menneelle sandaalille. Parasta onkin arjen pienet sekoilut ja naurut niille. <3

*Gaston Luga reppu saatu ja mekkohan oli aiempi Nordic Tricot by Ivana Helsinki Tokmannin kanssa yhteistyössä saatu mekko. Alekoodi Gaston Luga ”TIIA” -15% ale kaikista repuista

Related Posts

Porvoo vinkkejä ja päivän asu

Launtaina Pinkit korkokengät Maiju käväisi täällä Porvoossa ja samalla pääsin itsekin nauttimaan Porvoon antimista. Sain taas huomata, että Porvoo on etenkin aivan mieletön kesäkaupunki ja ravintola-ja kahvilatarjontaa on paljon. Maijukin piti viedä Cafe Rongoon, sillä smoothiekulho on sellainen etten itse osaa tehdä, mutta aivan mielettömän […]

Surua, iloa, viiskymppisiä, hyvää ruokaa ja jalkapalloa!

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Kuten siellä joku laskeskelikin, niin negatiivisia kommentteja tuli hyvin vähän ja niistäkin taisi osa oli asiallisesti perusteltuja, joten ei niistä sen enempää. En arvannut, että postauksesta kuitenkin nousee niinkin iso tekijä vaan surauttelin vaan menemään, kuten normipäivänä muitakin tekstejä. Kiusaaminen […]



51 thoughts on “Taidehommia ja armotonta sekoilua jälleen”

  • Ihania juttuja ollut teillä, jos nyt hieman kommelluksiakin (mutta nehän ovat vain lisämauste, joille voi hihitellä myöhemmin) 😀 Voi kiesus, että joillekin tosiaan voi olla vaikeaa suvaita muita ihmisiä ja pienen pieniäkään häiriöitä. Olisitte vaan leffan lopuksi rymynneet heidän ohitseen ja maininneet siitä kännykästä varsinkin 😀

    Ihanaa kesäviikon jatkoa Tiia! ♥

    • Näin on lisämauste, siinä hetkessä ei naurata, mutta jälkikäteen senkin edestä.

      Olisi pitänyt tehdä, jälkikäteen ehkä jopa harmittaa, etten sanonut mitään, olisin voinut juuri sanoa, että olen pahoillani, että meille tapahtui inhimillinen tahaton erhe, mutta rouvan kännykän räplääminen olikin sitten jo häiritsevää ja tahallista. 😉

      Ihanaa viikonloppua Tuula <3

  • Tällainen samanlainen leffakokemus meilläkin on ja vielä Porvoosta. Siellä oli menossa joku härdelli ja osa parkkipaikasta oli suljettuna, ja saapuessamme parkkipaikkoja ei ollut yhtään vapaana. Lopulta löysimme paikan ja juoksimme hiki hatussa saliin (Mamma Mia) ja jouduimme menemään erään keski-ikäisen pariskunnan ohi. Kyseisessä salissa rivivälit ovat todella suuret eli mitään todellista haittaa ei meidän tunkemisesta ollut ja leffa ei ollut vielä ehtinyt edes alkaa, mutta kun pyysin anteeksi vaivaa, niin rva sanoi, että "seuraavan kerran voi miettiä jos jättäisi perseensä suosiolla johonkin toiseen paikkaan kun niitä vapaita paikkoja kerran on". Menin niin hämilleni, etten saanut sanaakaan suustani. Asioiden märehtijänä meni sitten koko elokuvakokemus pilalle.

    Minna

    • Minna jestas, pakko tähän sanoa heti, että heidän käytöksensä oli niin moninkerroin moukkamaisempaa, kuin ikinä myöhässä oleminen. Heidän käytös oli tahallista, teidän tahatonta. <3

      Ymmärrän hyvin, että fiilis meni ohi ja kyllä ihmisillä vaan on paha olla, kun jokainen tietää, että kaikille sattuu ja tapahtuu, täydellistä ihmistä ei olekaan, niin armoa ja ystävällisyyttä silloin, kun toisella ihmisellä on hätä. Jos ajattelee meidänkin tilannetta, niin pyysin vuolaasti anteeksi, mutta se ei riittänyt tälle rouvalle, vaan hänen piti tuimana yrmistellä ja todeta, että minä tässä haluaisin nauttia leffasta. Nauttia my ass, oli kuitenkin aikaa räplätä minuuttitolkulla kännyänsä ja vielä sillä sinisellä valolla valaista siinä vieressä.

      Paha mieli sinun puolesta <3

      Ihanaa viikonloppua Minna halit <3

  • Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu! Ihailtavan tyyni suhtautuminen sinulla noihin leffassa tuhisijoihin. 🙂

    Itselläni on jäänyt maksihameen helma liukuportaisiin. Kauhuissani revin hameen irti, mutta vaalea hame meni mustaan öljyyn, joka ei lähtenyt edes pesussa pois. Sen jälkeen olen "koonnut helmani" aina hameen kanssa liukuportaisiin mennessä.

    Tosi kaunis kuva tuo laiturikuva, kiva reppu myös.

    • Koin, että olimme kuitenkin väärässä siinä, että tulimme leffaan myöhässä ja koin, ettei tarvitse olla samalla lailla moukkamainen, kuin tämä nainen. Mutta kieltämättä jäi hieman kaivelemaan, että hän haluaa nauttia leffasta ja meidän sekunnin murto-osan ohimeneminen oli katastrofi, mutta silti hänellä oli aikaa nauttia kännykästään leffan aikana ja olla keskittymättä leffaan minuuttitolkulla ja vielä valaista kännyllään siinä vieressä ihan täysillä. Vielä se, etteivät tahalleen nousseet lainkaan pois teatterista, hih kaikenlaista hiihtäjää ja näiden yrmyjen tytärtä kävi sääliksi, hän kyllä katsoi vilpittömän kiltin katsein, kun menimme ohi.

      Helma on paha liukuportaissa, kerran liian pitkän mekon kanssa kaaduin monta metriä alas ja jäin tietty tukkeeksi ja päälleni rymisi kasoittain ihmisiä ja jotkut itkivätkin sitten siinä. Oli kauhea tilanne, mutta onneksi selvittiin naarmuilla ja säikähdyksellä ja onneksi olin tyynynä muille.

      Ihanaa viikonloppua Liiolii ja kiitos kovasti <3

  • Siis apua ! tollalaila kommentoidaan ! oiskohan toi sitä vain suomalaisuutta , nimittäin en usko enkä ikinä kokenut että täällä tollai tosi törkeesti kommentoidaan .

    • No jos ajattelee brittejä, miten jos minä vahingossa tönäisen jotakuta, he kohteliaana pyytävät anteeksi. Jos ajattelee Ruotsissa, miten vetoketju ajamine toimii kuin häkä, eli joka toinen antaa liikenneympyrässä tai paikoissa tietä ja liikenne sujuu, niin ei suomalainen rymistää kuin moukka, eikä anna kenellekään tietä. Oli siten noloa olla moukkana myöhässä tahattoman virheen takia, mutta kyseisen yrmyn perheen, paitsi tytär, käytös oli tahallista moukkamaisuutta ja näen tässä kyllä vissin eron. Eli kyllä suomalainen osaa olla aika pissipää välillä hih.

      Ihanaa viikonloppua <3

  • No huh, sulle kyllä sulle sattuu ja tapahtuu:):) Jotkut ovat niin pikkusieluisia, että pitää pottuilla mitättömistä asioista. Ihanan leppoisasti pystyit asiaan suhtautumaan.

    • Näin se on, vaikka aina se hämmästyttää, koska kaikillehan sattuu ja tapahtuu, mitäs jos heille käy joskus samalla lailla, niin onko se kiva sitten lyödä lyötyä.

      Ihanaa viikonloppua Belladonna <3

  • Minä inhoan tuota kännykän räpläämistä elokuvan aikana. Alussa ok, mutta sitten kun leffa alkaa niin puhelin pois kädestä ja keskittyminen siihen, mistä ollaan maksettu! Minä olisin varmaan ollut pikkumainen ja edes tuhahdellut tuolle pariskunnalle.
    Ihana päivä teillä on kuitenkin ollut, vaikka tulikin vähän sekoiltua ja katkottua kengän nauhoja.
    Ihanaa elokuun alkua Tiia <3

    • No sepä ja tämä nainen vielä ihan julkeasti ja täydellä valolla sitä kännyään pläräsi, sama nainen joka niin yrmynä meihin ja halusi niin kovin keskittyä elokuvaan, hyvin keskittyi hih juu. ;

      En tiedä, jotenkin meillä oli miehen kanssa niin ihana päivä, etten halunnut sitten tuhahdella edes, koska olen siitä hassu, että jos tuhahtelen tai olen vähääkään ilkeä, niin huono omatuntohan siitä tulee, niin en halunnut pilata sitä omaa fiilistä tai meidän miehen kanssa.

      Ihanaa ihanaa viikonloppua Outi <3

  • Vauhtimimmille sattuu ja tapahtuu.
    Juttusi alkuosaa lukiessa alkoi jo harmittaa kanssaihmisten tiukkapipoisuus.
    Onneksi säästit loppuun tuon ihanan kassaneitosen. Niinpä harmitus haihtui.
    Ihana reppu. Saattaa olla, että joudun ostamaan läppärille ja passille passelin matkarepun.
    Hienoa elokuuta sinulle, siipallesi ja koko poppoolle!

    • Tästä sen näkee, maailmassa on niin paljon hyvyyttä ja en nyt valitse paha sanaa, mutta moukkamaisuutta näkee kyllä myös valitettavan paljon.

      Reppu on ihan täydellinen ja napakka ja laadukas.

      Samoin teille ihanaa viikonloppua <3

  • Ihana tuo sun mekko 💗 ja reppu kanssa, bongasin sen heti 😍 Täytyypä mennä kurkkimaan 👋 Ihanaa iltaa sinne ❣️

  • Sinä, Samu ja reppu ihanat! Olen nykyään ihan pihalla ihmisten käytöskoodeista (tai käytöksen puute -koodeista).Samaa sarjaa tuo Minnan kertoma kommentti. Mikä ihmisiä nykyään oikein vaivaa – kotikasvatuksen puute vai? Huh!

  • Kommelluksia kerrakseen, mutta onneksi pystyitte kuitenkin nauttimaan pääkaupunki-päivästä! Tuo rullaportaissa tapahtunut kengän narun juuttuminen olisi todellakin saattanut saada tosi ikäviä seurauksia. Hyvä että selvisit vain narun katkeamisella.
    Minäkin hankin pari päivää sitten uuden repun. Olen etsinyt pientä reppua matkaa varten. Kånkenin repusta joka mulla on, tykkään kyllä, mutta se on mielestäni turhan iso jos sisällä on vain suurinpiirtein lompakko ja puhelin. Löysinkin Clas Ohlsonilta mustan nahkarepun joka sopii tarkoitukseen hyvin.

  • Tuo lippuepisodi, väärät liput väärään paikkaan, on aina välillä painajaisuneni, joka kulminoitui syyslomalla. Torstai-iltana nukkumaan mennessäni, jokin mietitytti enkä saanut unta. Aloin miettimään lentolippujen päivämääriä ja samassa tajusin, että helvetti (anteeksi :)) meidän konehan lähtee tänä yönä, eikä ensi yönä, kuten koko ajan olimme kuvitelleet.
    Kello oli siinä vaiheessa puoli kaksitoista ja koneen lähtöön puolitoista tuntia aikaa.
    Leffateatterin vaihto teillä oli siis pala kakkua, vai mitä 🙂

    Sannikaarina

    • Ei ole todellista, apua, mutta hei ihan mahtavaa, että hiffasit, karmeinta jos olisi mennyt ohi! Tuossa kohden kyllä kirosana jos toinenkin oli paikallaan ja on. 🙂

      Hih eli ihan pala kakkua on tuo leffahommeli. 🙂

      Ihanaa viikonloppua Sannikaarina <3

  • Voi hitsi. Ei kait se nyt hirvee homma olis, jos päästäis jonku ohi. Siinä ei montaa lausetta elokuvasta menis ohi ja vois hyvällä mielellä jatkaa katsomista.
    Noi kännyköiden raplaajat joskus ärsyttää.
    Verotoimistossa poikkesin ja numerolapun saatuaan, jokainen veti kännykän esille. Onhan se ajankulua odottaessa. Mutta……
    Mulla jäi kenkä kerran Anttilan liukuportaisiin yläpäähän kiinni. Onneksi sain irti, mutta, joku rauta viilsi pohjaan syvän viillon. Onneksi ei menny jalkapohjaan asti.
    Anttila korvasi kengät, antamalla lahjakortin. Hyvää palvelua sekin.
    Aurinkoista päivää ja on muuten ihana mekko ja reppu.
    >Leena

    • Juu varmaan heilläkin meni sitten tovi toipua siitä meidän kauheasta käytöksestä, mutta sitten olikin jo aikaa rentoutua ja tuijotella sitä luuria.

      Huhhuh tuo sinun kenkäjuttu, siis apua, tuossa olisi voinut käydä vaikka kuinka pahasti ja onneksi Anttila tuli vastaan.

      Kiitos niin paljon Leena ja ihanaa viikonloppua sinulle <3

  • Ihana Tiia♥ Siellä sitä duracelpupu on taas mennä viuhtonut, sinulle kyllä sattuu ja tapahtuu:) ja sehän on vaan mukava, on sitten kiikkustuolissa muisteltavaa! Kivoja on tuollaiset yhteiset päivät ja leffa teatterin viileydessä on kyllä mukava katsella laatuelokuvia. Olihan siellä sitten mielensäpahoittajia liikkeellä..voi harmi:( Hyvästä palvelusta tulee kyllä aina hyvä mieli! Mukavaa alkanutta elokuuta♥

    • Suomalainen osaa kyllä olla aikamoinen mielensäpahoittaja. Leffassa on muuten ihanan viileää, tekisi nytkin mieli sinne karata.

      Oikein ihanaa viikonloppua Päde <3

  • On sulla on ollut kenkäkommellusta kerrakseen. Meillä pojat saattavat välillä laiskuuttaan kulkea kauppakeskuksessa kengännauhat auki. Se hermostuttaa minua ja olen aina siitä naputtamassa. Teini tietenkin väittää, ettei siinä voi mitään tapahtua, mutta jatkan naputtamista.

    Tunnustan nyt sellaisen, että minua kyllä harmittaa kaikki, jotka tulevat mihin tahansa tilaisuuteen myöhässä. Leffateattereissa on monissa nykyisin niin hyvät kulkutilat, että ei tarvitse onneksi nousta penkistä ylös tai muuten väistellä. Leveä käytäväisessä leffateatterissa häiriö on varmaan pienimmillään.

    Olen sitä ihmetellyt, että miten teatterissa jopa kahdella väliajalla ne keskipaikan ihmiset ovat aina ne viimeiset tulijat. Kun ovet on suljettu niin keskipaikkalaiset saapuva ja puoli riviä nousee ylös ja yrittää varoa varpaitaan. Vaikka ärsyttää, niin olen syyllistynyt korkeintaan tuimaan katseeseen 🙂

    • Ymmärrän, että ärsyttää ja normaalistihan ei ole ns. tapana tulla letkeästi myöhässä, vaan tämä oli omalta osalta inha vahinko eli väärä teatteri. Sanoin kyllä miehelle, että mennään eturiviin istumaan, siellä on vielä vapaita paikkoja, mutta mies tuumi, että äkkiä kovasti pahoitellen mennään ihan omille paikoille. Jos oltiin me vähän moukkia, niin tuolla yrmyllä pariskunnalla ei kyllä ollut mitään varaa tuhista ja olla tuimana, kun aikaa oli kännyä läräillä usean minuutin ajan ja täydellä valolla.

      Totta muuten, keskipaikan ihmiset on yleensä aina viimeiset tulijat, tästä kaikesta on kokemusta, minua ei kyllä ärsytä tuo lainkaan, se on vain elämää ja elämään mahtuu kaikenlaista, mutta hermo meneekin sitten, jos vierustoveri syö kovia karkkeja vieressä koko leffan ajan tai sipsejä, äänineurootikko ei täällä kestä, mutta sitten sanon itselleni, että parempi sitten pysyä kotona,jos muut ihmiset käyvät hermoon ja koitan vaan kestää rouskutuksen, hih.

      Ihanaa viikonloppua Rva Kepponen ja teineillä nauhat kiinni, kerro heille meikäläisen liukuporras episodi. 😉

  • Tuo Ateneumin Fastastico -näyttely oli minustakin hyvä.
    Onneksi ehditte leffaan 🙂 Nuo kännykän räplääjät ovat rasittavia.
    Voi mitä kenkä episodeja…onneksi sait apua siellä kaupassa.
    Itseltäni on kerran jäänyt kengän korko kiinni Kämp Gallerian kuramaton väliin
    niin, että kenkä irtosi jalasta ja jatkoin pari askelta kengättä.
    Yksi mies toi kenkäni kuin Tuhkimolle sanoen "Tämä taitaa kuulua sinulle." 😀

    • Ihana Tuhkimo-tarina. <3 Minulla kerran pankissa katkesi korko työpaikan lasioven tapin reikään, hih onneksi oli talvi ja varasaappaat mukana, ne koipiin sitten vaan.

      Ihanaa viikonloppua Marjo <3

  • Onko teillä käynyt niin, että olette ostaneet liput jonnekin ja olettekin menneet väärään paikkaan tai väärään aikaan paikalle?

    Kyllä.

    Olin kuukautta liian myöhään menossa katsomaan stand uppia kavereiden kanssa Apolloon. Kavereita nauratti jo silloin, muo vasta muutaman kuukauden päästä 😀

    • Ihana sinä, voi elämän kevät, nää on näitä, mutta hei kaikille sattuu ja tapahtuu, ollaan kuitenkin kaikki vain ihmisiä, siksi empatiaa kaivataan.

      Ihanaa viikonloppua Taru <3

  • Hui! Kenkäepisodi liukuportaissa. Onneksi ei sattunut sinulle mitään.

    Siis toi leffajuttu on niin suomalaista. Jos siellä olisi ollut vain mainokset vasta menossa, niin sama paheksunta olisi tullut. Ja onhan toi siis kamalaa, että huomaa olevansa väärässä paikassa. Itse olen ollut toisinaan menossa teatteriin väärään saliin katsomaan näytöstä. Onneksi henkilökunta ohjaa eksyneen oikealle polulle. Aina ei vain muista tarkastaa, oliko kyse pienestä vai suuresta näyttämöstä vai jostain muusta. Sitä paitsi tuossa teidän tapauksessa tuo kännykkä oli vielä huippujuttu. Olisin luultavasti todennut miehelleni jotain sarkastista kännykästä ja leffasta sen verran kovaan ääneen, että nainen olisi kuullut.

    Ihanaa viikon jatkoa <3

    • Juu joskus sitä olettaa hölmöjä, varmaan tässä omassa tapauksessa, kun olin käynyt leffan katsomassa aiemmin Tennarissa. En kyllä ymmärrä, kyllähän minä aina katson mistä liput ostan, mutta tällä kertaa varmaan kuumuus oli pehmentänyt pään, mene ja tiedä. Mutta koin olevani häpeissäni ja nolona ja pyysin vuolaasti anteeksi ja mielestäni koskaan ei pidä "lyötyä lyödä". Kyllä itse aina sulan, jos jokju on aidosti pahoillaan.

      Juu nolona olin, mutta nolous kyllä kaikkosi, kun tämä rouva kehtasi ottaa kännyn esiin kesken leffan ja alkaa tyytyväisenä sitä pläräämään minuuttitolkulla, eikös hänen pitänyt saada keskittyä siihen LEFFAAN….

      Ihanaa viikonloppua Mannilainen ja onneksi sinun teatterihommelissa kävi hyvin. <3

  • Väärään teatterii ei olla menty, mutta joskus 80-luvulla olisko ollut Minun Afrikkani elokuvaa mentiin katsomaan. Loppuunmyyty, mutta katselimme että toisessa salissa menee mukavan oloinen kuva. Nimeä en enää muista, mutta elokuvan nimi oli kirjoitettu kapeilla korkeilla kirjaimilla tiiviisti yhteen. Mitään välejä ei ollut. Ja kas, molemmat hahmotimme nimen kiireessä väärin. Itse ajattelin sen olevan jokin romanttinen etelän lomakohteesta kuvattu. Ja eikö mitä! En ennen enkä jälkeen ole nähnyt yhtä raakaa elokuvaa. Veri roiskui ja ruumiita tuli. Lisäksemme katsojana oli kolme aika erikoista miestä. Toivottavasti ei vastaavia tule vastaan ainakaan pimeällä. Tästäkin opimme, että lukutaito ja oikeinkirjoitus on kaiken aja o. No muistaapa sen elokuvareissun!

    • Ou no, eli teillä meni kyllä ihan mönkään tuo leffaelämys! Hih minullakin käynyt vastaava, että menin katsomaan jotain aika räjähtävää nuorten leffaa päivällä ja ei ollut kuin muutama nuori mies katsomassa leffaa samaan aikaan. Tunsin itsekin oloni oudoksi, vaikka heistä huokui samanlaiset vibat kuin tuossa teidän kokemassa, mutta he varmaan ajattelivat, että minä vasta outo keski-ikäinen tavis tallaaja olenkin ja eksynyt väärään leffaan. 😉

      Hih ainakin nämä jää hauskoiki muistoiksi.

      Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua teille <3

  • Toi vois NIIN käydä mulle! 😀 En tiedä, mutta jotenkin oletan asioita ja sitten huomaan että apua, olenkin väärässä paikassa tai muuten vaan ulapalla. Luulen tietäväni, enkä siksi tarkista etukäteen. Ei nyt tule yksittäistä esimerkkiä mieleen, mutta tiedän todellakin tunteen.

    Ajatella, annoit leffamarttyyreille kokemuksen Paremmasta Ihmisyydestä! Niiden täytyy sietää nyt taas vähän helpommin omaa virheellistä kuolevaisuuttaan, kun ovat saaneet julkisesti tuohtua täysin mitättömästä asiasta. 😉

    Kenkäjuttu, jjep. Korko on jäänyt rappuralliin ja korkkipohjalliset sandaalit haljenneet keskeltä. Semmosta se on, naisen elämä joskus. 😀

    Halit <3

    • Oot ihana ja kiitos niin paljon ja totta on, että välillä viisas vaikenee. 😉

      VOihan korot sentään, mutta kuten sanoit, tämä on sitä naisen eloa.

      Ihanaa iltaa Nelina ja halit sinnekin <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Protected with IP Blacklist CloudIP Blacklist Cloud