Luin eilen ystäväni Keyword:Love blogin Jonnan postauksen riittämättömyyden tunteesta. Postauksessa Jonna myös pohti, voiko tylsä olla onnellinen? Nämä sanat jäivät kaikumaan omaan mieleeni ja aiheuttivat sunnuntaina kaiken taustalla ajoittaista pohdintaa aiheesta. Lisäksi jäin pohtimaan meidän rauhallista Tukholman risteilyä, miten ihana se juuri oli siksi, että se oli niin rauhallisella temmolla risteilty.
Aika monella mittapuulla olen meinaan nykyään aika tylsä. Ehdottomasti monesti peruttu meno on paras meno ja oma koti, sänky ja sohva yksiä kutsuvampia paikkoja maailmassa. Mutta kun pitäisi jaksaa vielä sitä maailmaakin janota. Kiivetä kenties vuorille, nähdä ennen näkemättömät eläinlajit ja maailman kolkat. Niin monta maistamatonta ruokaakin on, kirjoja lukematta ja seikkailuja kokematta.
Maailmassa on miljoonia asioita, joita en ikinä tule näkemään, enkä kokemaan ja se on ihan hyvä niin. Mietin mieluiten siitä perspektiivistä mitä olen ehtinyt jo kokemaan. Olen ehtinyt matkustella aika paljonkin, bilettänyt stadin keskustan baareissakin 10-vuoden pätkän. Asunut ulkomailla vuosia ja todellakin risteillyt laivoilla niin monet kerrat, etten enää pysy laskuissa. Olin kesällä kosmonauttihommissa Venäjällä 5vrk, että kyllä tässä aina ajoittain on kuitenkin seikkailtukin.
Monta vuotta olen jo ajatellut, että jos minun ei koskaan enää tarvitse käydä baareissa, niin se on vaan ihana asia. Eli ihan hevillä ei baareihin enää saa, sillä baarit on osaltani nuoruusvuosina niin nähty. Minulla on toki myös aviomies ja en juo alkoholia paria lasillista enempää, yleensä en sitäkään. Joten en ihan tiedä mitä baareissa ystävien kanssa tekisin, etenkin kun baareissa ei pysty puhumaan musiikin kovalta melulta.
Se juttelu ystävien kanssa ja kuulumisten vaihto kuitenkin, on se tärkein juttu ystäviä tavatessa näinä hektisinä aikoina. En ihmettele muiden ihmisten paloa baareissa käymiseen, vaikka omalta osaltani se ovi taitaa olla jo suljettu, koska muilla ihmisillä on erilaiset tarpeet ja taustat.
Se juttelu ystävien kanssa ja kuulumisten vaihto kuitenkin, on se tärkein juttu ystäviä tavatessa näinä hektisinä aikoina. En ihmettele muiden ihmisten paloa baareissa käymiseen, vaikka omalta osaltani se ovi taitaa olla jo suljettu, koska muilla ihmisillä on erilaiset tarpeet ja taustat.
Meidän viime viikonloppuinen Tukholman risteily oli siksi niin täydellinen, että irrottauduimme kotiympyröistä, meillä ystävillä oli kiireetöntä aikaa toisillemme, ehdimme taas jutella ja päivittää koko elämän ja vähän enemmänkin. Nauttia hyvää ruokaa ja nauttia kiireettömästi Tukholmasta ilman sitä krapulan häivää, joka oli joskus nuorempana seilatessa tuttu tunne Tukholman reissuilla.
Nuorempana piti olla koko ajan reissu varattuna, jotta oli tiedossa jälleen uusi seikkailu. Nyt haluan harkita muutamat maat mitä tässä kenties ehtii loppuelämänsä aikana koluta, huolella ja tarkkaan. Kyllähän tälläinen ajattelu hieman pystyynkuolleelta omaankin korvaan näin lukiessa kalskahtaa, mutta kun on paljon elämässä seikkailtu, rauhaisaan satamaan pääsy on kultaakin kalliimpaa.
Mikä on sitten tylsää? Tylsyys voi olla toisen mielikuva toisesta, toisen elämän täytyy olla kauhean tylsää, kun se vaan tekee sitä tai tätä. Mutta kuten Jonna blogissaan pohdiskeli, mitä jos se ei olekaan tylsää, mitä jos meillä ihmisillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet ja erilainen kokema ja tausta.
Jotkut tykkäävät vaikka käydä tanssimassa ja sehän on vaan ihana asia. Huomaan vaan, että itselleni myöhäiset iltajuhlat ei ole enää se juttu, koska menee aina yöunet. Kun ikää tulee, vallitseva unirytmi on arvokas asia. En edes tykkää käydä klo 21:00 elokuvissa, sillä elokuvakin kiihdyttää, enkä saa hevillä enää leffan jälkeen unta.
Ehkä olen vanhemmiten jotenkin herkistynyt, sillä nuorena kuittasin univelat nukkumalla vaikka kuinka pitkään päivällä, eikä nuorena toisaalta väsymys tuntunut samalla tavalla. Nykyään hyvin nukuttu yö on paras energiasytyke kaikkeen, levänneenä jaksaa.
Ehkä aikanaan työuupumuksen aiheuttama vuoden valvomisen pätkä aiheutti sen, että tarkka unirytmi on asia, josta pidän mielelläni kiinni. Tiedostan kuinka herkästi unirytmi voi rikkoutua, sillä hyvä uni luo hyvää unta ja huonot unet johtavat helposti huonon unen kierteeseen ja se on pelottava asia henkilölle, jolle nukkumaanmeno oli joskus pahin mörkö.
Ehkä olen vanhemmiten jotenkin herkistynyt, sillä nuorena kuittasin univelat nukkumalla vaikka kuinka pitkään päivällä, eikä nuorena toisaalta väsymys tuntunut samalla tavalla. Nykyään hyvin nukuttu yö on paras energiasytyke kaikkeen, levänneenä jaksaa.
Ehkä aikanaan työuupumuksen aiheuttama vuoden valvomisen pätkä aiheutti sen, että tarkka unirytmi on asia, josta pidän mielelläni kiinni. Tiedostan kuinka herkästi unirytmi voi rikkoutua, sillä hyvä uni luo hyvää unta ja huonot unet johtavat helposti huonon unen kierteeseen ja se on pelottava asia henkilölle, jolle nukkumaanmeno oli joskus pahin mörkö.
Jotkut sanovat, että olin pienessä huppelissa hauskempi, mutta sehän en ollut minä vaan se oli se huppeli. Joten en kaipaa keinotekoisella aineella luomaani minää vaan olen ihan sinut oman nykyisen tylsyyteni kanssa. Ei kuitenkaan ole asiaa josta en voisi puhua, voin tanssiakin jos tarve vaatii. Riehaantuakin voin yhteisen ilon sekamelskassa.
Minua ei myöskään haittaa, jos muut nauttii viiniä ja toivon myös ettei muita haittaa, että minä juon mieluiten limukkaa. Yllättävän monissa juhlissa on kyllä runsain mitoin alkoholitarjoilua, mutta meitä tylsiä ei ole huomioitu limukalla.
Olenko sitten tylsä, koska nautin kotona puuhastelusta, arjen pienistä hetkistä, aah aina vaan se kahvin ensisiemaus aamulla on jumalainen hetki. Tai koiralenkki metsään, kun näkee koiran iloitsevan ja metsän hiljaa kuiskaavan. Miten viikonloppuiltaisin oikein korostuu, miten hyvä kotipesä se koti on ja miten sinne on ihanaa kaikelta muulta kiireeltä välillä kääriytyä.
Ehkä osaltaan kaikki johtuu siitä, että minulla oli äärettömän hauska ja pitkä nuoruus. Sain perheeni hieman myöhemmällä iällä ja siksi perheaika ja ystävät ovat parasta mitä tiedän, ilman minkäänlaisia merkillisimpiä puitteita.
Joskus kuitenkin pieni irtiotto arjesta on myös ihanaa, mutta aina on parasta tulla omaan kotiin. Eikä ole mitään niin pehmeää ja turvallista kuin oma sänky, eikä rakkaampaa kuin oma perhe.
Onko minulla sitten hitsin tylsää? Pikemminkin päinvastoin, nykyään vaan saan nautintoni muista asioista eli aika aikaansa kutakin. Eikä mikään ole miellyttävämpää kuin se, että sisäinen levottomuuden liekkini on sammunut jo ajat sitten ja mielessä on useimmiten tyytyväinen rauha. En etsi mitään, ei tunnu että elämästä puuttuu mitään. Rauhallinen hetki voi nykyään olla jopa stimuloivampi, kuin ainainen seikkailu.
Mikä on sitten tylsyyttä, se on omaa tyytymättömyyttä vallitsevaan tilanteeseen, oli se mitä tahansa. Asiaa ei voi kukaan myöskään peilata toiseen ihmiseen vaan tylsyyden määritelmä on täysin henkilökohtainen. Mikä on minulle riemukasta voi olla toiselle kuolettavan tylsää ja päinvastoin. Kun on sopivalla mitalla kaikkea mitä juuri se oma mieli halajaa, ei koskaan voi olla tylsää, vaikka prosentuaalisen iso tyytyväisyysaste tapahtuisikin siellä kotisoffalla.
Nyt laitan läppärin kannen kiinni ja nautin hetken lisää taas omasta tylsyydestäni ja ihan kuulkaas täysin rinnoin ja iloiten. Ihanaa.
Mietin tässä pitäisikö perustaa Facebook-ryhmä meille tylsille ”Mitäs me tylsät” tai simppelimmin ”Tylsät”. Mielestäni tässä on piirre ja aihe, jolle voisi myös nauraa ja ryhmässä kaikki voisivat jakaa omia tylsyyden kokemuksiaan tyyliin: tänään olin niin tylsä, etten jaksanut edes…
Miten siellä, sopivassa suhteessa molempia vai todellakin baariin tai todellakin koti-illat? Tai laivalla hyttiin hyvän ruoan päälle turisemaan tai yökerhoon?
Omasta mielestäni kaikki ovat passeleita vaihtoehtoja ja ovat täysin riippuvaisia ihmisen omasta elämäntilanteesta ja myös kokemuksista. Omalla kohdalla kaiken myös elämässä sattuneen draaman jälkeen, tietty rauha on toivottava ja tavoiteltavakin olotila.
Mietin tässä pitäisikö perustaa Facebook-ryhmä meille tylsille ”Mitäs me tylsät” tai simppelimmin ”Tylsät”. Mielestäni tässä on piirre ja aihe, jolle voisi myös nauraa ja ryhmässä kaikki voisivat jakaa omia tylsyyden kokemuksiaan tyyliin: tänään olin niin tylsä, etten jaksanut edes…
Miten siellä, sopivassa suhteessa molempia vai todellakin baariin tai todellakin koti-illat? Tai laivalla hyttiin hyvän ruoan päälle turisemaan tai yökerhoon?
Omasta mielestäni kaikki ovat passeleita vaihtoehtoja ja ovat täysin riippuvaisia ihmisen omasta elämäntilanteesta ja myös kokemuksista. Omalla kohdalla kaiken myös elämässä sattuneen draaman jälkeen, tietty rauha on toivottava ja tavoiteltavakin olotila.
Upeaa uutta viikkoa kaikille. <3
Pitkällä nuoruudella on suuri merkitys. Muutama tuttava on mennyt naimisiin 18v suoraan lapsuuden kodista ja lasten teko alkoi heti. Tänään ovat vieläkin naimisissa saman miehen kanssa , mun mielestä tosi hienoa ! mutta he itse ovat apeita ja haikailevat muuta …..olen sanonut että teilä mahtava koti ja hienot miehet mutta mutta mutta …. Viime perjantaina mentiin iltatöistä samaan aikaan kotiin ja hän katseli nuorisoa jotka oli menossa bileisiin ja totesi : katso kun heilä kaikilla on hauskaa ! Mä en edes reakoinu näihin nuoriin, ajattelin vain että pääsis pian kotiin kauhee nälkä ja ennenkun mun tv-sarja alkaa ja kerkeen fiksaan ilta palan !
Pitkällä nuoruudella on todellakin suuri merkitys, on tavallaan kaikki nähty. Vaikka en ollutkaan mikään hurja mimmi, niin ehdin rampata baareissa ja myös olla vapaa pitkään. Pitkän vapauden jälkeen oma perhe on kuin satama, jonne sen pitkän nuoruuden jälkeen olin vihdoin valmis. Omalta osaltani uskon, vaikka tiedänkin, että on todella paljon nuorena yhteen menneitä ja onnellisia pareja, että jotain jää kokematta ja kenties tämä kaipuu sitten iskeekin joihinkin nuorena solmittuihin liittoihin aviokriisin muodossa. Mutta miten mahtavaa, jos kriisi selvitetään ja pari pysyy yhdessä. Itse en parikymppisenä ollut lainkaan valmis sitoutumaan vaan oli kauhistus. Joskus 27-vuotiaana alkoi olla tunne, että perhe olisi ihana asia. Joten kun baarit on niin nähty, niin niitä en todellakaan kaipaa. Jos taas pitkän liiton jälkeen tulee ero, todellakin ymmärrän ihmisiä, jotka käyvät baareissa tai jotka käyvät muutenkin tanssimassa ja pitämässä hauskaa. Vaikka se ei ole minun juttu vaan kuvailemasi ilta, lempisarja ja iltapala enemmänkin, niin jokaisella on niin yksilöllinen elämä ja tarpeet, ettei niihin voi kukaan puuttua tai niitä tuomita. Eli kukin tavallaan.
Ihana tuo sinun ilta ja just minun näköinen.
Rauhallista uutta viikkoa Ulrika. <3
Tylsyys on parasta luksusta, mitä tiedän. Silloin, kun kalenteri näyttää tyhjää ja saa nyhjätä rauhassa kotisohvalla, on introvertin herkkiksen juhlahetki 🙂 Oman ajan rauhoittaminen ja tekemätön aika on tärkeää, kun tämä maailma muuten yhtä hulinaa nykyään.
On muuten totta, mitä sanoit, että leffakin voi innostaa niin, ettei välttämättä ole fiksua katsoa niitä kovin myöhään. Jos on oikein hyvä leffa, se jää pyörimään mieleen ja siinä huumassa ei sitten saa nukahdettua. Mulla viimeksi kävi niin, että yksi ottamani kuva sai mut niin fiiliksiin, että pyörin puoli yötä hereillä, kun olin mukamas niin tohkeissani 😀 Kuuluisin varmaan jonnekin huopatossutehtaaseen, missä ei olisi mitään kummoisia virikkeitä…
Eli tylsyys ON in, eikä tarvitse kouhottaa ympäriinsä, jos siltä ei tunnu. Ihanaa (ja sopivan tylsää) viikkoa! ♥
Eikö olekin ja eihän se ole tylsää ollenkaan. Joskus voi olla myös niinkin, että jos liikaa on vauhtia tai pakkobiletystä, niin ihminen voi myös paeta jotain. Itsensä kohtaaminen näissä hiljaisissa hetkissä on. Kuten meillä vaikka risteilyllä oli tärkein arvo jauhaa kaikki mahdolliset asiat, eikä notkua baaritiskillä.
Hih huopatossutehtaalle minäkin, ihanasti sanottu Tuula.
Mukavaa ja tylsää päivää hih sinulle. <3
Kyllähän sitä voi hauskaa pitää ilman viinaakin, pari siideriä tai viinilasia riittää mainiosti eikä krapulaa tarvitse pitää. Meillä käydään kumppanin kanssa joskus tuolla soittoruokalassa mutta viihdymme lattialla suurimman osan ajasta,tanssi on muuten tosi hyvää liikuntaa. Nuoruuden örveltämiset on vaan enää muistoissa, kyllähän se oma sänky on se maailman paras paikka. Hyvää viikon alkua 🙂
Niin voi nimenomaan. Ihanaa, kun käytte tanssimassa ja tanssi on taatusti parisuhteelle sellainen oikea lähentävä juttu sekin. Teillä on ihania kuvioita ja niitä on niin mukavaa lukea. <3
Ihanaa keskiviikkoa Pihakeiju <3
Mähän menin ensimmäistä kertaa jo 22-vuotiaana naimisiin, tosin pidin mä senkin jälkeen hauskaa, mutta sitten tuli hiljaisempi vaihe. Sitten tulikin uusi menokausi kolmekymppisenä johtuen varmaan tuosta, että sitouduin aikaisin ja vaikka aluksi sitten käytiin ex:n kanssa tosi paljon ulkona niin ehkä se ei silti ollut tarpeeksi, että tarvitsin vielä kerran sen yksinään menokaudenkin. Oikeastaan sen jälkeen viimeiset kymmenen vuotta on ollut erinäisiä kipuiluita lukuunottamatta tylsää. Nyt kun asiat tuntuivat vihdoin loksahtavan paikoilleen ja kipuilutkin melkein loppuivat, niin elämästä tuli vielä astetta tylsempää, koska myös omalta henkiseltä puolelta se erikoisuus poistui. Mutta sitten tajusin, etten mä ole ollut näin onnellinen kuin nyt vuosiin, joten kyllä tylsyys on onnellisuutta. Voisi sanoa, että sillä hetkellä olet saavuttanutta elämässäsi hyvän tilan ja tasapainon. En oikein tajua, miksi tylsyys on monella huono asia, ehkä se toisille voi olla persoonasta riippuen. 🙂
Ihanaa viikkoa Tiia. <3
Juuri näin ja tietenkään kaikki ihmiset eivät kaipaa menokautta, mutta itselleni se oli tärkeä ja koenkin, että olen justiinsa riittävästi vapautta saanut kokea tässä elämässä ja kun oman perheen sain, olin täydellisen valmis. Eli hyvin tukee tuo sunkin menokausi tätä hommaa, että moni ihminen tarvitsee sen ja sitten on valmis täydelliseen sitoutumiseen. <3
Niin kuin niin hienosti kirjoititkin kaiken draaman ja rankkuuden jälkeen "tylsyys" eli rauha elämässä on tavoiteltava tila. <3 Olen onnellinen sun puolesta Jonna. <3
En minäkään ymmärrä lainkaan miksi tylsyys on monelle huono asia ja voi olla, että jotkut ihmiset pakenevat jotain. Anonyymin sivallus siitä, että olemme ihan mummoja, kun emme baarissa viihtyneet, niin itse taas ihmettelen, että miksi viihtyisimme, en näe minkäänlaisia houkutuksia tai perusteita baarissa olemiseen alkoholin nauttimiseen ja musa niin kovalla, ettei keskustelukaan onnistu. Ne bilelaiva-ajat on jo niin nähty.
Ihanaa keskiviikkoa Jonna. <3
Tylsä voisi olla toinen nimeni. Rakastan rauhaa, tavallista elämää ja tylsiä rutiineja. Ihan tavallista elämää ilman mitään sen ihmeellisempää. Joitakin unelmia on ja muutostakin elämäntilanteeseen toki kaipaan, mutta pääsääntöisesti minulla on kaikki mitä onnellisuuteen tarvitsen.
Kuulostat niin minulta. Meidän pitäisi kyllä perustaa joku tylsien ryhmä Facebookiin. 🙂
Ihana sinä. <3
Mukavaa keskiviikkoa Sanna. <3
En yhtään ihmettele, että viihdyt noin kutsuvan näköisessä kodissa! Viihdyn kyllä minäkin omassani aina vain paremmin 🙂 Nukkumisesta puheen ollen: Menen todella aikaisin nukkumaan (myös viikonloppuisin kotona ollessani) ja herään aikaisin. Se on ihanaa 🙂
Aivan ihanaa tuo ja jokaisella on myös oma sisäinen rytmi. <3 Kiitos niin paljon kauniista sanoista ja sydämellistä keskiviikkoa sinulle. <3
Ihana postaus! Oma nuoruuteni oli lievästi sanottuna villi ja tuli asuttua mm. Yhdysvalloissa, rakastuttua huomattavasti ikäistäni vanhempaan mieheen, ravattua catwalkkia ja sitten tuli stoppi. Tapasin elämäni miehen naapurinpojasta ja lähdin yliopistoon. Pian syntyivätkin ihanat lapsemme ja huomasin jossakin vaiheessa tuolloin ajattelevani, että sitten kun lapset kasvavat niin kiipeän sinne Mount Everestille, muutan Uuteen Seelantiin ja alan myymään maailmalla maalaamiani tauluja elannokseni. Noh, lapset kasvoivat ja yht'äkkiä huomasinkin, että en haluakaan lähteä minnekään. Paras nautinto löytyykin niistä "tylsistä" asioista kuten oman pihamaan haravoinnista, oravien katselemisesta, miehen kainaloon käpertymisestä, opiskelijoiden innostuksen aistimisessa kun he löytävät sen oman juttunsa, tanssimisesta villasukissa ja nyppyyntyneessä flanettipyjamassa keittiössä vanhojen 80-luvun biisien tahtiin ja omien lasten itsenäisen elämän seuraamisesta.
Joskus, ajoittain, haaveilen edelleen sitä Mount Everestistä, mutta kun ikää tulee lisää, niin kenties se, että pystyy vielä kiipeämään lähikalliolle katsomaan maisemia, korvaa sen Everestin.
Tylsimys Minna
Minna <3 Sinä olet elänyt ja tuo kuulostaa niin tutulta. Kun oli vielä nuorempi, niin ajattelin, sitten kun lapset kasvaa teen sitä ja tätä, mutta nyt kun ovat teinejä, niin eipä huvitakaan enää ihan kaikki seikkailu vaan oma koti kutsuu niin paljon. On myös juurikin hauska seurata, kun nuoret elää ja oivaltaa samalla, että itse ei enää jaksaisi tuota, että aika aikaansa.
Ehkä sinä sen Mount Everestin vielä toteutat. Oma suurimpia haaveitani toteutua tänä kesänä sen avaruusseikkailun muodossa. Nyt haluaisin vielä nähdä juurikin erilaisia vuorimaisemia, lukea kirjaa Skotlannin lohijokien ääressä, haaveet ovat muuttuneet sävyisimmiksi.
Ihanaa päivää terkuttaa toinen tylsimys. 😉
Itsekin olen ehdottomasti omaan tylsään elämääni tyytyväinen. Mikään ei ole parempaa kuin rauhallinen koti-ilta perheen kesken <3 Baareissa olen ehtinyt itsekin sinkkuna ollessa juosta kyllästymiseen asti ja alkoholiakin tulee nykyisin todella harvoin otettua ja silloin kun otan niin yhden tai kaksi annosta – todella harmillista, että holittomia pidetään tylsinä eikä heitä huomioida juhlissa. Voihan olla useitakin syitä miksei halua tai pysty alkoholia nauttimaan – ja silti haluaa ja pystyy yhtä hyvin ellei paremminkin hauskaa pitämään 🙂
Ihanaa alkuviikkoa <3
Niin totta, monesti holittomille on tarjolla vettä ja olen ihan, hei kaipaan limukkaa. Niin totta tuokin, baarit on vaan niin nähty, nykyään saan iloni ihan muusta. <3
Ihanaa päivää Mira. <3
Täällä toinen onnellinen tylsä. <3
Ihanaa alkanutta viikkoa!
Ihana sinä ja samoin sinne Kaisa. <3
Ihania pohdintoja ♥ Vaikken ole villiä nuoruttaa elänyt, olen seikkaillut ja juhlinut ihan tarpeeksi. Nykyään nautin ehdottomasti eniten lenkeistä koirien kanssa ja koti-illoista.
Ei sillä, joskus on kiva piipahtaa ulkoa ystävien kanssa koska sekin virkistää. Mutta myönnän, minäkin olen varmasti jonkun mielestä tylsä mutta nautin omasta ihanasta tylsyydestäni 🙂
Mukavaa maanantaita ihana ♥
Mikä on tylsyyttä, se on kyllä niin subjektiivista. Minulle tylsyyttä olisi juuri baarit, jos joskus on ollut pakko mennä, kuulen jo oman haukotuksen ja miten kuolen tylsyyteen. Eli ei ole sellaista, kuin tylsä, on vain eri elämänvaiheita ja erilaisia tarpeita ja ihmisiä. Siksi näitäkään asioita ei voi koskaan peilata itsensä kautta eli jos itse tykkäisin juosta baareissa, sanoisin niitä ihmisiä jotka ei juokse tylsiksi ja päinvastoin, eihän se niin ole ollenkaan.
Eli ollaan kaikkea muuta kuin tylsimyksiä meidän ihanan rauhallisessa elämässä. <3
Pus <3
Olipa taas kiinnostava ja ajatuksia herättävä postaus. Ihan samoissa mietteissä olen ollut itsekin, kun luin Jonnan postauksen.
Nuorempana kävin itsekin niin paljon baareissa ja bilettämässä, että ei enää näillä vuosikymmenillä hotsita yhtään, eikä ole hotsittanut vuosikausiin. Sitä on jo niin "vanha", että oman kodin rauha on arvossa arvaamattomassa. Ja muutenkin elämä pyörii kotinurkissa vapaa-ajalla melko tarkkaan, että pitää olla kyllä jokin todella Tärkeä juttu, että viitsii iltaisin tai viikonloppuisin raahautua mihinkään sen ihmeellisempään kuin lähikauppaan ja jumppatunnille;) Ihanaa olla tylsä;)
Mukavaa uutta viikkoa Tiia<3
Niin sama juttu, ne baarit on niin nähty, niin laivalla kuin muuallakin. Kuolisin tylsyyteen, jos joutuisin käymään ja onneksi ei oikeastaan koskaan tarvitse. Tanssiminen on sitten ihan eri lukunsa toki, mutta eipä oikein sekään nappaa enää, kun siihen liittyy suomalaisessa kulttuurissa kuitenkin kaikenlainen örveltäminen.
Ihana sinä, muiskuja päivään Sari <3
Voi kun saisikin enemmän elämään joutilasta, mutta niin onnellisen seesteistä tylsyyttä ja hidastempoisuutta – perustylsää arkea vähäksi aikaa ilman ylläreitä : ) Ai että myös nautin laivareissuista taaperon kanssa, kun ei tarvitse jorata aamuun saakka. Silti on lapsen kanssa nautittu tosi kivasti ja aina syöty hyvin ja me aikuiset maisteltu viinejäkin! Onneksi blogin kautta on tullut kivoja yhteistyöreissuja, joissa pääsisi ehkä bilettämään, mutta eipä ole rankkojen ja aktiivisten päivien jälkeen paljoakaan jaksanut. Silti elämä tuntuu onnellisemmalta kuin koskaan ja ravintoloiden sijaan kutsumme mieluummin ystäviä kyläilemään, kun seuraa ja vähän enemmän actionia kaipaa. Tylsän harmaa viikko tulossa ainakin säiden puolesta, mutta ihanan aurinkoisia pilkahduksia & pilkettä silmäkulmaan sinnekin <3
No sepä, ruuhkavuosiahan tässä elellään ja ollaan elelty ja sen tasapainoksi kaipaa rauhaa. <3
Juuri näin ystävät kylässä ja keskuteleminen ja hyvä ruoka on juuri sitä parasta antia. <3 Me kutsumme ja vierailemme aina myös niin, että aloitetaan päivällä, jotta päästään kotiin aikaisin haha nukkumaan.
Ihanaa viikon jatkoa Heli <3
Minä ainakin ilmoittaudun tuohon tylsien facebook-ryhmään jos sellaisen joskus perustat. Minä lopetin baareissa käymisen oikeastaan siinä vaiheessa kun lapset olivat pieniä. En tiedä mitään kivampaa kuin koti-illat ja silloin kun "täytyy" johonkin illalla lähteä, niin aina toivoo että meno jostain syystä peruuntuisi. Eri asia on tietysti ystävien tapaamiset, mutta ne tapahtuvatkin melkein poikkeuksetta aina jonkun kotona ja niistä kemuista tykkäänkin. Silloin voi jutella, nauttia hyvästä ruoasta ja juomastakin ja kotiinkin yleensä lähdetään "ihmisten aikaan". Yöuni tosin kärsii tuollaisten iltojen jälkeen.
Ihanaa päivää sinulle <3
Kyllä se pitäisi varmaan perustaa ja sinne voisi aina aloittaa, tänään olin niinkin tylsä, että haha ihan parasta ois. Ehkä perustankin.
Samaa mieltä ystävien tapaamisesta. Senkin ajoitamme mieluiten päiväsaikaan, jotta viimeistään klo 22 jutut loppuu ja kaikki pääsee ajoissa sänkyyn. Iltajuhlat ja kyläilyt ei ole oikein oma juttu ja etenkään, kun noita teinejä ei saa kylään mukaan, eikä kauhean myöhään illaksi viitsi yksin jättää.
Ihanaa päivää Kristiina. <3
Niinhän se on. Kuten kauneus on katsojan silmässä, on tylsyys tekijän mielessä tms.. 😂
Huipusti sanottu, nauran täällä, tää oli Satu niin hyvä. Justiinsa näin, jokaisella omat kujeensa ja hei tylsyyteensä, kuka on sanomaan, että joku on tylsä?
Ihanaa päivää Satu <3
Minä olen näin vanhempana muuttunut kotikissaksi. Nuorena tuli seikkailtua ja biletettyä tarpeeksi. Minullakin oli aika pitkä nuoruus. Sain ensimmäisen lapsen 32-vuotiaana. Nykyisin mikään ei ole mukavampaa kuin kelliä sohvalla ja lukea hyvää kirjaa. Leppoisaa ja ihanan tylsää maanantai iltaa sinulle!
Sama juttu, tosin olin 36 ja 38, kun sain nämä meidän teinit, joten on siinä kyllä ehtinyt maailmaa ja baareja nähdä ihan ähkyksi asti.
Juuri näin ja meillä kaikilla on omat nautintomme ja niin pitääkin, ei toinen toistaan parempia tai pahempia.
Ihanaa päivää Marja. <3
Tylsä on ihanaa! Monesti kaipaa niitä viikonloppuja, jolloin ei ole mitään oikeaa tekemistä ja ihan kotona niitä perusjuttuja ja ehkä hyvää syömistä perheen kesken <3 Rakastan niitä viikonloppuja! Tykkään kyllä välillä mennäkin, mutta laiskuus on usein lähteä mihinkään. Jóku varmaan aattelee, että miten tuollakin on noin tylsää 😀 Ihanaa viikkoa Tiia ja tylsille valinnoille 😀 <3
No jos joku ajattelee, niin siinä ihminen peilaa itsensä kautta muita. Kun tämä tylsyys hommeli kuitenkin on niin omakohtainen juttu. Jos minulle baarit ja biletys on tylsää ja toiselle taas rauha ja ajoissa nukkumaan, niin kumpi on oikeassa tai väärässä, ei kumpikaan eli kukin tavallaan.
Nautitaan tylsyydestä ja hei lapsetkin kasvaa niin nopeasti, että näitä kotiviikonloppuja vielä muistellaan kaiholla.
Ihanaa päivää Jaana. <3
Enemmän rauhaa kuin menoa, se on nykyään tärkeää. Vietän mielummin illan kotona ukkelin kainalossa kun lietsussa kaupungilla. Minä valvon myöhään, mutta valvon mieluiten omassa kodissa tai ystävien luona. Ehkä sitä nuorempana tuli mentyä tarpeeksi, nyt on vain ihanaa olla. Minä siis hyvin mielelläni liityn siihen tylsät ryhmään 🙂
Ihanaa ja sopivan tylsää viikkoa sinulle Tiia ystäväiseni <3
Sama juttu, nuorena tuli elettyä tietyllä tavalla ja nyt on erilainen aikakausi ja tahtihan tästä vaan rauhoittuu. Tylsät ryhmä olisi kyllä aika mojova homma.
Ihanaa viikkoa Outi ihanuus. <3
Täältäkin ilmoittautuu eräs tylsyyden tylsistyttämä tyyppi. Ulkopuolisen mielestä elänkin varmasti tylsästi – täällä ei väkijuomia käytetä ollenkaan, ei käydä elokuvissa eikä tanssimassa. Vaan rauhallinen koti-ilta kutsuu yhä useammin, se on arjen luksusta. Joskus valvon perjantai -iltana myöhempään ja mutustelen suklaata tai muita herkkuja. Minulla on tylsyyden vastakohtana hektinen työ, joten vapaa-ajan tahdon ottaa vähän rauhallisemmin, ainakin näin vanhemmiten.
Kiva postaus jälleen, mihin oli helppo vastata.
Leppoisaa marraskuista viikkoa sinulle, Tiia <3
Mielestäni et ole lainkaan tylsä ja mielestäni kukaan ei ole toista sanomaan tylsäksi. Yhtä hyvin sitten voisin itse analysoida, onpa tuolla tylsää, kun pitää juosta baareissa, eikä tavallinen elämä riitä? Mutta hei itsekin olen juossut joskus paljon baareissa, joten meillä kaikilla on erilaiset vaiheet elämässä ja jokainen tavallaan.
Hektisen työn jälkeen jos vielä kauhea vauhti olisi, niin siinä uupuisi. <3 On tärkeää nauttia ja nollata ja juuri oman maun mukaan.
Ihanaa viikkoa Tuulikki ja jatka samaan rataan. <3
Hei Tiia! Täällä myöskin yksi tylsimys. Minua ei saa baariin, ei sitten kirveelläkään. Nautin suunnattomasti, kun saan viimeistään klo 21 oikaista petiin hyvän kirjan ja kissani kanssa, voi autuutta =) Tai jotain muuta, hieman repäisevämpää toki; tavata hyviä ystäviäni, käydä leffassa, (toki mieluummin päivällä, ei myöhään illalla). Nautin hyvien ja pitkien yöunien ansiosta seuraavan päivän hyvin energisenä ja täynnä tarmoa, noin yleensä ottaen. Toki olen minäkin oman nuoruuteni elänyt, ja siihen liittyneet menemiset ja juhlimiset, mutta nyt nautin täysin rinnoin huomattavasti rauhallisemmasta keski-iästä, ja olen siitä onnellinen =) Hyvää illan jatkoa sinulle, Tiia. Toivottelee Sari
Kuulostaa Sari, kuin minun suusta. Juuri näin ja nykyään minäkin vetäydyn sänkyyn klo 21. Miehen kanssa katsomme sarjaa yhdessä tai luemme jne. 🙂 Leffoissa kiva käydä ja ystäviä nähdä, mutta juurikin ei myöhään illalla.
Tämä kaikki saattaa liittyä juurikin elettyyn nuoruuteen ja tiettyyn ikään ja näin tämän mielestäni kuuluukin mennä.
Ihanaa päivää Sari <3
Täällä myös yks tylsä tyyppi.
Viihdyn hyvin kotona ja arjen puuhissa. En kaipaa nuoruuden *villiä*
menoa. Ei ole kauaakaan, kun isännälle sanoin, ettei enää jaksa valvoa kovin myöhään. Kymmenen uutisten jälkeen sänky vetää puoleensa. Joskus jopa aiemminkin.
Nuorena jaksoi jopa aamupuolelle valvoa ja sitten töihin leipomoon. VIIDEKSI.
Tunnin parin torkut kerkes ottaa. Viikonlopun valvomisesta puhumattakaan. No aikansa kutakin. Se oli mukavaa aikaa silloin.
Kivaa viikon alkua sinulle
>Leena
Jestas ja miten sitä nuorena tuntui, ettei unta tarvitse juuri ollenkaan ja sitten jos väsytti niin nukuttiin viikonloppuna koko päivä. Ei sellainen vaan toimi perheellisellä, että täällä vaan päivät nukuttaisiin eli aika aikaansa kutakin todellakin.
Nuoruus oli hauskaa aikaa ja tämä on eritavalla ihanaa aikaa. <3
Ihanaa päivää Leena. <3
Täällä yksi jäsen lisää tylsien facebook-ryhmään, mikäli sellaisen päätät joskus perustaa 😀
Baarit ja biletys, ei kiitos! Työni on niin hektistä, että vapaa-ajalla haluan vain levätä, rauhoittua ja rentoutua ihan vaikka vaan kotona, sekä tietenkin luonnossa liikkumalla.
Vastaan kysymykseesi että tämä tylsä täti ainakin on hyvin, hyvin onnellinen 🙂
Ihanaa viikon jatkoa sinulle Tiia ❤
Siellä mukamas tylsä täti on kuules kaikkea muuta kuin tylsä. Onnellisuus, tasapaino ja omien tarpeiden kuunteleminen ei ole koskaan tylsää. Baarissa juoksemin tässä iässä, niin ehkä siinä eletään ei elämätöntä nuoruutta tai paetaan jotain, no mutta toki tanssiminen on vaikka kiva harrastus, mutta juu ennemmin ehkä koen, että on outoa, jos tämän ikäinen ravaa baareissa, kuin ei ravaa, jos pitää kärjistää siis.
Ihanaa viikon jatkoa Ansku ja ollaan tylsiä yhdessä. <3
Olipa kiinnostava – ja innostava aihe!
Minusta tuntuu, että olen ollut sellainen nuorena nukkunut tyyppi, heh! On tullut juhlittua aikansa, mutta aika maltillisesti. Ja aina olen ollut se, joka on mennyt ekana nukkumaan, nuorenakin. Ihan parhaat juhlat on nykyäänkin etkot, lasi skumppaa päivällä…
En silti koe yhtään jääneeni mistään paitsi, päinvastoin. Olen nauttinut ja nautin valtavasti elämästä, teen ja puuhastelen kaikenlaista, mutta en silti mitään hurjan ihmeellistä vaan ihan tavallisia ja arkisiakin, hyvää mieltä tuovia asioita.
Teidän Tukholman reissunne oli just sellainen A-luokan reissu!
Mukavaa viikkoa sinulle Tiia! <3
Et ole nuorena nukkunut, vaan järkevä ja kuunnellut itseäsi. Vaikka hauskaa oli nuorena, niin olihan se myös raskasta aina bilettää. Olet ollut fiksu. <3
Olet Maarit löytänyt oman tien jo nuorena, minä ehkä jopa nuorena paennut jotain sillä hauskanpidolla, ei meinaan siinä biletyksessä ehtinyt hirveästi keskittyä muuhun.
Meidän Tukholman reissu oli täydellinen, sitä juuri päiviteltiin, että nyt oli täydellinen matka. <3
Ihanaa viikon jatkoa Maarit <3
Voi Tiia,
Olipa kiinnostava kirjoitus.
Varmasti pitkä nuoruus lisää seesteisen elämänmenon arvostamista.
Joku viisas on määritellyt mielenterveyden näin: "Ihminen on mieleltään tasapainoinen, kun viihtyy omassa arkielämässään." Siitähän sinäkin kirjoitat.
Tiedätkö kaikki, mitä kirjoitit tapahtui minunkin elämässäni. vähän eri ikäisenä kuin sinun. Ikinä en ole osannut ajatella sen olevan tylsyyttä. Itse olen kutsunut sitä seestymiseksi.
Tylsää/seesteistä tätä viikkoa sinulle <3
Olen niin samaa mieltä, ei se ole tylsyyttä, se on seestymistä ja niin asioiden kuuluu mennäkin, etenkin kun omalla kohdalla oli todella pitkä nuoruus. 🙂 On eletty ja nyt on erilainen vaihe, josta nautin täysin rinnoin.
Ihanaa päivää Kirsti Kaija. <3
Voi täällä nautitaan myös ihanista koti-illoista, hyvistä keskusteluista perheen ja ystävien kesken <3 Rauhallista ja onnellista, muttei todellakaan tylsää 😉 <3
Upeaa tiistaita <3
Näin juuri, kaikkea muuta kuin tylsää. <3 Kuulostaa juuri täydelliseltä. <3 Ihanaa päivää Nina <3
Hep hep.. käsi pystyssä tylsien ryhmään. Arvostan unta ja kotona oloa, arvostan sitä ettei tarvitse lähteä minnekään. Arvostan omaa aikaa ja sitä että voi lukea rauhassa. Elämästä voi nauttia niin monella tavalla ja minulle ainakin sopii tämä "tylsyys". Ihania tylsiä hetkiä tälle viikolle Tiia <3
Kuulostaa niin samalta, tämä vaihe on ihan parasta, kun ei houkuta mennä mihinkään. Toista oli nuorena, kun joskus teki mieli jäädä kotiin ja mieli myös kaipasi baariin, onneksi ei enää kaipaa.
ihanaa päivää Onneli <3
Hiiop! Täällä yksi tylsä, mutta ei yhtään tylsistynyt. 🙂 Rakastan perus arkea, kotoilua, itsekseni olemista (vaikka parisuhteessa elänkin)sekä rutiineja. Toki välillä on mukavaa tehdä jotankin arjesta poikkeavaa (reissut, illanvietot, kotimaan matkailu, treffi-illat avopuolison kanssa, kavereiden kanssa hengailu jne).
Kaikkea hyvässä balanssissa, siitä koostuu onnellinen elämä. <3 Ihan samaa mieltä Marie. <3 Ihanaa päivää sinulle. <3
Voi, kyllä tylsyys on ihanaa🤗ja olen kyllä onnellinen tylsä kirjoineni. Kyinka ihanaa on pötkähtää työpäivän jälkeen nokosille tai lueskella…lapset on aikuisia ja nyt saan tehdä tai olla tekemättä sitä mitä haluan ja minähän haluan😅. Aikanaan kun lapset olivat pieniä oma aika oli kultaakin kalliimpaa. Kiitos hyvästä lirjoiruksesta ja kivaa loppuviikkoa.☺
Ihan näin juuri on ja aika aikaansa kutakin. Näin tämän kuuluukin mennä, eikä tässä ole mitään mummomaista tai mummoutumista vaan pikemminkin ihmettelisin, jos tässä asiassa vaan bilejalka vipattaisi. Mutta kellä vipattaa, niin antaa vipattaa vaan. 🙂
Ihanaa iltaa Ansku <3
Herrajesta mitä kirjoitusvirheitä😂ei taaskaan lasit ollu päässä😶
En huomannut yhtään mitään. <3 Sama ongelma täällä, ilman prillejä. <3 PUS <3
Mulla menee yleensä niin, että suunnittelen ja sovin paljon kaikkea menoa viikonlopuiksi. Sitten kun on joku viikonloppu sellainen, ettei ole suunnitellut yhtään mitään, iskee pienimuotoinen ahdistus siitä, että joutuu olemaan kotona. Kuitenkin sitä hetken päästä huomaa, että on rentouttavaa olla vaan kotona ja tehdä mitä milloinkin huvittaa tehdä, kuten lukea kirjaa tai kattoa Netflixiä 🙂
Olet niin ihanan nuori, nuorena taisin mennä viipottaa koko ajan ja jos yksikin päivä tuli oltua kotona, se oli aika pitkä. Toisaalta muistan kyllä miten kirjojen ja leffojen ääressä viihdyin minäkin. <3 Kotonakin aina hyvä. <3
Ihanaa viikon jatkoa Sofia. <3